Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön

 Toiminta jakautuu vaiheisiin.

1. VAIHE: PROSESSIN MÄÄRITTELY

Osallistuvan budjetoinnin rahoittava julkishallinnon organisaatio (esim. kunta) määrittelee prosessin ja luo säännöt toiminnalle.  Myös budjetti on hyvä hahmotella jo tässä vaiheessa. Muutamien tuhansien eurojenkin hankkeilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia ja alulle prosessi, jossa kehittäminen jatkuu.

Esimerkiksi kunta, järjestö tai oppilaitos voi olla organisoivana tahona. Osallistuva budjetointi vaatii myös työntekijän, jolla on hyvä olla toimivat suhteet rahoittajaan. Hänen on tunnettava aluetta ja hallittava monenlaisia taitoja kuten suunnittelua, ristiriitojen ratkomista neuvottelemalla ja viestintää. Osaamista tulee olla myös projektihallinnassa, kuten prosessin ohjaamisessa tulokseen ja aikataulussa pysymisessä. Kehittämistoimenpiteen onnistuminen riippuu pitkälti työntekijän taidosta kuunnella, fasilitoida ja antaa tilaa alueen asukkaille.

Ensimmäisessä vaiheessa ideoidaan mahdollisia kehittämiskohteita ja järjestetään alueen asukkaille ideointityöpajoja.

2. VAIHE: ALUEEN TARPEIDEN, OSALLISTUMISHALUKKUUDEN JA RISKIEN KARTOITTAMINEN

Toiminnan riskinä on, että ainoastaan muutoinkin aktiiviset alueen asukkaat osallistuvat. Alueen asukkaiden tarpeita tulee kartoittaa myös muilla tavoin kuin läsnäoloa ja ryhmätyötaitoja edellyttävillä työpajoilla, joihin osallistumisessa voi olla kynnyksiä. Siksi myös muunlaiset keinot kartoittaa tarpeita ovat tärkeitä. Esimerkiksi:

• kyselyt
• jalkautuminen paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat
• ”katugallup” ostoskeskuksessa tai muussa vilkkaassa paikassa

Näin toimimalla mahdollisimman laaja joukko asukkaita pääsee vaikuttamaan. Paitsi kehittämiskohteiden, myös perustelujen ja hyötyjen kartoittaminen on tärkeää. Kartoittamalla varmistetaan, että kehittämiskohde tai -kohteet hyödyttävät alueen asukkaita mahdollisimman paljon. Toiminnasta tulee myös viestiä monikanavaisesti.

Lisäksi järjestetään myös työpajoja, joissa työstetään eteenpäin aikaisemmin ideoituja kehittämistoimia.

3. VAIHE: PÄÄTÖKSENTEKO

Kartoituksen perusteella tehdään suositus valituista tavoitteista ja varojen kohdistamisesta. Asukkaita tiedotetaan budjetoinnista ja prosessin kulusta, mikä antaa asukkaille valmiuksia päätöksenteon tueksi. Vaihtoehtoisten tavoitteiden välillä järjestetään äänestys.

Oulun Rajakylässä tavoitteeksi valittiin turvallisen ja hyvinvoivan ympäristön rakentaminen.  Kehittämisideaksi valittiin rajakyläläisten nimeämän Röllimetsän siistiminen ja kasvojen kohotus. Lisäksi toteutettiin roskishölkkiä ja turvallisuuskävelyitä.

4. VAIHE: KEHITTÄMISHANKKEIDEN TÄSMENTÄMINEN JA RAHOITUKSEN HAKU

Valittuja ideoita suunnitellaan työpajoissa. Yhteistoiminnallisissa työpajoissa on mukana alueen kaupungin suunnittelijoita antamassa teknistä tukea sekä auttamassa hankkeen valmistelussa.

Tässä vaiheessa ideasta muotoillaan kehittämishanke, jossa täsmennetään visio, suunnitellaan toimenpiteet ja päätetään budjetti. Suunnittelussa on hyvä käyttää luovuutta: Rajakylässä toimintaa visioitiin legoilla toteutetuilla pienoismalleilla ja piirustuksilla.
Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi (Thl.fi)

Täsmennetty hankesuunnitelma tarvitaan ennen kuin rahoittaja, esimerkiksi kunta tai kaupunki,  voi päättää rahoituksen myöntämisestä hankkeelle.

5. VAIHE: TOTEUTUS

Kun rahoituksesta on päätetty, kehittämistoimet aloitetaan. Myönnetyillä varoilla voidaan ostaa esimerkiksi ulkopuolisilta, kaupungilta tai kunnalta työtä, materiaaleja tai työkaluja. Kehittämistä suunnittelemassa ollut ryhmä osallistuu myös itse toteutukseen. Parhaimmillaan toiminta on yhteiskehittämistä kaupungin ja alueen asukkaiden välillä. Asukkaat pitävät myös silmällä, että toteutus noudattaa suunnitelmaa mahdollisimman hyvin.

 Asukkaiden omalla toiminnalla, kuten talkoilla, voidaan säästää työkustannuksia ja toteuttaa töitä, joihin ei tarvitse ammattimaista osaamista. Asukkaiden erityisosaamista kannattaa hyödyntää. Talkoot antavat tilaisuuksia olla mukana myös käytännön toteutuksessa. Hyvä yhteishenki talkooporukan kesken vahvistaa yhteisöllisyyttä.

6. VAIHE: JATKOTOIMET

Aikaansaannoksista tulee tiedottaa. Asukkaat osallistuvat asiasta tiedottamiseen, koska prosessi on parhaimmillaan asukkaiden ”omistama”. Esimerkiksi juhlien järjestäminen voi olla hyvä tapa kiittää osallistujia ja saada julkisuutta tehdylle kehittämistyölle. 

Alueen kehittämisen ei tarvitse jäädä tähän, vaan asukkaiden kanssa voi suunnitella jatkotoimia. Itse toteutettuun projektiin sitoudutaan, ja kehittämiskohdetta voidaan hoitaa vapaaehtoistoimintana. Myös mahdollisten muiden, prosessissa toteutumattomien kehitystoimien toteuttamista on hyvä suunnitella.
Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta (Thl.fi)