Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön

Malli torjuu segregaatiota. Lähiön asukkaat toteuttavat määrärahalla alueellisen, konkreettisen kehittämistoimen, jonka sisällön he päättävät itse. Toiminta edistää osallisuutta, osallistujien ylpeyttä omasta alueestaan ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Malli torjuu segregaatiota. Lähiön asukkaat toteuttavat määrärahalla alueellisen, konkreettisen kehittämistoimen, jonka sisällön he päättävät itse. Toiminta edistää osallisuutta, osallistujien ylpeyttä omasta alueestaan ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Toteutuspaikka
Inklusiivisella toimintatavalla uutta, ITU 2 -hanke (ESR 2017–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Kunta

Luotu

20.08.2020

Viimeksi muokattu

02.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli on asuinalueen tasolla toimiva käytäntö, jolla tuetaan lähiön asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Se torjuu asuinalueiden eriytymistä kansalaisvaikuttamisen osalta.

Keskeistä on saada määrärahalla aikaan jokin positiivinen, asukkaiden arjessa näkyvä muutos. Muutoksella voidaan pyrkiä lisäämään esimerkiksi alueen viihtyisyyttä tai turvallisuutta. Kehittämisidean toteuttaminen yhdessä yhdistää alueen asukkaita. Sillä tavoitellaan myönteistä vaikutusta koko alueella. Lisäksi asukkaat saavat kokemuksen osallisuudesta, kuten mahdollisuuden vaikuttaa ja tunnustusta yhteisön jäsenenä.

Toimintamallissa sovelletaan Oulussa toimivaksi osoittautunutta yhdistelmää osallistuvan budjetoinnin määrärahamallista ja Porto Alegren mallista. Toimintamallia varten varataan määräraha alueen kehittämiseen. Alueella järjestetään asukkaiden kokous, jossa päätetään määrärahan käytöstä ja kehittämiskohteesta tai -kohteista.

Toimintaympäristö **

Toiminnalla pyritään purkamaan kaupunginosien huono-osaisuuden ja osallistumattomuuden kierrettä. Toimintamalli sopii kuntiin ja kaupunkeihin, joissa halutaan lisätä ihmisten osallisuutta. On tärkeää kohdistaa osallisuutta tukevia toimia erityisesti kaupunginosiin, joihin on kasautunut työttömyyttä ja muuta huono-osaisuutta.

Mallia toteutetaan yhteistyössä kunnan tai kaupungin kanssa. Malli on kehitetty Oulun Rajakylän kaupunginosassa, joka on melko tyypillinen 1960- ja 70-luvuilla rakennettu suomalainen lähiö. Malli on siirrettävissä muillekin alueille kaupunkeihin tai maaseutukuntiin, joissa alueiden eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen uhkaa johtaa laajenevaan osattomuuteen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittäminen kohdistuu kaupunginosaan, johon on tutkimuksissa todettu kasautuneen huono-osaisuutta enemmän kuin sitä ympäröiville alueille. Kehittämisidealla voidaan pyrkiä myös kohentamaan alueen mainetta.

Keskeistä on saada erilaisista lähtökohdista tulevia alueen asukkaita osallistumaan. Kaikille osallistujille taataan yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet. Asuinympäristön kehittäminen hyödyttää kaikkia alueen asukkaita sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta.

Kehittämisidean toteuttajat tekevät päätökset toteutukseen liittyen. Toimintaa koordinoiva taho vain mahdollistaa toiminnan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

 Toiminta jakautuu vaiheisiin.

1. VAIHE: PROSESSIN MÄÄRITTELY

Osallistuvan budjetoinnin rahoittava julkishallinnon organisaatio (esim. kunta) määrittelee prosessin ja luo säännöt toiminnalle.  Myös budjetti on hyvä hahmotella jo tässä vaiheessa. Muutamien tuhansien eurojenkin hankkeilla voidaan saada aikaan positiivisia muutoksia ja alulle prosessi, jossa kehittäminen jatkuu.

Esimerkiksi kunta, järjestö tai oppilaitos voi olla organisoivana tahona. Osallistuva budjetointi vaatii myös työntekijän, jolla on hyvä olla toimivat suhteet rahoittajaan. Hänen on tunnettava aluetta ja hallittava monenlaisia taitoja kuten suunnittelua, ristiriitojen ratkomista neuvottelemalla ja viestintää. Osaamista tulee olla myös projektihallinnassa, kuten prosessin ohjaamisessa tulokseen ja aikataulussa pysymisessä. Kehittämistoimenpiteen onnistuminen riippuu pitkälti työntekijän taidosta kuunnella, fasilitoida ja antaa tilaa alueen asukkaille.

Ensimmäisessä vaiheessa ideoidaan mahdollisia kehittämiskohteita ja järjestetään alueen asukkaille ideointityöpajoja.

2. VAIHE: ALUEEN TARPEIDEN, OSALLISTUMISHALUKKUUDEN JA RISKIEN KARTOITTAMINEN

Toiminnan riskinä on, että ainoastaan muutoinkin aktiiviset alueen asukkaat osallistuvat. Alueen asukkaiden tarpeita tulee kartoittaa myös muilla tavoin kuin läsnäoloa ja ryhmätyötaitoja edellyttävillä työpajoilla, joihin osallistumisessa voi olla kynnyksiä. Siksi myös muunlaiset keinot kartoittaa tarpeita ovat tärkeitä. Esimerkiksi:

  • kyselyt
  • jalkautuminen paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat
  • ”katugallup” ostoskeskuksessa tai muussa vilkkaassa paikassa

Näin toimimalla mahdollisimman laaja joukko asukkaita pääsee vaikuttamaan. Paitsi kehittämiskohteiden, myös perustelujen ja hyötyjen kartoittaminen on tärkeää. Kartoittamalla varmistetaan, että kehittämiskohde tai -kohteet hyödyttävät alueen asukkaita mahdollisimman paljon. Toiminnasta tulee myös viestiä monikanavaisesti.

Lisäksi järjestetään myös työpajoja, joissa työstetään eteenpäin aikaisemmin ideoituja kehittämistoimia.

3. VAIHE: PÄÄTÖKSENTEKO

Kartoituksen perusteella tehdään suositus valituista tavoitteista ja varojen kohdistamisesta. Asukkaita tiedotetaan budjetoinnista ja prosessin kulusta, mikä antaa asukkaille valmiuksia päätöksenteon tueksi. Vaihtoehtoisten tavoitteiden välillä järjestetään äänestys.

Oulun Rajakylässä tavoitteeksi valittiin turvallisen ja hyvinvoivan ympäristön rakentaminen.  Kehittämisideaksi valittiin rajakyläläisten nimeämän Röllimetsän siistiminen ja kasvojen kohotus. Lisäksi toteutettiin roskishölkkiä ja turvallisuuskävelyitä.

4. VAIHE: KEHITTÄMISHANKKEIDEN TÄSMENTÄMINEN JA RAHOITUKSEN HAKU

Valittuja ideoita suunnitellaan työpajoissa. Yhteistoiminnallisissa työpajoissa on mukana alueen kaupungin suunnittelijoita antamassa teknistä tukea sekä auttamassa hankkeen valmistelussa.

Tässä vaiheessa ideasta muotoillaan kehittämishanke, jossa täsmennetään visio, suunnitellaan toimenpiteet ja päätetään budjetti. Suunnittelussa on hyvä käyttää luovuutta: Rajakylässä toimintaa visioitiin legoilla toteutetuilla pienoismalleilla ja piirustuksilla.
Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi (Thl.fi)

Täsmennetty hankesuunnitelma tarvitaan ennen kuin rahoittaja, esimerkiksi kunta tai kaupunki,  voi päättää rahoituksen myöntämisestä hankkeelle.

5. VAIHE: TOTEUTUS

Kun rahoituksesta on päätetty, kehittämistoimet aloitetaan. Myönnetyillä varoilla voidaan ostaa esimerkiksi ulkopuolisilta, kaupungilta tai kunnalta työtä, materiaaleja tai työkaluja. Kehittämistä suunnittelemassa ollut ryhmä osallistuu myös itse toteutukseen. Parhaimmillaan toiminta on yhteiskehittämistä kaupungin ja alueen asukkaiden välillä. Asukkaat pitävät myös silmällä, että toteutus noudattaa suunnitelmaa mahdollisimman hyvin.

 Asukkaiden omalla toiminnalla, kuten talkoilla, voidaan säästää työkustannuksia ja toteuttaa töitä, joihin ei tarvitse ammattimaista osaamista. Asukkaiden erityisosaamista kannattaa hyödyntää. Talkoot antavat tilaisuuksia olla mukana myös käytännön toteutuksessa. Hyvä yhteishenki talkooporukan kesken vahvistaa yhteisöllisyyttä.

6. VAIHE: JATKOTOIMET

Aikaansaannoksista tulee tiedottaa. Asukkaat osallistuvat asiasta tiedottamiseen, koska prosessi on parhaimmillaan asukkaiden ”omistama”. Esimerkiksi juhlien järjestäminen voi olla hyvä tapa kiittää osallistujia ja saada julkisuutta tehdylle kehittämistyölle. 

Alueen kehittämisen ei tarvitse jäädä tähän, vaan asukkaiden kanssa voi suunnitella jatkotoimia. Itse toteutettuun projektiin sitoudutaan, ja kehittämiskohdetta voidaan hoitaa vapaaehtoistoimintana. Myös mahdollisten muiden, prosessissa toteutumattomien kehitystoimien toteuttamista on hyvä suunnitella.
Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta (Thl.fi)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISTUVASTA BUDJETOINNISTA OSALLISUUTTA YHTEISÖIHIN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Malli luo alueen asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Se on alueelle räätälöity vaikuttamisen prosessi, joka luo uskoa siihen, että vaikuttaminen on mahdollista. (2) Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin voi heijastua lisääntyvänä uskona muuhunkin demokraattiseen vaikuttamiseen (2).

Toimintamalli antaa asukkaille tasavertaisia mahdollisuuksia toimia hyödyllisinä yhteisön jäseninä, olla mukana tuottamassa yhteistä hyvää ja nauttimassa koko alueelle tuotetusta hyvästä (3). Onnistunut kehittämishanke tuottaa tunnustusta kaikille toteuttajille (3). Rajakylässä mallin on todettu lisäävän myös yksilötason hyvinvointia. Yhteinen, mielekäs toiminta antaa mielenvireyttä ja yhteisöllisyyden kokemuksia (1). 

Toimintamalli lisää lähiön viihtyisyyttä, turvallisuutta, elinvoimaa tai muuta asukkaiden keskeiseksi kokemaa hyötyä. Se voi myös muuttaa asuinalueen julkisuuskuvaa positiivisemmaksi.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (18.8.2020) (pdf 229 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Alueen asukkaat ovat alueen asiantuntijoita. Anna arvoa heidän kokemustiedolleen. Tarjoa tilaisuuksissa ruokaa tai kahvia, jolla osoitat arvostavasi osallistujien panosta.

Tekninen asiantuntijuus on välttämätöntä, mutta ei saa jyrätä muita näkemyksiä. Myös kaupungin virkailijoita ja päättäjiä on lupa haastaa.  On tärkeää rakentaa avointa ilmapiiriä alueen asukkaiden ja työntekijöiden välille, jotta yhteinen työskentely sujuu.

Huomioi, että kaikki tulevat kuulluksi – myös ne, joilla on ilmaisun tai liikkumisen rajoitteita. Tiukat kohderyhmärajaukset voivat stigmatisoida osallistujia.

On hyvä aloittaa realistisesta, todennäköisesti onnistuvasta hankkeesta. Tärkeää on saada aikaan jokin konkreettinen positiivinen muutos, joka näkyy mahdollisimman monen alueen asukkaan arjessa. Onnistuneen kehittämisen pohjalta voi suunnitella kunnianhimoisempia jatkotoimia. Kehittämishankkeen epäonnistuminen voi sen sijaan heikentää uskoa toimintamahdollisuuksiin. 

KEHITTÄJÄT

Inkulsiivisella toimintatavalla uutta, ITU 2 -hanke. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Oulun diakonissalaitos. Oulu, Rajakylä

Päivi Vuokila-Oikkonen, paivi.vuokila-oikkonen@diak.fi

Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – Kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2020)

Kansikuva
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön. Toimintamalli on kuvattu osana Sokra-koordinaation ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -prosessia.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asukas Yhteiskehittäminen Budjetointi

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Eriarvoistuminen ja segregoituminen Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Koko väestö Maahanmuuttajat Nuoret Nuoret aikuiset Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset Työttömät Vähemmistöt