Padonpurkujuhla & Kaikille vapaa Kangaskoski - tapahtuma, matkailuvetovoima, yhteiskunnallinen viestintä
- Tavoite: järjestää tapahtuma ja viestiä kohteen potentiaalista ja luonnonsuojelusta.
- Tapahtumat toteutettiin eri tahojen yhteistyönä.
- Tuloksena kaksi toteutunutta tapahtumaa sekä medianäkyvyyttä.
- Ei tarkkaa budjettia, kustannuksia jaettiin eri tahoille (yht. ehkä n. 7 000 e).
Perustiedot
Toimintamallin nimi
- Tavoite: järjestää tapahtuma ja viestiä kohteen potentiaalista ja luonnonsuojelusta.
- Tapahtumat toteutettiin eri tahojen yhteistyönä.
- Tuloksena kaksi toteutunutta tapahtumaa sekä medianäkyvyyttä.
- Ei tarkkaa budjettia, kustannuksia jaettiin eri tahoille (yht. ehkä n. 7 000 e).
Kuva
Kuvateksti
Rautjärven kunnassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on tehty yli kaksi vuosikymmentä työtä eri tahojen toimesta, jotta joen kolme koskea saataisiin taas virtaamaan vapaasti myös Suomen puolella. Kosket ovat olleet padottuina suunnilleen vuosisadan ajan, ja niissä on toiminut pieniä vesivoimaloita. Joitakin vuosia sitten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö (jonka osaomistaja Rautjärven kuntakin on) onnistui hankkimaan kaikki kolme voimalaa ja niiden ympäristön omistukseensa. Rahoittamassa olivat Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi WWF ja sen yksityiset lahjoittajat, Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OPSimpele, Lähi-Tapiola, Rautjärven kunta, sekä yksityiset rahoittajat, joista tunnetuin on näyttelijä ja kalamies Jasper Pääkkönen.
Voimaloiden hankkimisen jälkeen piti etsiä ja hankkia rahoitus myös varsinaiseen koskien vapautustyöhön. Ensimmäinen koskista, Kangaskoski, otettiin työn alle CBC-rahoitteisessa RivTimes-hankkeessa. Voimala Kangaskoskella pysähtyi heinäkuun lopussa 2021 ja heti seuraavalla viikolla alkoivat padonpurkutyöt.
Hiitolanjoen vapauttamisen eteen on rahoittajatahojen lisäksi työskennellyt pitkäjänteisesti iso joukko vapaaehtoisia aktiiveja. Niinpä työn tulosten konkretisoitumista haluttiin juhlistaa näkyvästi isolla joukolla. Juhlia olivat järjestämässä Rautjärven kunta, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Hiitolanjokiyhdistys ja WWF Suomi. Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Maa- ja metsätalousministeriön, ELYn ja Etelä-Karjalan liiton kanssa juhlapuheiden muodossa. Koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi ei kuitenkaan voitu pitää sellaista kaikelle yleisölle avointa juhlatilaisuutta, kuin aluksi suunniteltiin. Päädyttiinkin järjestämään ensin syyskuun alussa töiden alkuvaiheessa yksi juhla vain kutsuvieraille, joiden joukossa oli mm. ministeri Leppä, ministeriön muuta väkeä, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, entistä ja nykyistä maakuntajohtoa, kuntajohtoa, yksityisiä rahoittajatahoja, näyttelijät Jasper Pääkkönen ja Kari Hietalahti sekä paikallisia "jokisotureita". Tilaisuudessa oli juhlapuheiden lisäksi mahdollisuus osallistua opastetuille patotyömaakierroksille sekä nauttia lounasta kakkukahveineen ja kuunnella musiikkiesityksiä.
Myöhemmin syksyllä, kun rajoituksia lievennettiin ja Kangaskoskella alkoi olla valmista, järjestettiin marraskuussa avoin yleisötilaisuus "Kaikille vapaa Kangaskoski". Puheiden lisäksi yleisö pääsi tutustumaan alueen uuteen maisemointiin ja Kangaskosken voimalaan sisältä päin. Lämmikkeenä koleana talvipäivänä oli yleisölle tarjolla kuumaa glögiä. Vaikka padonpurkutyötä oli käyty katselemassa ja ihmettelemässä pitkin syksyä, keräsi marraskuinen tilaisuus silti yli 300 kävijää tasaisena virtana pitkin päivää. Valokuvia tapahtumista ei voinut nyt liittää osaksi kilpailua, sillä kaikissa kuvissa on ihmisiä, joilta lupien kysyminen kuvien esittämiseen tässä yhteydessä olisi ollut mahdotonta.
Kangaskosken vapauttaminen ja siihen liittyvät tapahtumat saivat paljon julkisuutta paitsi alueellisesti, niin myös maakunnan ulkopuolella ja jopa muualla Euroopassa. Kangaskoskesta tai sen tapahtumista kirjoitettiin ainakin 61 artikkelia tai uutista ja somekanavissa siihen liittyvää sisältöä jaettiin myös ahkerasti sekä eri organisaatioiden, että yksittäisten ihmisten toimesta. WWF Suomi teetti Mikko Nikkisellä hienon videon varsinaisesta padon purkamisesta. Padonpurkua käytiin myös benchmarkaamassa; syyskuun juhlassa ottamassa mallia oli vieraita Kainuusta ja marraskuussa Sysmästä.
https://www.youtube.com/watch?v=grpZ-u0ITCs
Hiitolanjokea käytiin syyskuussa myös kuvaamassa ja avainhenkilöitä haastattelemassa huhtikuussa 2022 julkaistavaa #DamBusters -dokumenttielokuvaa varten.
Työtä Hiitolanjoen ja alueen hyväksi jatketaan isolla joukolla - loput kaksi patoa tulevat purettaviksi vuosina 2022 ja 2023 ja aluetta kehitetään edelleen. Useat eri tahot ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa järjestää Hiitolanjoella isoja tapahtumia.
Toimintamalli lyhyesti
Yhden teeman (Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku ja kosken ennallistaminen) ympärille järjestettyjen tapahtumien kautta vetovoimaisesta luontomatkailukohteesta ja yhteiskunnallisista ympäristöteoista viestiminen.
Kilpailutyön ajankohtana 2021 odotimme innolla ja toiveikkaana Venäjän rajojen avautumista koronapandemian jälkeen ja Parikkalan rajanylityspaikan avautumista matkailijoille lähivuosina. Viime viikkojen maailmantilanne on kuitenkin kääntänyt kaiken päälaelleen, ja tavoitteet ja kohderyhmät alueellamme täytyy miettiä nyt uusiksi. Odotuksemme Hiitolanjoen vetovoimaisuudesta ovat kuitenkin ennallaan.
Hiitolanjoen vapautus on vaatinut vuosikymmenten sitkeää työtä kaikilla rintamilla. Ensimmäisen kosken ennallistaminen ja työn tulosten julkistaminen olivat siksi merkittäviä hetkiä ja tapahtumia paitsi kunnan ja maanomistavan virkistysaluesäätiön ja paikallisten jokiaktiivien kannalta, myös maa- ja metsätalousministeriön, WWFn ja yksityisten lahjoittajien kannalta. Tällä hetkellä ja jatkossa joen ennallistaminen ja sen ympärille kehitettävät matkailutuotteet ja tapahtumat vaativat vielä lisärahoituksen hankkimista. Kaikki, mitä alueella kehitetään, on merkittävää sekä kulttuurisista että sosiaalisista näkökulmista katsottuna. Samalla täytyy kuitenkin muistaa koko ajan huomioida ympäristövaikutukset ja tehdä vain asioita, joista on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle luonnolle. Tässä hyvänä apuna ja yhteistyökumppanina on WWF ja muut luonnonsuojelutahot.
Padonpurkujuhlan kohderyhmänä oli paljolti entisiä ja nykyisiä päättäjiä; maa- metsätalousministeri Jari Leppä ja entinen ministeri Kimmo Tiilikainen, kansanedustajia, maakuntajohtaja Satu Sikanen ja entinen maakuntajohtaja Matti Viialainen, alueen kuntajohtoa ja luottamushenkilöitä, ELYn väkeä, rahoittajatahoja ja WWFn edustajia sekä paikallisia jokiaktiiveja ja tietenkin tunnettu näyttelijä, kalamies ja Hiitolanjoen rahoittaja Jasper Pääkkönen. Osaa juhlavieraista oli myös puhujan roolissa ja osa osallistui ohjattujen patotyömaakierrosten vetämiseen muille vieraille. Ainakin osa vieraista osallisti itsensä omaehtoisesti viestimällä omissa somekanavissaan tilaisuudesta. Juhlasta ja padon purkamisesta tehdyt julkaisut oli kohdennettu yhtä lailla päättäjille, kuin kenelle tahansa, joka voisi olla asiasta kiinnostunut ja tulla kenties katsomaankin paikkoja.
Kaikille vapaa Kangaskoski – tilaisuus oli luonteeltaan toisenlainen. Lähtökohtaisesti oletimme, että tilaisuus vetäisi lähinnä paikallisia asukkaita, mutta paikalle tuli myös kauempaa maakunnassa asuvia. Tilaisuudesta viestiminen ja siitä kirjoitetut julkaisut kohdentuivat enemmänkin paikallisille ja niille, joita luontomatkailukohteet tai kalastus kiinnostavat. Tilaisuuden kävijäkunta oli seniorivoittoista, mikä oli odotettavissakin, kun kunnan ikäjakauman tuntee. Potentiaalisten matkailijoiden osalta asiakasymmärrystä on kerrytetty sekä valtakunnallisten toimijoiden että pienenpien ryhmien toteuttamien tutkimusten pohjalta sekä alueen omissa työpajoissa yhdessä yrittäjien kanssa.
Tapahtumat toteutettiin usean organisaation (kunta, virkistysaluesäätiö, Hiitolanjokiyhdistys, WWF, MMM) yhteistyönä. Ensimmäisten pilottitapahtumien pohjalta on tarkoitus jatkaa tätä yhteistyötä ja mahdollisesti laajentaa mukana olevien organisaatioiden joukkoa, kun seuraavia tapahtumia suunnitellaan Hiitolanjoen Lahnasenkosken ja Ritakosken patojen purun ympärille.
Minkä tahansa tapahtuman toteuttaminen vaatii järjestäjiltä ja toteuttajilta aikaa (yllättävän paljon) ja henkilöstöresursseja. Nyt mukana olevien tahojen osalta molemmat resurssit olivat niukat. Jos tilanne ja rahalliset resurssit sallivat, niin vastaavissa tapauksissa voisi harkita koko suunnittelun ja toteutuksen ostamista ulkopuoliselta tapahtumatoimijalta. Kustannuksia toteutuksesta tulee työpanoksen lisäksi esim. tilavuokrista, mahdollisesti äänentoistolaitteista, järjestyksenvalvojista, tarjoiluista, esiintyjistä ja heidän matkakustannuksistaan, tapahtuman markkinoinnista, lupamaksuista ym. Mikäli tapahtumassa on vaikkapa musiikkiesityksiä tai runonlausuntaa, täytyy näihin olla asianmukaiset lisenssit. Samoin, jos tilaisuuksia streamataan verkon välityksellä. Usein ohjelmalliset osuudet, järjestyksen valvonta ja tarjoilut hankitaan ulkopuoliselta toimijalta ostopalveluna, joten silloin niiden osalta osaamista ei varsinaiselta järjestäjätaholta tarvita. Osaamista tarvitaan kuitenkin kaiken organisoinnissa, viestinnässä ja markkinoinnissa – esim. kunnalla, Ekvasilla ja Hiitolanjokiyhdistyksellä ei ole omaa viestintähenkilöstöä, eikä oikein resursseja teettää niitä asioita ostopalvelunakaan. Niihin liittyvät asiat onkin sitten toteutettu omin voimin kotikutoisesti – ja silti varsin onnistuneesti.
Koska kilpailuun osallistuneiden tapahtumien suunnitteluun osallistuvat tahot eivät kaikki fyysisesti ole tapahtumapaikan läheisyydessä, vaikuttaa tämä myös toteutuksen vastuutahoihin, kun niitä suunnitellaan ja niistä päätetään. Fyysisesti paikalla olevan on helpompi käydä sopimassa ja järjestelemässä asioita.
Kehittämisen kohteena oli tapahtuma(t), joiden avulla viestittiin toteutuneista toimenpiteistä ja niiden mahdollisuuksista. Tapahtumien perusteella alue ja siellä toteutetut muutokset selvästi kiinnostivat yleisöä edelleen, vaikka toteutuksen vaiheita oli käyty pitkin prosessia seuraamassa paikan päällä. Aktiivinen viestintä aikaansai runsaasti myös ansaittua medianäkyvyyttä.
Kansikuva
