Päihdepalveluiden sote-yhteinen haittoja vähentävä palvelukokonaisuus Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on kehittää hyvinvointialueen nimetyille alueille päihdepalveluiden sote-yhteinen haittoja vähentävä palvelukokonaisuus
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus on kokonaisuudessaan astunut voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden tarjoamiseen samanaikaisesti (Shl 2a§ ja thl 8a§), erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ja etsivästä työstä hyötyvien potilas- ja asiakasryhmien palveluissa.
Uudistuksessa säädettiin hyvinvointialueen järjestämisen vastuulle sosiaalityön näkökulmasta sosiaalihuoltolain 7a§ mukaista syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä, 24b§ mukaista päihde- ja riippuvuustyön erityisten palveluiden päiväkeskuspalvelua. Terveydenhuollon näkökulmasta asetettiin järjestettäväksi terveydenhuoltolain 28§ monimuotoisesti toteutettava päihdehoito, jossa oleellisessa roolissa on asiakkaan arkiympäristöihin vietävät palvelut. Tämän lisäksi valtioneuvoston asetus tartuntataudeista 6§ säätää hyvinvointialueen vastuulle huumausaineidenkäyttäjien terveysneuvonnan
Tämän päihdepalveluiden haittoja vähentävän palvelukokonaisuuden nykylainsäädännön vaatimukset täyttävää palvelua tarjoaa Varhan alueella Turussa sijaitsevat Etappi (entinen Sirkkalan Päiväkeskus) ja Terveysneuvontapiste Milli. Turussa sijaitsevat palvelut eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko Varhan alueen palveluiden tarpeeseen.
Palvelukokonaisuutta ja sen tarvetta on selvittänyt mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajan ja työikäistenpalveluiden johtajan asettama työryhmä kevään 2024 aikana.
Työryhmän puheenjohtajat ja hankkeen työntekijät kokoontuivat kolme kertaa suunnittelemaan kokonaisuutta sekä bencmarkkasivat Sirkkalan päiväkeskusta, Milliä ja Etelä-Pohjanmaan liikkuvaa terveysneuvontaa. Hankkeen työntekijät koostivat tästä työskentelystä materiaalia, jota käytettiin alueellisen työskentelyn vertailupohjaksi.
Työryhmän työskentelyn tueksi hankkeen työntekijät haastattelivat jokaisen alueen etsivät nuorisotyöntekijät paikallisten tarpeiden, sekä yhteistyökuvioiden kartoittamiseksi. Osana muuta tiedonkeruuta hanketyöntekijät kartoittivat muiden hyvinvointialueiden tilannetta palvelukokonaisuuden osalta, sekä tarkennettiin Varhan alueen palveluntarvetta ja jo olemassa olevia palveluita.
Koko nimetty työryhmä kokoontui kolme kertaa. Hankkeen työntekijät vetivät alueelliset työpajat Salossa, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Työpajoihin osallistuivat alueiden nimetyt työryhmän jäsenet sekä alueen työntekijöitä. Työpajojen lisäksi alueellisia näkemyksiä täydennettiin jokaisen alueen omalla teams- palaverilla. Työskentelyprosessissa mukana oli lisäksi hankkeen rahoittamana kokemusasiantuntija.
Työryhmän työskentelyssä ja alueellisissa työpajoissa on syvennytty haittoja vähentävään työskentelyn erityispiirteisiin ja muutosvaihemallin mukaiseen työskentelyyn. Lisäksi työskentelyssä on käsitelty asiakasosallisuutta sekä vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen teemoja. Työpajoissa käytettiin visuaalisia menetelmiä, kuten fläppipapereita ja post-it-lappuja. Työpajatyöstä kuvattiin yhteenveto ja toiminnan mallinnus.
Turun alueella on suurin palveluntarve, johon vastaavat jo olemassa olevina palveluina kivijalkatoimintana Sirkkalan päiväkeskus ja terveysneuvontapiste Milli. Sirkkalan ja Millin toimipisteet eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko hyvinvointialueen palveluntarpeeseen, koska alue on maantieteellisesti laaja ja palvelukokonaisuus on kohdistettu kaikkein haavoittuvimpaan asiakasryhmään. Sirkkalan ja Millin toimipisteiden palveluihin pääsee kulkemaan kohtuudella julkisen liikenteen avulla, Föli -alueella (Turku, Kaarina, Raisio, Lieto, Naantali, Rusko ja Paimio) oleskelevat henkilöt. Föli alueen ulkopuolella tavoitteena on kehittää palvelukokonaisuutta alueellisen tarpeen perusteella.
Salossa tavoitteena on purkaa ostopalvelusopimukset niin terveysneuvonnan kuin päiväkeskuksenkin osalta ja aloittaa haittoja vähentävä sote -yhteinen palvelukokonaisuus omana kivijalkatoimintana. Palvelukokonaisuus omana toimintana vastaisi lainsäätäjän reunaehtoihin, Salon ja lähikuntien palveluntarpeeseen, toisi alueelle henkilöstön käyttöön synergiaetua sekä mahdollistaisi asiakkaille kokonaisvaltaiset päihdepalvelut, joissa olisi luonnollinen ja selkeä jatkumo.
Uudenkaupungin seudulla tavoitteena on haittoja vähentävän palvelukokonaisuuden toteuttaminen kevyemmin sosiaali- ja terveysneuvontana, sote-työpari -mallin mukaisesti. Käytännössä tämä toteutettaisiin jalkautumalla lähikuntien alueelle jo olemassa oleviin toimipisteisiin ja asiakkaan arkeen etsivän työn menetelmin.
Palvelukokonaisuus kohdentuu kaikkein haavoittuvampaan ja etsivästä työstä hyötyvään potilas- ja asiakasryhmään, jonka kohdalla lainsäädännöstä lähtevä velvoite palveluiden samanaikaisesta tarjoamisesta korostuu.
Tämä sote-yhteinen haittoja vähentävä palvelukokonaisuus sijoittuu Varhan päihdepalveluissa sosiaalihuollon työikäisten palveluihin ja terveydenhuollon mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin. Palvelukokonaisuus on suunnattu ensisijaisesti päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille. Palvelussa tulee voida asioida myös päihtyneenä ja tarvittaessa nimettömästi ja toisaalta palvelusta tulee olla matalakynnyksen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Lisäksi palvelukokonaisuus kohdentuu oleellisesti myös asunnottomien palvelutarpeisiin.
Muutosvaihemallin näkökulmasta haittoja vähentävä työskentely painottuu esiharkinta- ja harkintavaiheisiin. Näissä vaiheissa asiakkaan kanssa työskentelyn pääpaino on asiakkaan löytämisessä ja arvokkaassa kohtaamisessa matalalla kynnyksellä, perustarpeiden tyydyttämisessä, huolenpidossa ja päihteidenkäytön haittojen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää päihteidenkäytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja.
Kehittämistyössä on kartoitettu kohderyhmän palveluiden tarpeita alueellisesti ja olemassa olevien palveluiden näkökulmasta. Kokemusasiantuntija on osallistunut kehittämisprosessin eri vaiheisiin ja tuonut asiakasymmärrystä näkyväksi.