Toimintamallin nimi
Sote-integroitu työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Hanna Asikainen

Luotu

19.04.2024

Viimeksi muokattu

26.03.2025
Ratkaisun perusidea

Sote-työparimallissa kyse on monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, silloin kun asiakkaalla on tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittamiseen ja tuen tarve on pitkäaikaista. Sote-työparimalli yhdistää asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakas- ja hoitoprosessin, sote-yhteiseksi asiakasprosessiksi, jota toteutetaan asiakkaan tuen, palveluiden ja hoidon tarpeen perusteella. Sote-työparimalli on yhteinen toimintatapa, joka on toteutettavissa olemassa olevilla resursseilla. 

Sote-työparimallin yhteiseen osaamispohjaan valitut elementit nivovat ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden yhteen. Yhteisenä käyttöteoriana toimii toipumisorientaatio, joka ohjaa nostamaan asiakkaan ja hänen elämänsä keskiöön. Toipumista tukeva työskentely ja muutosvaihetietoinen työote tukevat ammattilaisia oikea-aikaisten ja oikeiden palveluiden sekä interventioiden käyttöön. Systeeminen työote lisää ymmärrystä asiakkaan ja hänen elämänsä kokonaisuuteen, jossa kaikki osat vaikuttavat kaikkeen. Sote-työparimallin mukaisessa työskentelyssä nojaudutaan tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen perustuviin valintoihin ja interventioihin.

Toimintamalli on kehitetty Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason mielenterveys- ja päihdetyön toiminnallisen integraation tueksi. Toimintamallissa huomioidaan myös yhdyspinnoilla tapahtuva monialainen yhteistyö, silloin kun mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaalla on myös muun tuen ja palveluiden tarve. Toimintamalli ja sen elementit ovat lisäksi sovellettavissa myös muuhun monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

Toimintaympäristö

Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus on kokonaisuudessaan astunut voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa selkeytettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla selkeytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, vastuunjakoa ja vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamista sekä järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuna palveluna. 

Uudistuksessa korostettiin, että palvelut ja hoito tulee järjestää monimuotoisesti, varmistaen hoidon ja palveluiden jatkuvuus. Erityisesti huomiota kiinnitettiin niin päihdepalveluiden (Shl 24§, Thl 27§), kuin mielenterveyspalveluiden (Shl 25§, Thl 26§) yhteensovittamiseen. Palveluissa tulee huomioida vahva monialainen yhteistyö ja katkeamaton jatkumo palveluita järjestettäessä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustason mielenterveys, päihde- ja riippuvuuspalvelut muodostuvat sote-palveluiden sisällä sote-keskuspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveys, päihde- ja riippuvuushoidosta ja sosiaali- ja vammaispalveluiden työikäisten palveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveyspalveluista sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisistä palveluista. Organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut ovat hallinnollisesti erillään mutta toiminnallisesti ne pyritään sovittamaan yhteen.   

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeessa olevat asiakkaat, joilla on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisille yhteensovitetuille mielenterveys- ja päihdepalveluille.  Kehittämistyö kohdentuu erityisesti nuoriin aikuisiin, 18–29-vuotiaisiin, mutta on hyödynnettävissä suoraan kohderyhmän työikäiseen väestöön. Asiakassegmentoinnissa asiakkaat sijoittuvat pääsääntöisesti huolenpitoasiakkuuksiin ja yhteistyöasiakkuuksiin. Sote-työparimallin tueksi on kuvattu tunnusmerkit, joita voi käyttää arjen työn tunnistamisen tukena.

Tavoitteena on saada asiakkaalle tarpeelliset palvelut yhden oven –periaatteella.  Sote-integroitu työparimalli alkaa asiakkaan tuen tarpeesta yhteisen monialaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin avulla ja etenee monialaisen hoito- ja asiakassuunnitelman kautta monialaisen hoidon ja palvelun toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Oleellista on, että asiakkaan rinnalla kulkevat samat, tutut ammattilaiset, eli sote-työpari, palvelupolun eri vaiheissa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sote-työparimalli otettiin asiakasprosessin käsitteen tasolla käyttöön Varhassa jo ennen nykyisen kehittämistyön aloittamista. Kehittämistyön tehtävänä oli määritellä toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.

Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa on huomioitu juurruttamisen ja käytännön arjen työhön viemisen elementit (kts. Toteuttamissuunnitelma). Juurruttamista ja toimintamallin levittämistä on tehty hankkeen ja organisaation olemassa olevilla resursseilla askel kerrallaan organisaation eri tasoilla koko kehittämistyön. Juurruttamisessa keskiössä on ollut brändin mukainen materiaali ja toisto. Yhteisen osaamispohjan mukaisia teemoja on viety eteenpäin agenttiverkoston yhteiskehittämisen, esihenkilösparrauksen, tiedottamisen ja koulutuksien avulla. Koulutuksista riippuvuuspainotteinen ohjatun omahoidon koulutus ja kokopäivän webinaari räätälöitiin sote-työparimallin mukaisesti monialaisiksi kokonaisuuksiksi.

Keväällä 2025 Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyö ”pukeutuu” sote-työparimallin brändiin, jolloin Teams-profiilikuvaksi esihenkilöt ja johto asettavat sote-työparimalli logon ja muutosagentit agentin kuvan. Näin työparimalli ja agentit saavat laajaa näkyvyyttä Varhan organisaatiossa. Sote-työparityöskentelyn opas julkaistaan kesäkuussa 2025 ja se viedään kentälle alueiden syksyn 2025 koulutustilaisuuksiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakkaan aseman vahvistaminen ja yhteinen asiakas -ajattelun lisääminen ovat sote-työparityöskentelyn ytimessä. Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa asiakas ja asiakkaan kokemus on nostettu keskiöön ja monialaisen yhteistyön teemoja on käsitelty ja kehitetty tästä näkökulmasta, hyödyntäen myös kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta. Toimiva monialainen sote-työparityöskentely heijastuu suoraan asiakkaalle tuoden turvaa ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen avun tarjoamisen ja saannin.

Sote-työparimalli ja sen brändäys ovat onnistuneet yhdistämään organisaatiossa erillään toimivat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset yhteen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiksi, joilla on sovittu yhteinen tapa tehdä yhteistyötä toisiaan kannustaen, tukien ja osaamista täydentäen. 

Työntekijöiden ja organisaation osaamista on vahvistettu laajasti yhteisen osaamispohjan teemojen kautta. Yhteinen osaamispohja luo vankan yhteisen raamin arjen asiakastyöskentelyyn. Sote-työparimallin kehittämistyö on myös nostanut näkyväksi laajemmat koulutus- ja muutostarpeet. Toipumisorientaatio tulee tulevaisuudessa yhteisenä käyttöteoriaan vahvempaan käyttöön organisaatiossa, kun myös erikoissairaanhoidossa, psykiatrian vastuualueella, toimintatapa otetaan käyttöön. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii vahvaa ehdotonta monialaista näkökulmaa, yhteistyötaitoja ja työskentelyyn selkeää, yhteistä kieltä. Toimintamalli tuo asiakkaan aikaisempaa vahvemmin keskiöön, ja tällöin on tärkeää, että se ymmärretään monialaisen työskentelyn yhteiseksi tavoitteeksi. Työskentely vaatii lisäksi vahvaa asiakaskohderyhmän ymmärrystä ja osaamista, jotta voidaan vastata erilaisten kohderyhmien tarpeisiin ja soveltaa mallia eri toimintaympäristöihin. Toimintamallin ajatuksena on työskennellä strukturoidusti ja suunnitelmallisesti, joten jatkuva työskentelyn kriittinen arviointi on tarpeellista. Toimintamalli on tehty geneeriseksi malliksi ja se on helposti sovellettavissa eri palvelualueiden väliseen monialaiseen työskentelyyn.

Sudenkuoppia, joita kannattaa varoa, ovat esimerkiksi puutteet viestinnässä ja yhteistyössä eri palvelualueiden työntekijöiden välillä. Viestinnän on oltava jatkuvaa ja selkeää koko asiakasprosessin ajan. Yhteistyön on oltava osana arjen työskentelyä ja selkeänä työotteena, eikä työstä irrallaan olevana. Lisäksi on pidettävä kiinni eri yhteistyötahojen tasapuolisesta ja –arvoisesta huomioimisesta, jolloin vältetään yhteistyön vinoutuminen ja valtasuhteiden asettuminen tahojen välille.