SOTE-työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
SOTE-työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin nimi
Kuva
Kuvateksti
SOTE-työparimallin prosessiKuva
Kuvateksti
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).SOTE-työparimallissa on kyse monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, silloin kun asiakkaalla on tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittamiseen ja tuen tarve on pitkäaikaista. SOTE-työparimalli yhdisti asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakas- ja hoitoprosessin, sote-yhteiseksi asiakasprosessiksi, jota toteutetaan asiakkaan tuen, palveluiden ja hoidon tarpeen perusteella. SOTE-työparimalli on yhteinen toimintatapa, joka on toteutettavissa olemassa olevilla resursseilla.
SOTE-työparimallin yhteiseen osaamispohjaan valitut elementit nivovat ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden yhteen. Yhteisenä käyttöteoriana toimii toipumisorientaatio, joka ohjaa nostamaan asiakkaan ja hänen elämänsä keskiöön. Toipumista tukeva työskentely ja muutosvaihetietoinen työote tukevat ammattilaisia oikea-aikaisten ja oikeiden palveluiden sekä interventioiden käyttöön. Systeeminen työote lisää ymmärrystä asiakkaan ja hänen elämänsä kokonaisuuteen, jossa kaikki osat vaikuttavat kaikkeen. SOTE-työparimallin mukaisessa työskentelyssä nojaudutaan tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen perustuviin valintoihin ja interventioihin.
Monialaista yhteistyötä tukemaan on kuvattu hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaisen johtamisen tapaamisten rakenne ja rakenteissa olevat struktuurit asiakkaan asian monialaiseen käsittelyyn. Yhteensovittava monialainen johtaminen mahdollistaa ja tukee ruohonjuuritason SOTE-työparityöskentelyä.
Toimintamalli on kehitetty Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason mielenterveys- ja päihdetyön toiminnallisen integraation tueksi. Toimintamallissa huomioidaan myös yhdyspinnoilla tapahtuva monialainen yhteistyö, silloin kun mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaalla on myös muun tuen ja palveluiden tarve. Toimintamalli ja sen elementit ovat lisäksi sovellettavissa myös muuhun monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus astui kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa selkeytettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla selkeytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, vastuunjakoa ja vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamista sekä järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuna palveluna.
Uudistuksessa korostettiin, että palvelut ja hoito tulee järjestää monimuotoisesti, varmistaen hoidon ja palveluiden jatkuvuus. Erityisesti huomiota kiinnitettiin niin päihdepalveluiden (Shl 24§, Thl 27§), kuin mielenterveyspalveluiden (Shl 25§, Thl 26§) yhteensovittamiseen. Palveluissa tulee huomioida vahva monialainen yhteistyö ja katkeamaton jatkumo palveluita järjestettäessä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustason mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelut muodostuvat sote-palveluiden sisällä sote-keskuspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidosta ja sosiaali- ja vammaispalveluiden työikäisten palveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveyspalveluista sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisistä palveluista. Organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut ovat hallinnollisesti erillään mutta toiminnallisesti ne pyritään sovittamaan yhteen.
Kohderyhmänä olivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeessa olevat asiakkaat, joilla on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisille yhteensovitetuille mielenterveys- ja päihdepalveluille. Kehittämistyö kohdentui erityisesti nuoriin aikuisiin, 18–29-vuotiaisiin, mutta on hyödynnettävissä suoraan kohderyhmän työikäiseen väestöön. Asiakassegmentoinnissa asiakkaat sijoittuivat pääsääntöisesti huolenpitoasiakkuuksiin ja yhteistyöasiakkuuksiin. SOTE-työparimallin tueksi kuvattiin tunnusmerkit, joita voi käyttää arjen työn tunnistamisen tukena.
Tavoitteena oli saada asiakkaalle tarpeelliset palvelut yhden oven –periaatteella. SOTE- työparimalli alkaa asiakkaan tuen tarpeesta yhteisen monialaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin avulla ja etenee monialaisen hoito- ja asiakassuunnitelman kautta monialaisen hoidon ja palvelun toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Oleellista on, että asiakkaan rinnalla kulkevat samat, tutut ammattilaiset, eli SOTE-työpari, palvelupolun eri vaiheissa.
SOTE-työparimalli otettiin asiakasprosessin käsitteen tasolla käyttöön Varhassa jo ennen nykyisen kehittämistyön aloittamista. Kehittämistyön tehtävänä oli määritellä toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.
Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa huomioitiin juurruttamisen ja käytännön arjen työhön viemisen elementit (kts. Toteuttamissuunnitelma). Juurruttamista ja toimintamallin levittämistä tehtiin hankkeen ja organisaation olemassa olevilla resursseilla askel kerrallaan organisaation eri tasoilla koko kehittämistyön. Juurruttamisessa keskiössä oli brändin mukainen materiaali ja toisto. Yhteisen osaamispohjan mukaisia teemoja vietiin eteenpäin agenttiverkoston yhteiskehittämisen, esihenkilösparrauksen, tiedottamisen ja koulutuksien avulla. Koulutuksista riippuvuuspainotteinen ohjatun omahoidon koulutus ja koko päivän yhteisen osaamisen- webinaari räätälöitiin sote-työparimallin mukaisesti monialaisiksi kokonaisuuksiksi.
Keväällä 2025 Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyö ”pukeutui” SOTE-työparimallin brändiin, jolloin sote-työpariagentit, esihenkilöt ja johto asettivat Teams-profiilikuvaksi sote-työparimallilogon. Näin työparimalli ja agentit saavat laajaa näkyvyyttä Varhan organisaatiossa.
SOTE-työparityöskentelyn opas (kts. liite) julkaistiin alkusyksyllä 2025 ja se jaettiin työkentälle alueilla järjestettävien koulutustilaisuuksien avulla, yhdessä esihenkilöiden kanssa syksyllä 2025. Syksyn aikana valmistui myös päihde- ja riippuvuustyön erityisten palveluiden palvelutarpeenarvioinnin sote-yhteisen prosessin sisällön kuvaaminen (kts. liite).
Vuoden 2026 alusta alkaen vastuu toimintamallin ylläpitämisestä ja eteenpäin kehittämisestä siirtyy miepä SO+TE johtajille, päälliköille ja esihenkilöille yhdessä työntekijöiden kanssa.
Asiakkaan aseman vahvistaminen ja yhteinen asiakas -ajattelun lisääminen olivat sote-työparityöskentelyn ytimessä. Hyvinvointialueen asiakaskohtaamisen periaatteet toimivatkin toimintamallin kivijalkana. Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa asiakas ja asiakkaan kokemus nostettiin keskiöön ja monialaisen yhteistyön teemoja käsiteltiin ja kehitettiin tästä näkökulmasta, hyödyntäen myös kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta. Toimiva monialainen SOTE-työparityöskentely heijastuu suoraan asiakkaalle tuoden turvaa ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen avun tarjoamisen ja saannin.
Toimintamalli nojasi hyvinvointialueen monialaisen työskentelyn periaatteisiin. SOTE-työparimalli ja sen brändäys onnistuivat yhdistämään organisaatiossa erillään toimivat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon johdon, esihenkilöt ja ammattilaiset yhteen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiksi, joilla on sovittu yhteinen tapa tehdä yhteistyötä toisiaan kannustaen, tukien ja osaamista täydentäen.
Työntekijöiden ja organisaation osaamista vahvistettiin laajasti yhteisen osaamispohjan teemojen kautta. Yhteinen osaamispohja loi vankan yhteisen raamin arjen asiakastyöskentelyyn. SOTE-työparimallin kehittämistyö myös nosti näkyväksi laajemmat koulutus- ja muutostarpeet. Toipumisorientaatio tulee tulevaisuudessa yhteisenä käyttöteoriana vahvempaan käyttöön organisaatiossa, kun perustason sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisäksi myös erikoissairaanhoidossa, psykiatrian vastuualueella, toimintatapa otetaan käyttöön.
Kansikuva
