Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Palveluketjutyön tuotteistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Palveluketjujen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään yhteisesti sovitun toimintamallin avulla, jossa pääpaino on käytännön kehittämistyössä. Toimintamallia on kehitetty samalla, kun tiettyjä hoito- ja palveluketjuja on yhtenäistetty ja kehitetty. 

Toimintaympäristö **

Palveluketju on palvelukokonaisuus, joka muodostuu tietylle asiakasryhmälle tarkoitetuista perättäisistä tai osin yhtäaikaisesti toteutuvista palveluista. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisessä ja määrittämisessä ovat keskiössä asiakasryhmien palvelutarpeet ja se, miten palveluilla niihin vastataan. Keskeistä on määritellä ja yhtenäistää palveluiden kriteerit, eri toimijoiden vastuut sekä työnkulut. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomessa on tehty pitkään hoitoketjutyötä, jossa on ollut painopiste hoitoketjujen kuvaamisessa. Varsinaiseen kehittämistyöhön käytettävä resurssi on ollut pieni. 

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintamalli eri hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisessä ja määrittämisessä ovat keskiössä asiakasryhmien palvelutarpeet ja se, miten palveluilla niihin vastataan. Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka käyttävät paljon tai monialaisesti palveluja. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisestä hyötyvät myös palveluverkostossa toimivat ammattilaiset ja 3. sektorin toimijat. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ydintyöryhmän nimeäminen, 4–10 henkilöä

  • Eri organisaatioista eri ammattilaisia
  • Perustaso (sote), erikoissairaanhoito/erityistaso, 3. sektori, kokemusasiantuntija
  • Työnjako
    • Mitä taustatyötä työryhmän jäsenten on mahdollista realistisesti tehdä?
    • Yhdellä tai kahdella henkilöllä päävastuu työryhmätyöskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, koordinoinnista sekä arvioinnista ja seurannasta

Tiivis työskentely, sovittujen asioiden edistäminen (esim. kehittämistoimenpiteet organisaatioiden/yksiköiden kanssa) ja säännölliset tapaamiset

  • Mihin kysymyksiin juuri tällä kerralla haluamme/tarvitsemme vastauksia?
  • Yksi tapa edetä on aloittaa ennaltaehkäisystä tai sairastumisvaiheesta/palvelutarpeen ilmenemisestä

Tunnistetaan verkosto(t), jo(i)sta tukea ja palautetta tehtävälle työlle

  • Yhteinen keskustelu työn etenemisen suunnitelmasta
  • Konkreettisten kehittämistoimenpiteiden määrittely
  • Sovitaan, miten verkosto(t) mukana (esim. tehdyn työn etenemisen esittely tietyin väliajoin)
  • Toimii usein ohjausryhmänä à hyväksyy tehdyt kehittämisehdotukset
Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli eri hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen (vastuut, resurssit, työvaiheet, kehittämistyön ja toimenpiteiden edistäminen asiakasrajapinnassa). 

Sujuvat palveluketjut varmistavat, että

  • Asiakas on aktiivinen toimija itsensä hoidossa ja oman tilanteensa edistämisessä
  • Palveluiden kriteerit, eri toimijoiden vastuut ja työnkulut ovat määritelty ja yhtenäisiä
  • Eri ammattilaisten ja palveluiden välinen yhteistyö on tiivistä ja systemaattista​
  • Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen panostetaan​
Toteutussuunnitelma
  • Keski-Suomen hyvinvointialueella tehtävään palveluketjutyöhön määritellään toimintatavat ja resurssit (pääpaino kehittämistyössä)
  • Palveluketjutyön käsikirja 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen eri hoito- ja palveluketjujen kehittämisasiantuntijoiden kesken käynnistettiin säännölliset yhteistapaamiset keväällä 2022. Tavoitteena oli käydä läpi missä vaiheessa kunkin ketjun työskentely oli, keskustella mahdollisista kehittämistyön haasteista sekä jakaa kokemuksia ja vinkkejä ryhmän kesken. Osassa hoito- ja palveluketjujen kuvauksia oli mukana kokemusasiantuntijoita. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamalli on tehty THL:n Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirjan pohjalta. 

Ratkaisun perusidea **

Palveluketjujen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään yhteisesti sovitun toimintamallin avulla, jossa pääpaino on käytännön kehittämistyössä. Palveluketjutyön kehittämisestä vastaaville ammattilaisille on tehty materiaali (palveluketjutyön käsikirja), johon on koottu käytännön vinkkejä sekä esimerkkejä onnistuneen palveluketjutyön toteuttamiseksi. 

Palveluketjutyön toimintamalli on selkeytynyt eri hoito- ja palveluketjuja kehitettäessä Keski-Suomen hyvinvointialueella: 

  • Elämäntapaohjauksen palveluketju
  • Diabeteksen hoito- ja palveluketju
  • Eri ikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluketjut
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketju
  • Paljon palveluita käyttävän palveluketju
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Palveluketjutyön kokonaiskoordinoinnista sekä tiettyjen palveluketjujen kehittämisestä vastaavat tahot ja heidän vastuunsa on hyvä nimetä.  Lisäksi on tärkeää päättää, mitä hoito- ja palveluketjuja erityisesti kehitetään. Jos mahdollista, on hyvä valita kehittämiskohteeksi sellaiset hoito- ja palveluketjut, joissa on mahdollista hyödyntää laatu- ja vaikuttavuustietoa kehittämistyön tulosten seuraamiseksi. 

Palveluketjutyön käsikirjaa ovat kommentoineet palveluketjujen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavat henkilöt Keski-Suomen hyvinvointialueella. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Palveluketjutyössä on tärkeää määritellä seuraavat asiat: 

  • Ydintyöryhmä ja vastuutaho: Kuka/ketkä vastaavat kehittämistyön kokonaiskoordinaatiosta ja ohjauksesta​?

  • Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet​: Mitä palveluketjun yhtenäistämisellä halutaan saavuttaa asiakkaan näkökulmasta?​ Mitä täytyy tehdä käytännön työssä toisin, jotta asiakkaat saavat oikea-aikaisemmin, nopeammin tai sujuvammin palvelunsa tai sisällöltään laadukkaampaa palvelua?​

  • Käytettävät resurssit: Ydintyöryhmä, noin 4-10 henkilöä. Kuinka paljon asiakastyötä tekevien, kokemusasiantuntijoiden ja 3. sektorin toimijoiden on mahdollista osallistua palveluketjutyöhön?

  • Aikataulut, työvaiheet ja työnjako​: Aikataulutus, työvaiheiden ja vastuiden määrittely. 

  • Seuranta, arviointi ja raportointi: Millä mittareilla, mistä järjestelmistä ja kuinka usein arviointia tehdään? Kuka/ketkä arvioinnin toteuttavat?

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Palveluketjutyön kehittämisen toimintamallin kuvaaminen ja palveluketjutyön käsikirjan laatiminen on selkeyttänyt kehittämistyön tehtäviä ja vaiheita. Etenkin myöhemmässä vaiheessa palveluketjutyöhön mukaan tulleille selkeän toimintamallin kuvaaminen ja kehittämisen vaiheiden läpikäynti on ollut hyödyllistä. Tuotteistamisen toivotaan hyödyttävän Keski-Suomen hyvinvointialueella hoito- ja palveluketjutyössä työskenteleviä uusia toimijoita.