Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kehittäminen Keski-Suomessa

Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kehittämisessä on vahvistettu muun muassa sähköisen asioinnin palveluita, ammattilaisten osaamista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä parannettu systemaattisesti hoidon laatua.  

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kehittäminen Keski-Suomessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kehittämisessä on vahvistettu muun muassa sähköisen asioinnin palveluita, ammattilaisten osaamista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä parannettu systemaattisesti hoidon laatua.  

Toteutuspaikka
Keski-Suomen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Rantamäki

Luotu

06.07.2023

Viimeksi muokattu

01.12.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Keski-Suomen hyvinvointialueella diabeteksen hoito- ja palveluketjua on kehitetty vuosina 2020-2023

  • tekemällä diabetesriskitestiä tunnetuksi ja osaksi avosairaanhoidon kontakteja 
  • laatimalla yhtenäisiä ohjeita, kriteerejä ja työkaluja (esim. tyypin 2 diabeteksen hoidon aloitus, sensorointikriteerit, jalkahoidon ja -terapian kriteerit, työnjako ja hoidon porrastus, LDL- ja verenpainetavoitteista huoneentaulut) 
  • tukemalla ja toteuttamalla ammattilaisille tarkoitettuja koulutuksia
    • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toteuttama diabeteksen hoidon perusteet -koulutus
    • Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltu Diabeteksen hoitotyön asiantuntija -koulutus
  • yhtenäistämällä kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä (esim. rakenteisen verenpaineen kirjaaminen 
  • käynnistämällä systemaattinen laatu- ja vaikuttavuustyö sekä pilotoimilla sitä tyypin 2 diabeteksen hoidossa
  • ottamalla käyttöön sähköisiä palveluita diabetesriskissä oleville ja diabeetikoille
    • omaseurantasovellus verensokerin, verenpaineen ja painon seurantaan
    • vastasairastuneiden tyypin 2 diabeetikoiden digihoitopolku
    • digitaalisen sote-keskuksen palvelut, mm. elämäntapaohjaaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti
    • diabetesliiton hyvinvoinnin polut
  • valmistelemalla diabeteskeskuksen toimintaa (tyypin 1 diabetes, monipistoshoitoinen/komplisoitunut tyypin 2 diabetes)
  • kuvaamalla tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketju ammattilaisten työn tueksi ja asiakkaille
Toimintaympäristö **

Tyypin 2 diabetes on yleistynyt ja siitä syntyviin inhimillisiin haittoihin sekä kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa hyvällä omahoidolla ja hoitotasapainolla.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Diabetesriskissä olevat, tyypin 2 diabetesta sairastavat sekä tyypin 1 diabetesta sairastavat henkilöt. Lisäksi kohderyhmänä ovat diabeetikoita hoitavat ammattilaiset. 

Asiakkaille (15 henkilöä) on tehty puhelinhaastattelut/-kyselylomake munuaistilanteen seurantakattavuuden (U-AlbKre-tutkimukset) parantamiseksi. Kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketjukuvauksen arviointiin ja heitä on kuultu diabeteskeskuksen valmistelussa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kattava kehittäminen ja koordinaatio vaativat henkilöresurssia. Keski-Suomessa projektipäällikkö ja -työntekijä käyttivät osan työajastaan (8/20-11/23) kehittämistyön kokonaiskoordinaatioon. Vaikuttavuusylilääkäri oli käynnistämässä ja toteuttamassa systemaattista laatu- ja vaikuttavuustyötä (1/21-12/23) 20 % työajalla yhdessä projektipäällikön kanssa. Avosairaanhoidon yksiköistä nimettiin laatuvastaavat (hoitaja-lääkäri -työparit), jotka saivat käyttää vaihtelevasti työaikaa (max. 20 %) laatutyöhön. Diabeteskeskuksen valmistelua toteutti pienellä työpanoksella muutama diabeteshoitaja ja -lääkäri (2/22-12/23). 

  1. Tilanneanalyysi (nykytilan kartoitus, tutustuminen eri alueiden tilanteisiin, saatavilla olevat tilastotiedot, aikaisemmin tehtyyn/meneillään olevaan kehittämistyöhön tutustuminen)
  2. Asiakkuuspolkujen määrittäminen (segmentointi)
    • Huomioidaan sähköisestä asioinnista ja lähipalveluista hyötyvät asiakkaat
    • Muu jaottelu, esim. vasta sairastuneet, tyypin 2 diabeetikot (eri hoitomuodot ja tilanteet), tyypin 1 diabeetikot
  3. Tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittely
    • Mitkä ovat päätavoitteet ja mitä toimenpiteitä tehdään niihin pääsemiseksi?
  4. Mittareiden ja tietolähteiden määrittely
    • Diabeteksen hoidon laatua on seurattu 
      • kansallisesta diabeteksen laaturekisteristä
      • paikallisista laaturekistereistä (Terveyshyötyarvio, Logex, Laatupankki, Mediatri-ajot)
  5. Mallintaminen 
    • Keski-Suomessa kuvattu tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketju
    • Tehty prosessikuvauksia tarvittaessa erilaisiin kehittämistyön kokonaisuuksiin (laatu- ja vaikuttavuustyö, vastasairastuneen diabeetikon digihoitopolku)
  6. Toimeenpano
    • Edistettävistä asioista keskusteltu ja pyydetty päätökset avosairaanhoidon johdolta sekä diabeteskeskuksen valmistelutyössä erikoissairaanhoidon johdolta
    • Kokonaiskoordinaation siirtäminen kehittämistyön jatkumiseksi hyvinvointialueen rakenteisiin
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Systemaattinen laatu- ja vaikuttavuustyö on saatu osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen rakenteita (konsernipalvelut, vaikuttavuus ja vertaiskehittäminen -tiimi) ja avosairaanhoidon johto on hyväksynyt seuraavat vaikuttavuustavoitteet (tyypin 2 diabeetikoiden kolesterolitasapainon parantaminen edelleen, myös muiden riskiryhmään kuuluvien verenpaineen hoitotasapainon parantaminen) vuosille 2023-2024 
  • Tyypin 2 diabeteksen kolesterolin hoitotasapainossa saatiin selkeää parannusta Keski-Suomessa  useilla alueilla vuosina 2021-2022
  • Sähköinen omaseurantasovellus on otettu pysyvään käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueella avosairaanhoidossa
  • Ammattilaisten osaamista on vahvistettu 
    • Koulutukset ja tiedotus
    • Yhtenäiset ohjeet
    • Tyypin 2 diabeteksen hoito- ja palveluketjukuvaus
  • Diabeteskeskuksen valmistelu on edennyt ja diabeteskeskus on käynnistymässä 1/24
  • Diabetesriskitestin käytön uskotaan lisääntyneen, mitattavaa tietoa ei ole käytettävissä (laboratoriossa huomattu sokerirasituskokeiden selkeästi lisääntyneen)
  • Munuaistilanteen seurantakattavuuden parantamiseksi Fimlab on tehnyt toimenpiteitä sekä jatkosuunnitelmaa (näyteastioiden hakemisen ja palauttamisen helpottamiseksi)
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Diabeteksen hoito- ja palveluketjun kehittäminen vaatii diabeteksen hoidon osaamista sekä laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille. 

 

Kansikuva
Diabeteksen palveluketjun kehittäminen_toimenpiteet

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis