Perhekeskuksen sosiaalihuollon lapsiperhepalvelujen yhteisiä ohjeita
Perhekeskuksen sosiaalihuollon lapsiperhepalvelujen asiakastyön ohjeista on laadittu koonti helpottamaan yhteistyötä. Koonti sisältää sosiaalihuollonprosessin mukaisia toimintaohjeita ja yhteistyökäytäntöjä ammattilaisille, ml. Apotti-ohjeistuksia.
Toimintamallin nimi
Perhekeskuksen sosiaalihuollon lapsiperhepalvelujen asiakastyön ohjeista on laadittu koonti helpottamaan yhteistyötä. Koonti sisältää sosiaalihuollonprosessin mukaisia toimintaohjeita ja yhteistyökäytäntöjä ammattilaisille, ml. Apotti-ohjeistuksia.
Ammattilaisten yhteistyössä tärkeää on ymmärtää asiakkaan tarpeen lisäksi toisen ammattilaisen työnviitekehystä. Tämän takia lapsiperheiden palvelujen asiakkuuteen liittyen kerättiin yhteen ohejistus, joka sisältää niin lainsäädäntöä, työn viitekehykisä, ammattilaisten välisen yhteisyön kuvausia kuin asiakastietojärjestelmän käyttöä. Kun ohjeistukset on koottuna yhteen paikkaan, on ohjeiden päivittäminen jatkossa helpompaa ja ohjeet on työn arjessa nopeammin löydettävissä.
Helsingin Perhekeskuksissa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja lapsille, nuorille sekä vanhemmuuden tukeen. Asiakkaan ympärille kootaan hänen tarpeidensa mukainen palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuden kokoaminen ja palvelujen koordinoinnin onnistuminen vaatii jatkuvaa yhteistyönkehittämistä ammattilaisten välillä. Kansallisena tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea ja siirtää sosiaali-ja terveydenhuollon painopistettä korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään tukeen. Työn vaikuttavuudesta tarvitaan tietoa, jotta palveluja voidaan tuottaa laadukkaasti.
Perhekeskuksen sosiaalihuollon lapsiperheiden palvelujen asiakkaana on lapsiperheitä, joiden tuentarve vaihtelee lyhyestä ohjaus-ja neuvontatuesta vaativaan lastensuojelun tukeen. Hankkeessa on vahvistettu asiakkaan asemaa ja osallisuutta käynnistämällä pilotti palautetietoisesta työskentelystä. Palautetietoinen työote on näyttöön perustuva lähestymistapa, joka perustuu asiakastyön jatkuvaan seuraamiseen reaaliajassa ja dialogissa asiakkaan kanssa. Työskentelyssä käytetään kahta dialogista mittaria, joista toinen mittaa asiakkaan kokemusta hyvinvoinnista ja toinen asiakkaan kokemusta työskentelystä ammattilaisen kanssa. Palautetietoista työotetta on hankkeen aikana pilotoitu laajasti lapsiperheiden sosiaalihuollon palveluissa niin varhaisen tuen ohjaus- ja neuvontapalveluissa kuin lastensuojelun perhetyössä.
Koonti tehtiin ammattilaisten kanssa pidettyjen työpajojen pohjalta. Samanaikaisesti oli kaksi työpajasarjaa: yhteisen palvelutarpeenarvioinnin työpajat ja vahvemman varhaisen tuen työpajat. Työpajoissa tehtiin nykytilan arviointi yhteistyöstä, hyödyntäen asiakastietoja, joiden pohjalta tehtiin asiakasprosessikuvauksia. Työpajojen 2. kokoontumisissa asiakasprosesseja arvioitiin ja tehtiin työskentelyprosessiin muutoksia näiden huomioiden perusteella. Viimeinen työpaja oli infoluentoinen yhteistilaisuus, jonka jälkeen jalkautuminen lähtee perhekeskuksissa kokoontuvissa yhteistyötapaamisissa. Ohjekoonnista vastaa palvelujen päälliköt ja päivittämisohjeet on dokumentin ensimmäiselle sivulla. Tarkoitus on, että ohjeistus on päivittyvä ja elävä dokumentti. Julkaisun jälkeen ensin on yhteiset tapaamiset, joiden avulla varmistetaan, että ammattilaiset löytävät ohjeistuksen ja tietävät sen sisällön.
Kehittämistyötä on tehty työpajatyöskentelynä ja työpajoista on kerätty osallistujilta palautetta. Palautteen perusteella on tehty muutoksia seuraavia työpajoja varten. Palautteen keräämisellä on halutta vahvistaa osallistujien osallisuutta ja varmistaa, että asiakastyön rajapinnan ilmiöt ja yhteistyönesteet ja yhteistyötä helpottavat tekijät huomioidaan. Työskentelyn myötä on tunnistettu asiakirjoja, joita voidaan tehdä yhteistyössä eri ammattilaisten ja tiimien välillä, on kehitetty kirjaamista yhteneväisen tilannearviointiotsikkorungon mukaiseksi ja on lisätty yhtenäistetty työmuotoja mm. näyttöön perustuvien menetelmien avulla. Kehittämistyö on jatkumoa aiempaan kehittämiseen ja sen syventämistä.