Suun infektiofokusten hoitopolku Pirkanmaan hyvinvointialueella
Hoitopolku kuvaa suun infektiofokussaneerauksen tarpeen tunnistamista ja hoitopaikan valintaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Hoitopolku kuvaa suun infektiofokussaneerauksen tarpeen tunnistamista ja hoitopaikan valintaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallin tavoitteena on kuvata suun infektiofokussaneerauksen tarpeen tunnistamista ja hoitopaikan valintaa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tavoitteena on sujuvat ja yhdenvertaiset ja oikein kohdennetut palvelut sekä suun terveydenhuollon ja muiden sote-palveluiden toiminnallinen integraatio.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä osana PirSOTE-hanketta. Kehittämistä varten koottiin pitkäaikaissairaudet ja suun terveys-työryhmä, jossa oli mukana edustusta sekä suun terveydenhuollosta että vastaanottopalveluiden osalta.
Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa. Toimintamallilla pyrittiin myös kehittämään hoidon porrastusta, jotta osa potilaista olisi jatkossa mahdollista hoitaa perustason palveluissa erikoissairaanhoidon sijaan. Yhteistyöllä vastaanottopalveluiden kanssa pyrittiin lisäksi edistämään potilaiden oikea-aikaista hoitoonpääsyä toiminnallisen integraation kautta.
Toimintamalli on suunnattu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Erityisesti Pirkanmaan hyvinvointialueella työskentelevät suun terveydenhuollon ja vastaanottopalveluiden ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, sillä uudistetun toimintamallin käyttöönotto ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu heidän avullaan. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.
Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla
Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.
Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.
Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.
Kansikuva
