Pitkäaikaissairauksien hoidon toteutuminen terveysasemilla - selvitys potilasrekisteriaineistosta Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Pohjois-Karjalan HVA:lla toteutettiin pitkäaikaissairauksiin liittyvää hoidon toteutumisen kartoitusta potilasasiakirjoihin kirjattujen tietojen perusteella alkuvuodesta 2024. Potilasaineisto rajattiin vuonna 1954- 984 syntyneisiin potilaisiin, jotka olivat ottaneet yhteyttä terveysasemalle minkä tahansa syyn vuoksi syksyllä 2023 ja potilaalla oli jokin pitkäaikaissairaus. Mukaan otettiin potilaita koko hyvinvointialueelta, ympäri Pohjois-Karjalaa. Tarkasteltavana oli 500 potilaan potilasasiakirjat; jokaiselta mukana olevalta terveysasemalta 50 potilasasiakirjaa.    

Potilasasiakirjoihin kirjatuista tiedoista tarkasteltiin, mitä pitkäaikaissairautta potilas sairastaa, onko potilas käynyt seurantakäynnillä sairautensa vuoksi ja milloin seurantakäynti on toteutunut. Lisäksi tarkasteltiin sairauteen liittyvien laboratoriokokeiden ja mittausten toteutumista, kansansairauksien riskitekijöiden huomioimista, elintapaohjauksen toteutumista ja kirjaamista. 

Potilaista 60-70 vuotiaita oli 249, 50-60 vuotiaita 146 ja 40-50 vuotiaita 105. Perussairauksia potilailla oli yhteensä 1010. Verenpainetautia sairasti 234 potilasta, hyperkolesterolemia oli 213 potilaalla ja aikuistyypin diabetes 135 potilaalla. Potilaista 99 sairasti astmaa, 56 uniapneaa, 51 kilpirauhasen vajaatoimintaa, 30 neurologista sairautta ja 26 sairasti osteoporoosia. Lisäksi sairastettiin mm autoimmuunisairauksia, sydän- ja verisuonisairauksia, suolistosairauksia ja keuhkosairauksia. Mukaan ei huomioitu pitkäaikaissairauksina mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.  

Pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit toteutuivat säännöllisimmin tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla. Tyypin 2 diabetesta sairasti 27 % potilaista. Heistä 74 % oli käynyt terveysasemalla seurantakäynnillä kahden edellisen vuoden aikana. Seurantakäynnistä oli enemmän kuin kaksi vuotta 15 %:lla ja se ei ollut toteutunut lainkaan 11 %:lla tyypin 2 diabetesta sairastavilla. 

Verenpainetautia ja hyperkolesterolemiaa sairastavien seurantakäynnit ja elintapaohjaus toteutuivat heikosti. Potilaille annettiin puhelimessa ohjeista elintapoihin ja verenpaineen omaseurantaan sekä säännöllisiin, vuoden välein tapahtuviin laboratoriokontrolleihin. Verenpainetauti oli todettu lähes puolella potilaista. Heistä 46,8 % sairasti verenpainetautia ilman, että oli todettu muuta pitkäaikaissairautta. Hyperkolesterolemia oli todettu 20 % potilaista.  FINRISKI-arviointi oli tehty kuudelle potilaalle. 

Astmaa sairasti potilaista 19,8 %. Heistä 7 % oli käynyt seurantakäynnillä edellisen kahden vuoden aikana. Yhdelle potilaalle seurantakäynti oli toteutettu etäkäyntinä.  2 %:lla seurantakäynnistä oli yli kaksi vuotta, eikä 91 % potilaalle ollut kirjattu seurantakäyntiä lainkaan. 

Potilasasiakirjoista tarkasteltiin myös sitä, miten kansansairauksien seulonta oli toteutunut.  Paastoverensokerimittaus puuttui 17 %:lla potilaista ja kolesterolimittaus 23 %:lta. Laboratoriotuloksia tarkasteltaessa tuli esille, että 13 %:lla asiakkaista paastoglukoosi tai pitkäaikaissokeri oli koholla ilman että asiakkaalle oli kirjattu prediabetesdiagnoosia. LDL kolesteroli oli yli 3 18 %:lla, ilman että lääkitystä oli aloitettu tai että asiakkaalle olisi annettu elintapaohjausta. 

Tarkastelun kohteena oli myös painon ja tupakointitiedon kirjaaminen. Painoindeksi oli kirjattu 79,8 % potilaalle. Potilaista yli puolet oli ylipainoisia tai lihavia. BMI alle 25 oli 18,6 % potilaalla, BMI 25-30 oli 24,4 % potilaalla (lievä ylipaino), BMI 30-35 oli 9,8 % potilaalla (merkittävästi lihava), BMI 35-40 oli 9,8 % potilaalla (vaikeasti lihava) ja BMI yli 40 oli 7,4 % potilaalla (sairaalloinen lihavuus). BMI tieto puuttui 101 potilaalta, 20,2 %. 

Tupakointistatus oli kirjattu lähes puolelle potilaista, 46 %. Heistä 17,8 % tupakoi ja 36,2 % ei tupakoinut. Nuuskan käytöstä oli merkintä yksittäisillä potilailla. Muita nikotiinituotteita ei oltu kirjattu. 

Potilaista noin neljännes kärsi unettomuudesta, 24 %. Unettomuuden hoito tapahtui lääkityksellä, kirjausten perusteella muita hoitomuotoja ei ollut käytettävissä.