Pohjanmaan perhekeskushankkeen kohtaamispaikkapilotointi
Pohjanmaan perhekeskushanke pilotoi kohtaamispaikkatoimintaa seuraavilla alueilla: Kristiina, Maalahti, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Vaasa, Pietarsaari, Vöyri ja Närpiö. Tavoitteena on luoda verkostomainen yhteistyö alueen perhekeskustoimijoille.
Toimintamallin nimi
Pohjanmaan perhekeskushanke pilotoi kohtaamispaikkatoimintaa seuraavilla alueilla: Kristiina, Maalahti, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö, Vaasa, Pietarsaari, Vöyri ja Närpiö. Tavoitteena on luoda verkostomainen yhteistyö alueen perhekeskustoimijoille.
Perhekeskushanke on koonnut 9 alueellista perhekeskusverkostoa, joiden tavoitteena on kehittää kohtaamispaikkatoimintaa. Koordinoitu fyysinen kohtaamispaikka on Vaasassa, jossa ryhmätoimintaa on toteutettu mm. varhaiskasvatuksen, seurakunnan, MLL:n, Setlementin ja Barnavårdsföreningin kanssa. Muilla alueilla ei ole vielä yhteistä fyysistä tilaa, mutta vanhempainiltoja on järjestetty kouluilla ja vertaisryhmiä sekä äiti-lapsi-ryhmiä on pidetty järjestöjen ja neuvolan tiloissa. Maahanmuuttajille on myös suunniteltu omia äiti-vauvaryhmiä, joissa on tulkki mukana. Vaasassa on kokeiltu myös yhteistyötä vastaanottokeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa ryhmästä, jossa maahanmuuttajalapsille tarjottiin avointa kohtaamispaikkatoimintaa.
Kohtaamispaikkojen kehittämiseksi hanke on tehnyt aloitteen hyvinvointialueen hyvinvointijaostolle siitä, että saataisiin fyysiset toimitilat, koska silloin toiminta on selkeämpää. Tarvitaan myös koordinaatiota, joko perhekeskuskoordinaattoria tai hyvinvointikooordinaattoria, jotta toiminta on jatkuvaa, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kohtaamispaikkatoimintaa tulee johtaa, ja tarvitaan kohtaamispaikkojen välistä yhteistyötä, jotta perheet saavat yhdenvertaista palvelua koko Pohjanmaan alueella. Kohtaamispaikkaverkostoista voidaan valita ns. vastuuhenkilöiden pienempi työryhmä, joka kokoontuu tiheämmin suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa.
Kohtaamispaikka palvelee kaikkia perheitä ja sinne on helppo tulla, jos se sijaitsee perhekeskuksen esim. neuvolan lähellä. Kohtaamispaikan avulla myös järjestöt, yhdistykset ja seurakunta voivat tarjota palveluitaan unohtamatta varhaiskasvatusta ja oppilashuollon palveluita, jotka voivat myös jalkautua paikan päälle.
Kohtaamispaikkatoiminnan jatkumisen takaamiseksi hanke laatii alueelliset toimintasuunnitelmat kohtaamispaikkaverkostoille. Niiden laatimisessa auttavat verkoston jäsenet. Laaditaan seuraavalle vuodelle myös vuosikellot, joissa on suunnitelmat erilaisista ryhmistä, tapahtumista ja vanhempainilloista..
Jokaiselle verkostolle luotiin oma Teams-alusta @ovph.fi alle ja tänne kerättiin mm. THL:n materiaalia, verkostojen toimijoiden materiaalia, perhekeskus-hankkeen tuottamaa materiaalia ja malleja, kokouspöytäkirjat, kuvaus kohtaamispaikka-verkostoista alueittain, sekä kohtaamispaikka-mallin ideasta ja toimijoiden yhteystiedot. Ryhmissä ovat näkyvissä myös alueellliset tapahtumat.
Tavoitteena oli, että verkoston jäsenet löytävät tietoa ja materiaalia kirjautumalla oman verkostonsa Teams:iin sekä alusta helpottaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä verkoston jäsenten kesken. Hankkeen päädyttyä käyttöoikeudet oli tarkoitus siirtää OVPH:n työntekijöille, jolloin materiaali ja muut kerätyt tiedot olisivat säilyneet samassa paikassa.
Haasteita tuottivat kuitenkin kirjautuminen OVPH:n Teams-alustalle. Tämä vaati kaksivaiheisen tunnistautumisen, jota varten kaikille lähetettiin 2M-it:ltä saadut ohjeet tunnistautumista varten. OVPH:n työntekijät pääsivät alustalle ja osa seurakuntien, kuntien ja järjestöjen toimijoista myös, mutta suurimmalle osalle kirjautuminen tuotti haasteita ja kaikki eivät päässeet alustaa käyttämään. Tarkoitus ja tavoite ei täten onnistunut.
Lopulta hanke kokosi kaiken alueellisen verkostojen materiaalin ja lähetti sen omille paikkakunnille. Näin säilyvät tiedot paikallisista vertkostoista, joiden on helpompi jatkaa toimintaansa.
Alkuun haasteita toi koronatilanne, jonka vuoksi esimerkiksi kokoontumisia ei pystytty välttämättä järjestää. Tapaamiset ovat suurimmaksi osaksi toteutettu Teamsin välityksellä, mutta jokaisessa alulle laitetun verkoston alueella on käyty tapaamassa toimijoita myös paikan päällä. Vaasan kohtaamispaikassa oli ryhmätoimintaa, mutta ryhmät olivat tauolla koronan vuoksi. Hanke käynnisteli ryhmätoimintaa koordinoimalla Tammikaivon perhekeskuksen tiloissa perhekahvilaa sekä vertaisryhmää.
Laihialla käynnistettiin alkuun keskustelua perhekeskuksesta kunnan sote-ryhmän kanssa. Alkuun kerättiin yhteen tietoa siitä, millaista perhekeskukseen sopivaa toimintaa on jo olemassa. Hahmoteltiin runko, mitä Laihian kohtaamispaikka pitäisi sisällään sekä päätettiin tehdä tiivistä yhteistyötä, vaikka kohtaamispaikkaa ei ole vielä olemassa. Valtakunnallisessa kohtaamispaikkakokouksessa todettua, että kohtaamispaikkatoiminnan käynnistäminen voi viedä 1-2 vuotta. Viestinnässä haluttiin painottaa ennaltaehkäisevien palveluiden merkityksellisyyttä.Järjestettiin vanhempainiltojen sarja eri teemoilla sekä on pyritty kasvattamaan verkostoa.
Mustasaaressa oli hankkeen käynnistyessä ollut perhekeskusverkosto käynnissä jo muutamia vuosia. Tavoitteena ollut yhteistyö, yhteiset verkkosivut, myös kohtaamispaikka ollut keskustelussa. Kohtaamispaikkaverkoston kokoamiseen panostettiin aluksi ja kartoitettiin, millaista toimintaa tarvitaan. Tilojen kartoitus alkoi. Perhekeskushanke oli alkuun yhteydessä Folkhälsaniin ja seurakuntaan kohtaamispaikan kehittämisestä. Viestintää eri lapsiperheille suunnatuista palveluista pidettiin tärkeänä, jokin alusta minne tiedon voisi koota katsottiin tarpeelliseksi. Järjestettiin Perhemessut Mustasaaressa, joiden teemana oli Neuvola 100v. Pidettiin tärkeänä, että kohderyhmä eli lapsiperheet saavat tietoa palveluista; esim. vanhempainillat ovat hyvä kanava jakaa tietoa.
Vähässäkyrössä alkuun esiteltiin idea kohtaamispaikkojen vuosikellosta. Suunniteltiin toiminnan aloitukseksi kurssimainen kolmen tilaisuuden kokonaisuus vanhemmille ”Mitä Vähäkyrön nuorille kuuluu?”. Tilaisuuksissa paneuduttiin alueen nuorten kuulumisiin, puhuttiin päihteistä ja turvallisuudesta sekä siitä, mistä erilaiset mielenterveyden haasteet voivat johtua ja mistä näihin on mahdollista saada apua. Toiminnan alkuun kartoitettiin myös palvelutarjontaa eli millaista toimintaa verkostolta löytyy entuudestaan lapsiperheille ja tämän jälkeen koottiin palvelut yhteen ja tehtiin lukujärjestystä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumista Vähänkyrön alueella.
Närpiössä järjestöt olivat alkuun aktiivisesti esittelemässä toimintaa verkostolle. Keskustelussa oli paljon se, miten voidaan auttaa ja tukea perheitä, esimerkiksi erotilanteissa. Äiti-vauva ryhmä järjestettiin vietnamilaisille vanhemmille. Kahvila Albertissa järjestettiin Kom in -tilaisuuksia lomautetuille vietnamilaisille, jonka tarkoituksena oli järjestää kohtaamisia matalalla kynnyksellä, antaa tietoa Närpiöstä sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ylipäänsä.
Maalahdessa verkostoa alettiin rakentaa ja kutsua eri järjestöjä mukaan kokouksiin (mm. Punainen Risti, Folkhälsan, seurakunta, psykososiaalinen yhdistys, USM). Verkostossa todettiin alkuun, että vanhemmuutta on tärkeä tukea kokonaisvaltaisesti. Palvelutarjontaa pyrittiin yhtenäistämään kartoittamalla eri palveluntarjoajat. Fyysistä kohtaamispaikkatilaa ollaan toivottu, jossa tiivis yhteistyö onnistuisi livenä. Verkostossa nostettiin esille, että järjestötoiminnassa ei ole samaa lainsäädäntöä kuin sosiaali- ja terveydenhuollolla, mikä tekee osaltaan toiminnan haasteelliseksi, huomioiden esimerkiksi tietoturva-asiat.
Kristiinankaupungissa oli valmis perhekeskusverkosto olemassa alkuun ja yhteistyö ollut toimivaa. Hankkeen aloittaessa listattiin ylös, millaista perhekeskusverkostoon kuuluvaa toimintaa on olemassa. Todettiin, että vanhemmuutta on tärkeä tukea. Verkostokokouksessa todettiin, että verkoston toimijoiden tapaaminen on tärkeää, että tullaan tietoisiksi siitä, millaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille toiset toimijat järjestävät.
Vöyrillä verkostoa pyrittiin kasvattamaan, mukaan kutsuttiin mm. sosiaalipuolen toimijoita, toimijoita varhaiskasvatuksen ja koulun puolelta, kirjasto sekä Vöyrin seurakunta kuin myös Vöyrin kunnan hyvinvointijohtaja sekä paikallinen Folkhälsan. Aluksi lähdettiin kartoittamaan, millaisia tarpeita alueella on. Hanke kävi kertomassa perhekeskustoimintamallista paikallisessa LAPE-ryhmässä, jossa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita. Keskustelussa oli mahdolliset kohtaamispaikat perheille Vöyriin, Oravaisiin ja Maksamaalle. Tuotiin esille, että tärkeää olisi, että jokaisesta kolmesta paikasta löytyisi tilat, jossa järjestöt, sote sekä sivistys voisivat yhteisesti järjestää esimerkiksi luentoja sekä koota vanhempi-lapsi -ryhmiä.
Pietarsaaren verkostoa alettiin laajentaa kutsumalla kokoukseen toimijoita mm seuraavista; Ehjä r.y, Psykososiaalinen yhdistys, Ninni Verksamheten r.f, Nuorisoasema Fiilis, Maahanmuuttoyksikkö, varhaiskasvatus, Pelituki, FinFami ry, Drogfri Ungdom r.f, Frida (väkivallasta vapaaksi). Järjestöillä ja seurakunnalla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä työssä.
Kansikuva
