Tulevaisuuden sote-keskus -hanke Pohjanmaalla on osa kansallista sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja parantaa peruspalveluihin pääsyä kaikissa ikäryhmissä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka soveltuvat alueelliseen käyttöön. Keskeiset kehityskohteet ovat palveluohjaus, perhekeskus, psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sotekeskusten vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto. 

Verkkosivuiltamme löydät ajankohtaiset uutiset, hankekokonaisuuden kuvauksen sekä yhteystiedot. 

Facebook: @osterbottensvalfard.pohjanmaanhyvinvointi
Twitter: @OVPH_fi
LinkedIn: @osterbottensvalfardpohjanmaanhyvinvointi

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Pohjanmaan Tulevaisuuden SoteKeskus
Lyhyt kuvaus

Tulevaisuuden sote-keskus -hanke Pohjanmaalla on osa kansallista sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja parantaa peruspalveluihin pääsyä kaikissa ikäryhmissä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka soveltuvat alueelliseen käyttöön. Keskeiset kehityskohteet ovat palveluohjaus, perhekeskus, psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sotekeskusten vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto. 

Verkkosivuiltamme löydät ajankohtaiset uutiset, hankekokonaisuuden kuvauksen sekä yhteystiedot. 

Facebook: @osterbottensvalfard.pohjanmaanhyvinvointi
Twitter: @OVPH_fi
LinkedIn: @osterbottensvalfardpohjanmaanhyvinvointi

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tulevaisuuden SoteKeskus -hanke Pohjanmaalla on osa kansallista sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja parantaa peruspalveluihin pääsyä kaikissa ikäryhmissä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka soveltuvat alueelliseen käyttöön. Keskeiset kehityskohteet ovat palveluohjaus, perhekeskus, psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sotekeskusten vastaanottotoiminta sekä suun terveydenhuolto. Uudet toimintatavat toteutuvat eri ammattiryhmien keskinäistä yhteistyötä vahvistamalla ja digitaalisten välineiden käyttöönoton avulla. 

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Pohjanmaan Tulevaisuuden Sote-keskushankkeen hallinnoija on Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä.

Kehittämistyössä edistetään integraatiota ja sote professioiden välistä yhteistyötä yli organisaatio- ja sektorirajojen. Perustason palveluohjauksen ja perhekeskuksen henkilöstöä ja johtoa osallistetaan toimintamallien kehittämistyöhön ja sitoutetaan muutosprosessin. TYKS ervatason yhteistyötä tehdään nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden kehittämishankkeiden kanssa.

Hankkeen keskeiset sidosryhmät (kunnat, erikoissairaanhoidon yksiköt, kolmannen sektorin edustajat, yksityiset palveluntuottajat, osaamiskeskukset, oppilaitokset sekä asiakasryhmät) osallistetaan hankkeeseen mm. verkostotyön, projektiryhmien ja ohjausryhmän kautta. Asiantuntijapalvelua hankitaan tarpeen mukaisesti osaamisen kehittämiseksi.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Björkman
Yhteyshenkilön organisaatio
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.bjorkman@ovph.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

17.05.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjanmaan väestö on maan terveimpää. Terveyspalvelujen järjestämisessä painottuu perusterveydenhuolto kuitenkin maan keskitasoa enemmän, myös sosiaalipalvelujen järjestämisessä ympärivuorokautisen palvelujen osuus on hieman keskimääräistä suurempi. Toisaalta palvelujen saatavuus ja toimintakäytännöt vaihtelevat kuntien välillä. Mielenterveyspalveluihin pääsy on haasteellista. Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa ovat lisääntyneet.

Vshp:n alueen kunnat osallistuvat Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän (HYKY) valmistelutyöhön. Pohjanmaan hyvinvointialueen perussopimus astuu voimaan 2021. Kuntayhtymä aloittaa palvelutuotannon 1.1.2022.

Edellä mainitun lisäksi on Pohjanmaalla/Vaasan sairaanhoitopiirissä menossa laajoja Sote integraatiota tukevia hankkeita (AsterBotnia ja sairaalan H talon rakentaminen). Pohjanmaan Sote-keskus hankkeen tarkoituksena on osana tätä laajaa kehittämisen kokonaisuutta ottaa käyttöön Sote-keskukseen sote integroituneet palveluohjauksen ja perhekeskuksen toimintamallit moniammatillisine tiimitöineen ja näyttöön perustuvine työmenetelmineen. Digitaalisten työvälineiden käyttöönotto tapahtuu yhteistyössä Pohjanmaan rakenneuudistus hankkeen kanssa. TYKS Erva tason yhteistyötä tehdään nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Kehittämistyön viitekehityksenä on ns. ”bottom up” näkökulma, jossa toiminnan muutos ajatellaan toteutuvan palvelutuotannon käytännön toimintamalleja kehittämällä. Lähtökohtana on myös se, että digitaalisten työvälineiden ja teknologiaratkaisujen käyttöönotto edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa.

Päämäärä ja päätavoite

Sote-keskus hankkeen kohderyhminä ovat ikäihmiset, lapset, perheet ja nuoret. Ottaen huomioon Vshp:n alueen melko suuri maahanmuuttajaväestön osuus, maahanmuuttajaryhmät huomioidaan eri ikäsegmenttien palvelujen kehittämistyössä. Valitut ikäryhmät hyötyvät erityisesti hankkeessa pilotoitavista ennaltaehkäisevistä palveluista ja etäpalveluista, joita Vshp:n alueella on tällä hetkellä vielä vähän käytössä.  

Sote-keskus hankkeen keskeiset hyötytavoitteet liittyvät palvelujen saatavuuden parantumiseen, ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistumiseen ja ennaltaehkäisevien palvelutuotteiden valikoimien laajentumiseen esim. kotikuntoutus, elintapaohjaus, LP keskustelu ja neuvonpito sekä voimaperheet interventio. Moniammatillisen/monialaisen tiimityön toimintamallin käyttöönotto kohdentaa palvelut tarveharkintaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tästä hyötyvät erityisesti monialaista palvelua tarvitsevat.

Perustason palveluiden laatu paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen so + te prosessit määritellään ja palvelun vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tietojohtamisen tunnusluvuin. Palvelut tuotetaan kaksikielisesti.

Aluetason palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen yhteinen sote-toimintamalli otetaan käyttöön alueella. Digitaalisten työvälineiden käyttöönotto yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa parantaa myös palveluiden saatavuutta ja laajentaa asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää erilaisia työvälineitä mm. yhteydenottoon ja omahoitoon.  

Hankkeessa kehitettävät asiakassegmentit tuovat kansallisesti uutta näkökulmaa palveluohjaukseen. Digitaaliset toimintamallit ovat suoraan käytettävissä muilla kaksikielisillä alueilla Suomessa.

Tiedolla johtamisen avulla palveluiden kustannusvaikuttavuus paranee. Palveluohjauksen tuotannonohjausjärjestelmän pilotoinnilla saadaan so + te asiakasohjautuminen näkyväksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1) Mallinnettu, digitaalinen ja kaksikielinen sekä soteintegroitu palveluohjauksen toimintamalli ja työvälineet: Malli on aluetasolla käyttöönotettavissa kaikissa ikäryhmissä hankkeen lopussa.

- sote palveluohjauksen prosessit käytössä

- asiakassegmentoinnin avulla tunnistetaan asiakkaiden palvelutarpeet paremmin -> Hukka vähenee ja asiakkaan pallottelu vähenee

- ennaltaehkäisevien interventioiden vaikutukset on tunnistettu ja asiakasohjaus on systemaattista

- tuotannonohjausjärjestelmän pilotointi on tehty palveluohjauksen etulinjassa sekä koottu tietoa johtamiselle ikäihmisten ja lape ryhmän palvelukokonaisuuksista (yhteistyö rakenneuudistus)

- palvelujen saatavuus on parantunut, päivystyskäyntien määrä vähentynyt

2) Mallinnettu alueellinen ja digitaalinen soteintegroitu perhekeskustoimintamalli on luotu

- perhekeskuksen sisältö ja prosessit on määritelty

- kohtaamispaikkamalli on mallinnettu yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja sidosryhmien kanssa

- varhaisen tuen menetelmät ovat käytössä ja asiakkaiden tarpeet tunnistetaan 

- digitaaliset työvälineet yhteydenottoon ovat käytössä -> asiakastyytyväisyys on parantunut

3) IPC menetelmän on käyttöönotettu/pilotoitu ja koordinointimalli on luotu TYKS erva alueelle perustason palveluille

- menetelmäkoulutus on toteutettu -> nuorten tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisemmin ja näiden tunnistaminen on systemaattisempaa jatkossa

4) Moniammatillinen ja monialainen tiimityön toimintamalli on käytössä palveluohjauksessa ja perhekeskuksessa

-> asiakkaiden pallottelu on vähentynyt ja henkilöstön integraatio osaaminen ja yhteistyö parantanut

5) Osaaminen, kehittäminen ja käytännöntutkimus Sotekeskuksessa – toimintamalli on luotu

- toiminnan vaikutusten arviointi on systemaattisempaa ja näkyvämpää

-> asiakasohjaus on systemaattisempaa, asiakkaan tarpeeseen perustuva ja sote integroitunut

 

 

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Monialaisen tiimityön toimintamallin käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on mallinnettu. Rakenneuudistushankkeen kanssa on pilotoitu PATA-palvelukatalogin käyttöä. RAI/MAPLe asiakastarvesegmenttejä liitetään osaksi asiakas- ja palveluohjausprosessia. IPC menetelmän käyttöönotto on aloitettu yläkouluissa (n=5). Sitä on tuettu ja kokemuksia on kerätty. Erva alueen koordinointimallia rakennetaan yhteistyössä TYKS koordinaattorin kanssa. Lapset puheeksi- koulutukset ovat alkamassa. Kansallinen sähköinen perhekeskustyöskentely jatkuu.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus. Perhekeskuksen kohtaamispaikka toimintamalli lisää matalan kynnyksen palvelutarjontaa.

Hankkeen toteutus: Elintapaohjauksen ja kotikuntoutuksen toimintamallit ovat mallinnusvaiheessa ja pilotointikohteiden suunnittelu on aloitettu. Vaikuttavuustunnuslukuja työstetään. Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamallia työstetään.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään prosesseja ja tietojohtamisen tunnuslukuja yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, kun hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymävalmistelussa. Hanke etenee ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Monialaisen tiimityön toimintamalli on hahmottumisen vaiheessa. Yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa järjestetään seminaarisarja, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueen johto- ja esihenkilöiden valmiuksia ottaa käyttöön monialainen yhteistyö ja tiimityön toimintamalli.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Moniammatillisen/monialaisen tiimityön käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä (yhteistyö rakenneuudistus hankkeen kanssa) parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Rakenneuudistushankkeen PATA asiakasohjausprosessien ja Sotekeskus hankkeen palveluohjauksen prosessien rajapinnat ovat selkiytymässä kuten myös laajan palvelutarpeen arvioinnin prosessi. Asiakastarve segmentit ovat rakentumassa. Pohjanmaan IPC menetelmäkoulutus on aloitettu (12 ammattilaista, yläkoulu) ja alueellista IPC verkostoa työstetään.

Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamalli on vasta hahmottumisen tasolla. Kansallisia linjauksia (toimintamalli ja sähköinen perhekeskus) hyödynnetään Pohjanmaan perhekeskuksen rakentamisessa. Mallin konkreettinen rakentaminen edellyttää lisää vuoropuhelua mm. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymävalmistelun kanssa.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus.

Hankkeen toteutus: Tarveperustaista segmentointiprosessia työstetään parhaillaan. Pilottikohteena hyödynnetään erityisesti Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveysviraston RAI tietoa. Palveluohjauksen yhteyteen ollaan kokoamassa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta elintapaohjauksen toimintamallia. Malli saadaan pilotointikuntoon syksyllä 2021.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosesseja. Tietojohtamisen tunnuslukuja määritellään yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa (osa-alue 2). Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, koska hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä valmistelussa. Hanke etenee tämän suhteen ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Tiimityön toimintamalli on sisällöllisesti vasta hahmottumisen vaiheessa. Mallin viitekehys rakentuu näyttöön perustuvan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa.

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Tiivistelmä

Pohjanmaan Tulevaisuuden Sotekeskus hankkeen lähtötilanteen arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa Pohjanmaan alueen kuntien valmiudesta ottaa käyttöön palveluohjauksen ja perhekeskuksen toimintamallit. Koska osana Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän (HYKY) valmistelutyötä määritellään mm. alueen palvelujen saatavuusindikaattoreita, on tässä lähtötilannearvioinnissa kuvattu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavien virkamiesten näkemyksiä nykytilanteesta.

Sotekeskus hankkeen kohderyhminä ovat ikäihmiset, lapset, perheet ja nuoret. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden ajatellaan parantavan edellä mainittujen ryhmien palvelujen saatavuutta ja erilaisten yhteydenottokanavien käyttöä. Hankeinterventioiden avulla pyritään siihen, että ennaltaehkäisevien palvelujen monimuotoisuus ja määrää lisääntyy sekä ennakointi paranee. Moniammatillisen tiimityön systemaattinen käyttöönotto vähentää asiakkaiden ”pallottelua”. Laatutyöskentely ja vaikuttavuuden seuranta/arviointi kehittyy hankkeen aikana esim. systemaattisen oma-arvioinnin avulla. Kustannusten nousua on mahdollista hillitä, kun palvelut kohdentuvat paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Lähtötilannearvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta mm. seuraavia asioita:

  • etäpalvelut ja sähköinen ajanvaraus ovat kunnissa käytössä jossain määrin. Alueella on kiinnostusta kehittää digitalisia palveluita.
  • ikäihmisten palveluprosessit ovat kunnissa määritelty
  • työvälineitä monialaista palvelua/hoitoa tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen ei ole kattavasti käytössä. Moniammatillinen toimintamalli on käytössä.
  • perhekeskustoimintamallin kehittämistyössä koettiin tärkeänä ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen ja myös sen, että eri toimijat ovat saatavilla samassa pisteessä sisältäen myös kolmannen sektorin toimijat
  • RAI työväline on käytössä ikäihmisten palveluissa. Sitä käytetään asiakastarpeiden tunnistamisessa. Lean menetelmä on myös osittain käytössä.
  • yhteistyö kolmannen sektorin kanssa koettiin tärkeänä mutta systemaattisia toimintamalleja yhteistyökuvioiden rakentamiseen on vielä vähän
  • kokemusasiantuntijoita hyödynnetään vähäisessä määrin alueella
  • erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä alueella vaikeuttaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä

Tulosten mukaan Pohjanmaan palvelutarjonta ja työmenetelmät näyttävät hajanaisilta. Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien koordinointia sekä perustason palvelujen yhteensovittamista. Tulos on yhteneväinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) raportin (5/2020) tulosten kanssa. Näyttää siltä, että alueella on vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valmisteluun liittyvät toiveet kohdistuvat siihen, että turvataan yhtenäiset ja tasa-arvoiset palvelun alueen kaikille asukkaille. 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön