Pohjanmaan Tulevaisuuden SoteKeskus

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

Pohjanmaan tulevaisuuden sotekeskus -hanke toteutetaan rinnakkain ja yhteistyössä Pohjanmaan hyvinvointialue kuntayhtymän kanssa, joka aloitti toimintansa vuoden 2022 alusta. Samalla on käynnissä valmistelutyö 1.1.2023 aloittavan, laajennetun hyvinvointialueen muodostamiseksi. Sotekeskus -hankkeen tarkoituksena on tukea Pohjanmaan hyvinvointialueen rakenteellista organisoitumista ja edistää uusien toimintamallien käyttöönottoa kansallisen Soteuudistuksen linjausten ja lainsäädännön mukaisesti.

Sotekeskus -hanke on laajentunut täydennysrahoituspäätöksen jälkeen ja täydennyshaun myötä hankkeen kohderyhmä laajeni kaikkiin ikäryhmiin. Uusina kehittämiskohteina täydennyshaun yhteydessä tuli sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottotoiminta eri osa-alueilla sekä digitaalisten työvälineiden käyttöönoton valmistelu. Pitkällä aikavälillä hankkeen kehittämistoimenpiteiden ajatellaan parantavan palvelujen saatavuutta lisäämällä erilaisten yhteydenottokanavien mahdollisuuksia ja käyttöä. 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluohjauksen toimintamallin kehittäminen on loppusuoralla ja keskitetty asiakaspalvelukeskus on kehitteillä. Asiakaspalvelukeskuksen nykytilannetta ja nykyisiä toimintamalleja on kartoitettu ja kartoitusten myötä on tunnistettu nk. toiminnan pullonkauloja. Ratkaisua haetaan digitaalisen asiakaspalvelukeskuksen ja Sote-keskuksen kautta eri mittaisilla Lean-projekteilla. Tarkoituksena on muuttaa ja yhtenäistää toimintamalleja, jonka myötä tuleva digitalisointi saa hyvän perustan. Tavoitetasona on vähentää asiakkaiden kasvotusten tapahtuvia yhteydenottoja ja lisätä digitaalisten työvälineiden (kuten Omaolo) käyttöä. Tavoitteena on lisäksi vähentää puhelimella tapahtuvien kontaktien määrää.

Perhekeskuksen kohtaamispaikkapilotoinnit ovat alkaneet neljällä eri paikkakunnalla Pohjanmaan alueella. Yhteistyöverkostoissa on suunniteltu ja toteutettu mm. vanhempainiltoja, vertaisryhmätoimintaa sekä perhemessut. Kohtaamispaikkatoiminta edistää lapsiperheiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Sähköinen perhekeskuspilotti on alkamassa lokakuussa 2022 ja Lapset puheeksi menetelmäkoulutukset ovat käynnissä koko alueella. Pohjanmaan perhekeskuksen konseptointi aloitetaan työpajoissa lokakuussa 2022.

IPC menetelmän käyttöönotto ja implementointi jatkuu alueella. Ensimmäisestä koulutusryhmästä on valmistunut 10 henkilöä, toista ryhmää koulutetaan parhaillaan ja kolmanteen ryhmään on alkamassa rekrytointi. Lisäksi koulutetaan IPC-menetelmäohjaajia. IPT-N-ryhmässä on 8 koulutettavaa. CoolKids koulutukset ovat alkaneet, näihin osallistuu ammattilaisia lasten- ja nuorisopsykiatriasta. Eri menetelmien avulla parannetaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia tukevien palvelujen saatavuutta. Terapiat Etulinjaan -toimintamallin menetelmien käyttöönotto valmistellaan. Aikuisten osalta on menossa etulinjan lyhytterapiakoulutukseen haku, menetelmäohjaajien kouluttaminen sekä terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon koulutettavien kartoitus perustasolle.

Palveluun pääsyn nopeutumisen mittarina voidaan hyödyntää kiireettömään hoitoon pääsyä (T3- luku). Hoidon tarpeen arvioinnin ja jonoon asettamisen prosessien kartoitus on meneillään terveyskeskuksissa. Tietojen tilastointi on kuitenkin kirjavaa, eli tiedot eivät ole tältä osin täysin luotettavia.

Sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa mallinnetaan päihde/riippuvuuspalveluihin ohjautumisen prosessit sekä riskikäytön tunnistamisen työvälineet otetaan käyttöön. Elokuussa 2022 aloitettiin kartoitusprosessi, jossa keskitetään riskin/riippuvuuden ja riippuvuussairauden varhaisen tunnistamisen työkalujen käyttöönottoon.

Maksuton ehkäisy -kokeilu alle 25-vuotiaille nuorille on käynnistymässä ja kehittämistyötä tukeva työryhmä on perustettu.

Suunterveydenhuollosta osallistutaan THL:n Hyvä vastaanotto –valmennukseen, jolla tuetaan palveluiden saatavuuden parantamista perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvä vastaanotto -valmennus toimintamallin avulla opitaan ymmärtämään ja ohjaamaan palveluiden kysyntää. Alueellinen kartoitustyö on aloitettu ja yritetään löytää keinoja toiminnan tehostamiseksi ja turhan työn karsimiseksi.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Kolmella paikkakunnalla on toteutettu Toimintakyvyn arviointi ikäihmisen kotikuntoutuksessa –kokeilua. Kohderyhmäksi valittiin kotona asuvat ikäihmiset, joilla ei ole säännöllistä kotihoitoa. Kokeilussa testattiin Whodas 2.0 -itsearvioinnin ja RAI HC –osittaisarvioinnin käyttökelpoisuutta kotikuntoutuksessa. Kokeilun tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään täydentämään nykyistä toimintamallia. Etäohjausta kotikuntoutuksessa testataan Alvar-palvelussa käytetyllä järjestelmällä ja laitteistolla. Tavoitteena on luoda kotikuntoutuksen hybridimalli, joka koostuu sovitusti lähi- ja etäkäynneistä. Kuntoutuksen etäpalveluilla on jatkossa tarkoitus sujuvoittaa kuntoutuksen toteuttamista kaikissa ikäryhmissä, parantaa konsultaatioita ammattilaisten kesken ja näin vahvistaa osaamista ja moniammatillista yhteistyötä.

Pohjanmaan alueella on menossa myös ikäihmisten elintapaohjauksen kokeilu, jossa kokeillaan Finger-toimintamallin riskimittaria riskihenkilöiden tavoittamiseksi. Asiakkaat saavat monipuolista elintapaohjausta yksilöllisesti ja ryhmässä. Asiakkaat kutsutaan seurantakäynnille, jolloin on tarkoitus tutkia intervention vaikutuksia pienellä otoksella. Tavoite on toimintamallin kokeilu asiakas –ja henkilöstönäkökulmasta, sekä asiakkaiden palveluun ohjautumisen arviointi. Pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ikäneuvolatoiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen on aloitettu alueella. Toiminnan painotuksen siirtyminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön voisi auttaa vähentämään raskaampien palvelujen tarvetta ja edistää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä kotona asumista pidempään.  

Perhekeskuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät lapsiperheiden ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi Lapset puheeksi -menetelmäosaamista on lisätty alueella ja Voimaperheet interventio alkaa marraskuussa 2022.

Hankkeen kehittämistyössä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja heidän osaamistaan eri työryhmissä ja hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Myös järjestöedustajia on ollut eri tavoin mukana kehittämistyössä. Kokonaiskoordinointi kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen yhteistyömallin luomiseksi on alkanut. Yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tavoitteena koota tietopankki kolmannen sektorin matalan kynnyksen toiminnasta, fyysisistä kohtaamispaikoista ja verkkopalveluista sekä siitä, mistä löytää tietoa esim. päihdekäyttäjien omaisten tuesta Pohjanmaan alueella.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, hankkeessa kehitettävät toimintamallit ja prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys lisääntyy, kun vastataan asiakkaiden palvelutarpeisiin tarkoituksenmukaisesti ja kun palvelut ovat toimivat ja kaksikieliset.

Tiedolla johtamisen kokonaisuutta on edistetty määrittelemällä seurantaindikaattoreita, jotka hyödyttävät sote-palvelujen vaikuttavuuden todentamista hankkeeseen valikoituja painopistealueita laajemmin.

Ottamalla käyttöön standardoituja mittaristoja ja tehostamalla RAI MAPLe -mittariston hyödyntämistä tilannearvioinnissa, asiakkaita voidaan ohjata tehokkaammin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Osana palveluohjauksen kokonaiskehitystä organisaation tukipalveluiden, kotihoidon ja asumisen palvelukriteerit on päivitetty yhteistyössä organisaation edustajien kanssa. Tärkeä osa palveluohjauksen kehitystä on tunnistaa asiakkaiden tarpeet varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan tukea heidän toimintakykyään ja viivästyttää kotihoidon ja palveluasumisen tarvetta.

Asiakastyytyväisyyden arviointia toteutetaan eri tasoisin asiakaskyselyin hankkeen aikana ja hankkeen lopussa. IPC:n webropol seurantalomake on implementoitu ja käytössä. Lomakkeen avulla on mitattu vaikuttavuutta. Lapset puheeksi-seurantalomakkeet on laadittu sekä ammattilaisille että asiakkaille. Niillä mitataan menetelmän käyttöönottoa: Lapset puheeksi-keskustelujen määrä, neuvonpitojen määrä sekä laaditut lähetteet jatkotoimenpiteisiin. Lomakkeiden avulla saadaan myös arvokasta palautetta asiakkailta.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Yhteistyössä VAMK:n ja Novian kanssa talvella 2021-2022 järjestetty kolmeosainen seminaarisarja “Monialainen yhteistoiminta Pohjanmaan hyvinvointialueella” antoi johto- ja esihenkilöille näkökulmia ja valmiuksia monialaisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Puhujina toimi tutkimustiedon, kokemustiedon ja johtamisen asiantuntijoita.

Digitaaliseen asiakaspalvelukeskukseen on kehitetty alustava toimintamalli ja aloitettu moniammatillisen mallin kehittäminen.

Perhekeskuksessa pilotoidaan monialaista verkostotyötä kohtaamispaikkapiloteissa. Verkostot suunnittelevat yhdessä vertaistoimintaa. Lisäksi verkostoja on koottu yhteen perhekeskuksen virtuaalisissa kahvitilaisuuksissa, joiden tavoitteena on tuoda tietoa perhekeskuksesta koko alueelle.

Sotekeskuksen vastaanottotoiminnassa suunnitellaan moniammatillisen tiimityömallin pilotointia. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa sujuvat konsultaatiot ammattilaisten välillä niin, että asiakas saa oikean hoidon tai palvelun ensikontaktilla. Moniammatillinen tiimityö edistää asiakaslähtöistä toimintaa ja kohdentaa tiimin asiantuntijuuden asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja asiakkaan hyödyksi.

Suunterveydenhuollon Hygga flow -toimintamallin avulla pyritään saamaan asiakkaille moniammatillisen tiimin palvelut joustavasti. Mallin jalkauttaminen on alkanut ja käyttöönottoa tukeva työryhmä on perustettu. Aikataulu mallin käyttöönotolle potilastyössä on vuoden vaihde 2022/2023.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Monialaisen tiimityön toimintamallin käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on mallinnettu. Rakenneuudistushankkeen kanssa on pilotoitu PATA-palvelukatalogin käyttöä. RAI/MAPLe asiakastarvesegmenttejä liitetään osaksi asiakas- ja palveluohjausprosessia. IPC menetelmän käyttöönotto on aloitettu yläkouluissa (n=5). Sitä on tuettu ja kokemuksia on kerätty. Erva alueen koordinointimallia rakennetaan yhteistyössä TYKS koordinaattorin kanssa. Lapset puheeksi- koulutukset ovat alkamassa. Kansallinen sähköinen perhekeskustyöskentely jatkuu.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus. Perhekeskuksen kohtaamispaikka toimintamalli lisää matalan kynnyksen palvelutarjontaa.

Hankkeen toteutus: Elintapaohjauksen ja kotikuntoutuksen toimintamallit ovat mallinnusvaiheessa ja pilotointikohteiden suunnittelu on aloitettu. Vaikuttavuustunnuslukuja työstetään. Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamallia työstetään.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään prosesseja ja tietojohtamisen tunnuslukuja yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, kun hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymävalmistelussa. Hanke etenee ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Monialaisen tiimityön toimintamalli on hahmottumisen vaiheessa. Yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa järjestetään seminaarisarja, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueen johto- ja esihenkilöiden valmiuksia ottaa käyttöön monialainen yhteistyö ja tiimityön toimintamalli.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden saatavuus paranee, kun palveluohjauksen ja perhekeskuksen sote integroituneet toimintamallit on otettu käyttöön. IPC menetelmän käyttöönotto edistää nuorten palvelujen saatavuutta lievän masennuksen hoidossa. Moniammatillisen/monialaisen tiimityön käyttöönotto kohdentaa palvelut oikea-aikaisesti. Tarveperustaisen segmentoinnin (RAI) avulla vastataan tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Sähköistä asiointia lisäämällä (yhteistyö rakenneuudistus hankkeen kanssa) parannetaan myös palvelujen saatavuutta.

Hankkeen toteutus: Rakenneuudistushankkeen PATA asiakasohjausprosessien ja Sotekeskus hankkeen palveluohjauksen prosessien rajapinnat ovat selkiytymässä kuten myös laajan palvelutarpeen arvioinnin prosessi. Asiakastarve segmentit ovat rakentumassa. Pohjanmaan IPC menetelmäkoulutus on aloitettu (12 ammattilaista, yläkoulu) ja alueellista IPC verkostoa työstetään.

Perhekeskuksen kohtaamispaikka -toimintamalli on vasta hahmottumisen tasolla. Kansallisia linjauksia (toimintamalli ja sähköinen perhekeskus) hyödynnetään Pohjanmaan perhekeskuksen rakentamisessa. Mallin konkreettinen rakentaminen edellyttää lisää vuoropuhelua mm. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymävalmistelun kanssa.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hankkeen tavoitteet: Palveluiden ennaltaehkäisevä näkökulma vahvistuu, kun asiakkaan tarpeisiin perustuvan segmentoinnin avulla pyritään löytämään ne palveluohjauksen asiakkaat (ikäihmiset), jotka hyötyvät ennaltaehkäisevistä interventioista. Ennaltaehkäisevien palveluiden määrä kasvaa, kun otetaan käyttöön palveluohjauksen ennaltaehkäisevät interventiot kuten elintapaohjaus tai kotikuntoutus.

Hankkeen toteutus: Tarveperustaista segmentointiprosessia työstetään parhaillaan. Pilottikohteena hyödynnetään erityisesti Pietarsaaren alueen sosiaali- ja terveysviraston RAI tietoa. Palveluohjauksen yhteyteen ollaan kokoamassa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta elintapaohjauksen toimintamallia. Malli saadaan pilotointikuntoon syksyllä 2021.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteet: Palvelun laatu ja vaikuttavuus paranee kun, palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosessit ovat määritelty, seuranta ja arviointi on systemaattista sekä tiedon hyödyntäminen johtamisessa on lisääntynyt. Lisäksi asiakastyytyväisyys on parantunut ja palvelut ovat kaksikieliset.

Hankkeen toteutus: Hankkeessa työstetään palveluohjauksen ja perhekeskuksen prosesseja. Tietojohtamisen tunnuslukuja määritellään yhteistyössä rakenneuudistus hankkeen kanssa (osa-alue 2). Asiakastyytyväisyyttä ja sen muutosta ei ole tässä vaiheessa mahdollista hankkeessa mitata, koska hankkeen interventioita ei ole vielä toteutettu. Palveluiden laadun kehittäminen (sisältää myös kaksikieliset palvelut), on erillinen teema-alue Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä valmistelussa. Hanke etenee tämän suhteen ajallisesti ja yhteistyössä kuntayhtymävalmistelun kanssa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Hankkeen tavoitteet: Asiakkaat, joilla on monialaisia palvelutarpeita, hyötyvät palvelukokonaisuuksien koordinoinnista ja yhteyshenkilöstä. Moniammatillinen tiimityö selkeyttää ammattiryhmien välisiä rooleja ja työprosesseja sekä vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa.

Hankkeen toteutus: Tiimityön toimintamalli on sisällöllisesti vasta hahmottumisen vaiheessa. Mallin viitekehys rakentuu näyttöön perustuvan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa.

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Tiivistelmä

Pohjanmaan Tulevaisuuden Sotekeskus hankkeen lähtötilanteen arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa Pohjanmaan alueen kuntien valmiudesta ottaa käyttöön palveluohjauksen ja perhekeskuksen toimintamallit. Koska osana Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän (HYKY) valmistelutyötä määritellään mm. alueen palvelujen saatavuusindikaattoreita, on tässä lähtötilannearvioinnissa kuvattu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavien virkamiesten näkemyksiä nykytilanteesta.

Sotekeskus hankkeen kohderyhminä ovat ikäihmiset, lapset, perheet ja nuoret. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden ajatellaan parantavan edellä mainittujen ryhmien palvelujen saatavuutta ja erilaisten yhteydenottokanavien käyttöä. Hankeinterventioiden avulla pyritään siihen, että ennaltaehkäisevien palvelujen monimuotoisuus ja määrää lisääntyy sekä ennakointi paranee. Moniammatillisen tiimityön systemaattinen käyttöönotto vähentää asiakkaiden ”pallottelua”. Laatutyöskentely ja vaikuttavuuden seuranta/arviointi kehittyy hankkeen aikana esim. systemaattisen oma-arvioinnin avulla. Kustannusten nousua on mahdollista hillitä, kun palvelut kohdentuvat paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Lähtötilannearvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta mm. seuraavia asioita:

• etäpalvelut ja sähköinen ajanvaraus ovat kunnissa käytössä jossain määrin. Alueella on kiinnostusta kehittää digitalisia palveluita.
• ikäihmisten palveluprosessit ovat kunnissa määritelty
• työvälineitä monialaista palvelua/hoitoa tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen ei ole kattavasti käytössä. Moniammatillinen toimintamalli on käytössä.
• perhekeskustoimintamallin kehittämistyössä koettiin tärkeänä ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen ja myös sen, että eri toimijat ovat saatavilla samassa pisteessä sisältäen myös kolmannen sektorin toimijat
• RAI työväline on käytössä ikäihmisten palveluissa. Sitä käytetään asiakastarpeiden tunnistamisessa. Lean menetelmä on myös osittain käytössä.
• yhteistyö kolmannen sektorin kanssa koettiin tärkeänä mutta systemaattisia toimintamalleja yhteistyökuvioiden rakentamiseen on vielä vähän
• kokemusasiantuntijoita hyödynnetään vähäisessä määrin alueella
• erilaisten tietojärjestelmien suuri määrä alueella vaikeuttaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä

Tulosten mukaan Pohjanmaan palvelutarjonta ja työmenetelmät näyttävät hajanaisilta. Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien koordinointia sekä perustason palvelujen yhteensovittamista. Tulos on yhteneväinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) raportin (5/2020) tulosten kanssa. Näyttää siltä, että alueella on vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena. Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valmisteluun liittyvät toiveet kohdistuvat siihen, että turvataan yhtenäiset ja tasa-arvoiset palvelun alueen kaikille asukkaille.