Sosiaaliohjaus terveysasemalla tuo sosiaalialan osaamisen osaksi terveysaseman päivittäistä toimintaa ja sosiaaliohjaajan työn osaksi monialaista verkostoa. Sosiaaliohjaaja tukee ja ohjaa asiakkaita matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa.

Toimintaympäristö

Kokeilussa arvioidaan sosiaaliohjauksen soveltuvuutta osaksi terveyspalveluita. Kun resurssit ovat rajalliset, ne täytyy käyttää hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla ja yhteensovittaa palveluita. Tieto asiakkaan tilanteesta ei välity kaikille asiakkaan asioissa oleville ammattilaisille, eivätkä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tee tiivistä yhteistyötä asiakkaan asioissa sektorirajat ylittäen. 

Kokeilua toteutettiin osana Tulevaisuuden Sotekeskushanketta Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Näiden pilottien kuvaukset löytyvät Innokylästä:

POSOTE20: MOTI-tiimi / Monialainen tiimityö sosiaali- ja terveyspalveluissa | Innokylä (innokyla.fi)

POSOTE20: Ennaltaehkäisevä monialainen yhteistyö ja työparityö sote-keskuksessa | Innokylä (innokyla.fi)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät tee tiivistä yhteistyötä tai tunne toistensa työtä. Monialaista työskentely ja sote-integraatio nousevat tärkeiksi, kun palveluja halutaan kehittää ja muuttaa asiakasystävällisemmäksi ja saada resurssit riittämään.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja antaa heille tukea, ohjausta ja neuvontaa. Asiakas saa yhdellä vastaanottokäynnillä monialaisen näkökulman omasta tilanteestaan. Yhteistyö henkilöstön välillä helpottaa työssä jaksamista sekä toisten ammattilaisten työn tunnettavuus vähentää päällekkäistä työtä. Sovittaa yhteen palveluita ja soteintegraatiota sekä helpottaa eri organisaatioiden yhteistyötä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sosiaaliohjaaja toimii osana terveydenhuollon palveluja. Siilinjärvellä sosiaaliohjaajalla on työparinaan hankkeessa terveydenhoitaja, jonka kanssa he voivat ottaa asiakkaita vastaan yhteistapaamisella huomioiden asiakkaiden tarpeet. Kehittämistyötä koordinoi projektikoordinaattori.

Tavoiteltu muutos

Sosiaaliohjauksella on tarkoitus vähentää sotekeskuksen häiriökysyntää ja ohjata asiakkaat oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti. Kokeilua toteutettiin Siilinjärvellä 1.3.-31.12.2023 ja Varkaudessa 1.6.-31.12.2023. 

Kokeilulla tavoitellaan asiakkaan tuen tarpeen tunnistamista ja lisätään ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöä Siilinjärven, Lapinlahden ja Varkauden sotekeskuksissa. Tavoitteena on tarjota sote-asiakkaille matalankynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä kartoittaa asiakkaan tuen tarpeita laaja-alaisesti keskittyen etenkin elintapoihin, sosiaalisiin haasteisiin ja ongelmiin sekä psyykkiseen vointiin ja hyödyntää mm. alueen kolmannen sektorin toimijoita ennaltaehkäisevän tuen piiriin ohjaamisessa ja tarjoamisessa. 

Muutoksen mittaaminen

Kokeilun aikana kerättiin kirjallista asiakaspalautetta asiakaskäynnin päätteeksi. Lisäksi yhteistyöverkosto antoi suullista palautetta yhteistyöstä.

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Asiakaspalaute

Asiakkailta on saatu positiivista palautetta matalan kynnyksen sosiaaliohjauksesta. Sosiaaliohjaus on ollut ennen kaikkea asiakaslähtöistä. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä, että ovat saaneet apua ja ohjausta helposti ja nopeasti juuri heitä askarruttaviin asioihin. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä myös siihen, että sosiaaliohjaajalla on ollut riittävästi aikaa auttaa asiakasta, perehtyä asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa ohjata asiakasta eteenpäin palveluiden piiriin olemalla suoraan yhteydessä eri toimijoihin. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä, että sosiaaliohjaaja on voinut yhdessä asiakkaan kanssa selvittää esim. asiakkaan hakemus- ja laskuasioita puhelimitse. Monesti asiakkaalla ei ole ollut tietoa, voimavaroja, osaamista tai yksinkertaisesti taloudellista mahdollisuutta selvittää omia asioitaan ilman tukea.

Oman työn seurantaa ja asiakasmäärien tilastointia tehtiin forms lomaketyökalun avulla. Sen kautta päästiin näkemään kuinka suuri osuus asiakkaista tulee itseohjautuneena, kuinka moni esimerkiksi lääkärin tai hoitajan ohjaamana. Lomaketyökalun avulla tilastoitiin myös yhteydenottotapaa, kontaktin aihetta, mitä etuuksia/lomakkeita, mikä lausunto, asiakkuuden tilaa, ikää, sukupuolta, elämäntilannetta, yhteistyöverkostoja sekä jatkosuunnitelmaa että mihin palveluun ohjattu.

Kelan Y100 lomake, suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn, oli mukana helpottamassa asiakastyötä esimerkiksi siten, että toimijat ovat tiedossa ja näin ollen vältetään päällekkäinen työ.

Tarvittaessa käytettiin myös suostumus tiedonvaihtoon ja luovutukseen (SOTE) toimitusohjeella -lomaketta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea tai ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluiden hakemisessa tai käytössä. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaiden selviytymistä, omatoimisuutta ja osallisuutta omassa elämäntilanteessaan.

Sosiaaliohjaaja on helposti tavoitettavissa terveyspalveluiden tiloissa.  Asiakas voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai tulla suoraan tapaamiseen tai sopia vastaanottoaikaa sosiaaliohjaajalle. Ammattilaiset voivat varata ajan asiakkaalle suoraan terveydenhuollon potilastietojärjestelmän kautta, Teamsin kautta, sähköpostilla tai puhelimitse. Ammattilaiset voivat käyttää sosiaaliohjaajaa myös konsultaatioasioissa.  Asiakassuhteet ovat pääasiassa lyhytkestoisia. Sosiaaliohjaaja tekee asiakkaan asioissa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden ammattilaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Sosiaaliohjaaja jalkautuu työskentelemään terveyspalveluiden tilojen lisäksi myös kolmannen sektorin tiloihin, paikkoihin joissa mahdolliset asiakkaat ovat tottuneet kokoontumaan ja asioimaan. Tällä tavalla toimimalla asiakkaan kynnys palveluihin pääsyyn madaltuu entisestään. Sosiaaliohjaaja jalkautuu tarvittaessa asiakkaan kotiin tai paikkaan, jonne asiakkaan on mahdollisimman helppo tulla.

Sosiaaliohjaaja ei ole asiakkaan sosiaalihuoltolain mukainen  omatyöntekijä eikä hänellä ole päätöksenteko- oikeutta.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa kokeillaan sosiaaliohjausta osana terveydenhuoltoa. Sosiaaliohjaus terveysasemalla tuo sosiaalialan osaamisen osaksi terveysaseman päivittäistä toimintaa ja sosiaaliohjaajan työn osaksi monialaista verkostoa. Sosiaaliohjaaja tukee ja ohjaa asiakkaita matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kokeilu jatkuu vuoden 2023 loppuun. Pilotointia toteutti kaksi sosiaaliohjaajaa, jotka suunnittelivat ja toteuttivat sosiaaliohjausta yhdessä verkoston ammattilaisten kanssa sekä projektikoordinaattorin tuella. Toimintamallin kehittäminen on vaatinut monialaista osaamista, esimerkiksi pitkäjänteistä  muistuttelua olemassaolostaan terveydenhuollon sisällä. Sosiaaliohjaajan resurssin jatkoa hyvinvointialueella ei vielä ole varmuutta. Kokeilusta saadaan tuloksia ja kehittämisideoita terveyssosiaalityön sisällön kehittämiseksi.

Vakiintuneeseen toimintatapa vaatii riittävästi aikaa suunnitteluun ja valmisteluun, selkeän työnkuvan, yhteistyötahot, tarvittavat resurssit ja motivoituneet yhteistyötahot, jotka haluavat työskennellä monialaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikilla hyvinvointialueiden  sote -keskuksissa. Soveltaminen vaatii ammattilaisten  vahvaa sitoutumista ja ymmärrystä monialaisesta työskentelystä. Sosiaalihuollon jalkautuminen terveydenhuoltoon on tärkeää, jotta yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisten keskuudessa tulee joustavaksi ja asiakkaat ohjautuvat oikeiden palveluiden piiriin. Monialainen työ vaatii myös vahvoja yhteistyön tekemisen taitoja. Työntekijöiden verkostoitumisen taidot korostuvat erityisesti monialaisessa yhteistyössä sekä työssä asiakkaiden kanssa. Työ vaatii myös joustavuutta ja taitoja sietää muutoksia sekä epävarmuutta. Vaikuttavaa kehittämistyötä ja soteintegraatiota tehdään, kun esimiehet ovat mukana kehittämisessä ja heiltä saadaan tukea työskentelyn mahdollistamiseksi. Työntekijällä tulee olla puheeksi ottamisen taitoja ja rohkeutta. Työntekijöiden osaamisen osalta huomioitavaa on myös se, että työntekijöillä on riittävä tieto muista alueen palveluista, jotta osataan ohjata asiakkaita oikeanlaisen palvelun piiriin. 

Sosiaaliohjaus terveysasemalla vaatii yhteisesti sovittuja toimintamalleja ja jatkuvaa kehittämistä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä. Erilaiset järjestelmät ja tietojensiirtorajoitukset ovat määrittäviä tekijöitä. Asiakkaan asiakkuudet eivät näy muille toimialoille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaaliohjaus pilotoinnin kautta tietoisuus ja ymmärrys soteintegraatiosta on lisääntynyt pilotointialueella ammattilaisten ja asiakkaiden kesken. Asiakkaat ovat saaneet varhaista, nopeaa apua sosiaalisiin haasteisiin. Sosiaaliohjaaja on pystynyt pysähtymään asiakkaan rinnalle, kuuntelemaan ja tukemaan sekä ohjaamaan eteenpäin oikeisiin palveluihin tai avun piiriin. Sosiaaliohjauksen myötä terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet lisätietoa sosiaalihuollon palveluista. Asiakaspalautteen hyödyntäminen kehittämistyössä lisännyt asiakasosallisuutta, kun toimintaa on voitu kehittää asiakasystävällisemmäksi. Sosiaaliohjaaja kerää dataa tehdystä työstä Forms:n  lomaketyökalun avulla. Tuloksien perusteella voidaan nähdä asiakasdatan muodostuminen ja työn painopisteiden määrittyminen. Lomake liitteenä.