Reumasairauksien hoitopolku (digitaalinen), Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4,I1)
Hoitopolku auttaa ja tukee potilasta reumasairautensa hoidossa ja seurannassa.
Hoitopolku mahdollistaa myös sujuvan tiedonkulun potilaan ja hoitajan välillä sekä turvaa hoidon jatkuvuutta.
Toimintamallin nimi
Hoitopolku auttaa ja tukee potilasta reumasairautensa hoidossa ja seurannassa.
Hoitopolku mahdollistaa myös sujuvan tiedonkulun potilaan ja hoitajan välillä sekä turvaa hoidon jatkuvuutta.
Toimintamalli digitalisoi perusterveydenhuollon prosessia hoitopolun avulla. Hoitopolku mahdollistaa monikanavaisen ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun tarjoamisen kuntalaisille.
Hoitopolun tavoitteena on tukea sekä jo reumaan sairastuneita että diagnoosin saaneita kuntalaisia. Tukea tarjotaan kohtaavan palvelun rinnalla. Hoitopolulla asiakkaat saavat palveluja oikea-aikaisesti itselle sopivalla tavalla ja tasolla.
Ammattilaisen näkökulmasta polku vähentää manuaalista työtä, sillä polulla on mahdollisuus kerätä tietoa erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden avulla ennen vastaanottoa/tapaamista ja toteuttaa tarvittavia tehtäviä vastaanottojen/tapaamisten välillä. Näiden ominaisuuksien avulla ammattilaisen on mahdollista saada kokonaisvaltaisesti tieto asiakkaan/potilaan tilanteesta/voinnista ennen tapaamista, tunnistaa riskiasiakkaita/-tilanteita sekä kohdentaa tuki tarpeenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti.
Polku tarjoaa tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen hyte-materiaalin avulla. Hoitopolulla tarjotaan erilaisia itsehoito-ohjelmia ja pääsy luotettavan tiedon äärelle. Hoitopolku tarjoaa myös tukea elämäntapamuutokseen, jos sellainen on tarpeellinen.
Kuntalaisen näkökulmasta hoitopolku tarjoaa turvaa viestimahdollisuuden kautta sekä ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden täyttää polulla olemassa olevaa tiedonkeruuseen liittyvää materiaalia ja pääsyn omaa palvelua/hoitoa koskeviin tietoihin. Tietoja ja tärkeitä tapahtumia pääsee kertaamaan ja katsomaan silloin, kun oma vointi/tilanne sen sallii.
Hoitopolun muistutukset auttavat saapumaan tapaamisiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Muistutuksien avulla potilaalta ei unohdu hoidon kannalta tärkeät tehtävät ja tapahtumat.
Hoitopolun tarkoituksena ei ole korvata kohtaavaa palvelua/tapaamisia, koska kokonaisvaltainen arviointi saattaa vaatia kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Kohtaava vastaanotto/tapaaminen voi tapahtua myös etävastaanottona, mikäli asiakas niin toivoo ja on kykenevä videovälitteiseen vastaanottoon.
Hoitopolku kehitetään täydentämään jo olemassa olevia palvelupolkuja. Hoitopolku lisää saavutettavuutta ja palvelun monikanavaisuutta sekä sujuvuutta.
Hoitopolulla pyritään joko korvaamaan tai täydentämään olemassa olevia palveluja. On tunnistettu tarve kehittää toimintamalli, jolla mahdollista pitää asiakkaat kiinni hoitosuunnitelmassa ja tukea heitä omahoidon toteuttamisessa ja sitouttaa heidät omaan hoitoon.
Kohderyhmänä on Kymenlaakson asukkaat, jotka asioivat terveysasemalla reumasairauksien tutkimuksissa tai hoidossa ja seurannassa.
Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin ja henkilöstön työaikaresurssin kohdentamisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamallin toteutukseen tulee olla riittävät resurssit.
Kehittäjäryhmä koottiin reumahoitajista ja reumavastuuhoitajista. Kehittäminen on toteutettu yhteisissä työpajoissa. Kehittäjäryhmä on ollut ns. ydin ryhmä mutta hoitopolkua käyttävät kaikki ko. asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Tämä huomioidaan koulutusvaiheessa.
Kehittämisen tilannetta ja etenemistä on aktiivisesti esitetty projektikoordinaattoreiden toimesta Johdon Br:ssä, jossa on linjattu kehittämisen suunta ja tehty sen pohjalta vaadittavia muutoksia ja tarvittavat päätökset.
Reumahoitajat odottavat uuden toimintamallin alkamista ja hoitopolun käyttöönottoa.
Toimintamallia on hiottu paljon ja muutoksia jouduttu tekemään, jotta päivittäistyö olisi mahdollisimman sujuvaa.
On jouduttu miettimään myös tarkoin, sitä miten tietosuoja asiat on saatu kohdalleen .
Huomattiin että Digitaalisen työn / etäasioinnin kehittämisessä organisaatiossa on vielä paljon asioita jotka tulevat hiukan jälkijunassa ja joita on jouduttu selvittelemään mm. etäasioinnin laskutus, tilastointi yms käytännön toimintaan vaikuttavat tekijät