Kymenlaakson HVA -Suomen kestävän kasvun ohjelma

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus hankkeen lopputuloksena Kymenlaaksossa on toimiva, asiakaslähtöinen sekä monialainen digitaalinen sotekeskus.

Digitaalisessa sotekeskuksessa on käytössä sähköiset palvelukanavat, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen asiakkaalle skaalautuvasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyvinvointialueen helppokäyttöiset ja älykkäät sähköiset palvelut tukevat ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen avun saamista ja asiakkaiden ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin.

Digitaalisessa sotekeskuksessa on käytössä haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamisen menetelmät ja asiakasohjausmallit sekä työntekijöiden päivittäistä työtä helpottavat digitaaliset ohjeet, työkalut ja käytännöt. 

Kokonaisuuden nimi
Kymenlaakson HVA -Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus hankkeen lopputuloksena Kymenlaaksossa on toimiva, asiakaslähtöinen sekä monialainen digitaalinen sotekeskus.

Digitaalisessa sotekeskuksessa on käytössä sähköiset palvelukanavat, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen asiakkaalle skaalautuvasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyvinvointialueen helppokäyttöiset ja älykkäät sähköiset palvelut tukevat ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen avun saamista ja asiakkaiden ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin.

Digitaalisessa sotekeskuksessa on käytössä haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamisen menetelmät ja asiakasohjausmallit sekä työntekijöiden päivittäistä työtä helpottavat digitaaliset ohjeet, työkalut ja käytännöt. 

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Koronaviruspandemian aiheuttaman hoitovelan purku tässä haastavassa toimintaympäristön ja talouden tilanteessa, edellyttää uusia innovatiivisia toimintatapoja sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen alueen asukkaille. Erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluiden skaalaamisen sekä alueellisesti että eri väestöryhmille.

Erityisesti terveyden edistämisen näkökulmasta digitaalisten ratkaisujen, kuten etävalmennuksien ja omahoidon ohjelmien kytkentä asiointiprosesseihin tuo uudenlaisia palveluita kansalaisten ulottuville. Sosiaali-ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto on lisääntynyt Kymenlaakson alueella koronapandemian aikana, tämä luonut hyvät edellytykset näiden käytön laajentamiselle. 

 

Tavoitteet:

1) Skaalautuvuutta etä-ja digipalveluilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoitotakuun toteutumisen parantamiseksi

2) Ennaltaehkäisevä monialainen palvelukonsepti ja toimintamalli asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi 

3) Sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyn helpottaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen.

Toimiaika

2022-2025

Toimijat

Hankkeen toteuttaja on Kymenlaakson HVA, kehittämiseen osallistuu alueen kunnat sekä 3. sektori.

Lisäksi Terveyskylän kehitystyössä ja käyttöönoton laajentamisessa sekä Nuorten mielenterveyspolun suunnittelutyössä osatoteuttajana on mukana HUS.

Kela toimii Kymenlaakson alueen yhteistyökumppanina erityisesti etäpalveluiden ammattilaisnäkymän kehityksessä. Kelan rooli on auttaa etäpalveluja tuottavan ammattilaisen tietonäkymien kehitystyössä, niiden kytkeytyessä Kelan järjestelmiin. Duodecim ja DigiFinland toimivat yhteistyökumppaneina erityisesti investoinnissa 2 ja 4.

Hankkeen etenemistä ja mahdollisia yhteneviä linjoja koordinoidaan aktiivisesti muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Johanna Niilo-Rämä
Yhteyshenkilön organisaatio
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
johanna.niilo-rama@kymenhva.fi

Tekijä

Noora Haimi

Luotu

13.06.2022

Viimeksi muokattu

18.05.2023
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

Kymenlaakson on sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava. Alueella väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. 

Sairastavuus on Kymenlaaksossa keskimääräistä suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten.

Lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, ja ne lisäävät lasten ja nuorten palvelujen tarvetta. Lapset ja nuoret voivat joutua odottamaan jopa kuukausia pääsyä hoidon ja kuntoutuksen aloittamiseksi tarvittaviin toiminta-ja puheterapia-arvioihin sekä psykologin tutkimuksiin.

Sosiaali-ja terveydenhuollon osaavan henkilöstön saatavuus on ollut pitkään haastavaa Kymenlaakson alueella. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden rekrytointi on ollut vaikea jo vuosien ajan. Haasteet ovat laajentuneet yhä useampiin ammattiryhmiin.

Alueen kuntien rahoituksen riittävyys on toistuvasti pakottanut Kymsoten etsimään talouden sopeuttamistoimia, joilla alueen asukkaiden sosiaali-ja terveystoimen kustannukset sovitettaisiin kuntien maksukykyä vastaaviksi.

Haastavaa taloudellista tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja henkilöstösiirtoja tehty keväästä 2020 alkaen. Pandemian johdosta kiireetön hoito on viivästynyt, ja esimerkiksi kouluterveydenhuollossa on ollut katkoksia, koska terveydenhoitohenkilöstöä on siirretty koronan vaatimiin tehtäviin. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyt-töä ja kasvattaneet näin kustannuksia. Palveluja on jouduttu ajamaan alas. Palveluiden piiriin hakeutuminen on viivästynyt, jolloin hoitojonot ovat kasvaneet useissa kiireettömissä palveluissa. Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi.

Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli eniten Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä. Hieman useamman kuin joka kymmenennen odotusaika oli yli puoli vuotta(THL/Yle15.2.2022). Pandemiaon synnyttänyt hoitovelkaa tuleville vuosille muun muassa suun terveydenhuollossa ja mielenterveys-ja päihdehuollon palveluissa.  

Hankkeen tavoitteet vastaavat Kymsoten strategisiin tavoitteisiin:

  1. Helppo palveluihin pääsy 
  2. Sujuvat palvelut- asia etenee
  3. Merkityksellinen työ

Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus tukee strategista linjausta kansalaisen sähköisen asioinnin ja  palveluiden lisäämisestä, perustason palveluiden saatavuuden parantamisesta ja uudistamisesta sekä 

Päämäärä ja päätavoite

Digitaalinen sotekeskus hankkeenlopputuloksena Kymenlaaksossa on toimiva, asiakaslähtöinen sekä monialainen digitaalinen sotekeskus.

Digitaalisen sotekeskuksen käytössä on sähköiset palvelukanavat, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen asiakkaalle skaalautuvasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyvinvointialueen helppokäyttöiset ja älykkäät sähköiset palvelut tukevat ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen avun saamista ja asiakkaiden ohjautumista oikeiden palveluiden piiriin. Tämän lisäksi digitaalisessa sotekeskuksessa on käytössä haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamisen menetelmät ja asiakasohjausmallit.

Hankkeen lopputuloksena saadaan hyvinvointialueelle työskentelyn helpottamiseksija vetovoimatekijöiden vahvistamiseksi sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten digitaaliset ohjeet, työkalut ja käytännöt. 

 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

 

Kehittämistyöllä tavoitellaan kiireettömään hoitoon pääsyn nopeutumista (80% pääsee hoitoon 7 vuorokauden sisällä), sosiaalipalvelujen palvelutarpeen arviointiin pääsy nopeutuu, kuntoutuksen saatavuus paranee ja jonot lyhenevät, digitaalisten palveluiden myötä vapautuu sote-ammattilaisen työaikaa läsnäpalveluiden tuottamiseen, asiakastyytyväisyys paranee, sosiaali- ja terveydenhuollon kontakteista 50% hoidetaan etänä sähköisten kanavien kautta.

Kymenlaaksossa on otettu käyttöön ennaltaehkäisevä monialainen palvelukonsepti.

Sote-ammattilaisten työn tehokkuus kasvaa , sote-ammattilaisten välittömään potilastyöhön käyttämä aika kasvaa nykyisestä digitaalisten ratkaisujen ansiosta, kun hallinnollinen työ vähenee ja nopeutuu . Sote ammattilaisten työtyytyväisyys ja -hyvinvointi lisääntyvät; tavoitteena on, että Kymenlaakson HVA:n eNPS on vuoden 2025 loppuun mennessä vähintään 70. Mitataan myös henkilöstön vaihtuvuutta (tavoitteena jatkuva pieneneminen) sekä hakijoiden määrää avoimiin vakansseihin.