Ruskon nanny - lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille
Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa.
Toimintamalli lyhyesti
Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa. Tarkoituksena on tuottaa helposti ja joustavasti uudenlaista mutta arkista palvelua lapsiperheille, ilman lähetettä tai soittoaikoja. Palvelua tarjotaan aktiviisesti esimerkiksi kirjaston ja kunnan kotisivujen kautta, jotta palvelun vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa, jopa houkuttelevaa. Palvelun lainattavuus tarkoittaa, että sitä voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä.
Tausta-ajatuksena on ollut, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat.
Nanny-palvelu on uusi ja innovatiivinen avaus lapsiperheiden tosiasialliseen tarpeeseen. Nuorten aikuisten ja nuorten kuntalaisten käyttäjäkokemus edellyttää nykyisin yhä joustavampien palvelujen kehittämistä: lapsiperheet odottavat saavansa muunkinlaista apua ja tukea perhe-elämän kysymyksiin kuin vain lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankalien byrokraattisten järjestelmien takaa. Lainattava nanny-palvelu vastaa tähän käyttäjäkunnan odotukseen ja helpottaa avun hakemista, jolloin avun koettu vaikuttavuus kasvaa. Samalla hanke monipuolistaa kunnan muiden palvelujen kuten kirjaston perinteistä toimintatapaa ja lisää sen yhteyteen uudenlaisia palvelujen lainauskokonaisuuksia. Palvelu on myös pienimuotoinen mutta innovatiivinen ja käytännönläheinen vastaus kuntien hyvinvoinnin edistämisen työn haasteisiin.
Koko maassa lasten ja nuorten pahoinvointi ja erityisesti tarve mielenterveysperäisten ongelmien hoitoon ovat lisääntyneet. Yhä enemmän on vaadittu resursseja ja myös resurssoitu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Samaan aikaan ennaltaehkäisevien kasvatuksellisten ja perhepalvelujen saatavuus on heikentynyt, vaikka tiedetään, että haastavat lapsuuden varhaisvaiheet ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat altistavat myöhempien ikävaiheiden mielenterveysongelmien synnylle, ja että lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä pystytään ennaltaehkäisemään varsin tehokkaasti vaikuttamalla lapsen lähiyhteisöön ja erityisesti vanhemmuuteen.
Ylipäänsä kasvatuksen tai vanhemmuuden roolista puhutaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmien kohdalla yhä vähemmän, tuskin ollenkaan. Konkreettinen kasvatuksellinen tuki myös puuttuu olemassa olevasta julkisesta ”palveluvalikoimasta”, jossa kärjistetysti opettajat opettavat, sosiaalipalvelut arvioivat ja terveydenhuolto tutkii. Kunnan lakisääteisessä tehtävässä - hyvinvoinnin edistämisessä - taas on perinteisesti keskitytty ohjelmatason kehittämiseen ennemminkin kuin konkreettisten palvelujen kehittämiseen.
Palvelujen tasolla ehkäisevän kasvatusavun heikkeneminen näkyy esimerkiksi kodinhoitoavun käytössä, joka on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmenien aikana romahdusmaisesti. Koko maassa kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrä on vuodesta 1991 vuoteen 2014 vähentynyt viidesosaan. Sama kehitys on nähtävissä myös Ruskon kunnassa. Kun vuonna 1991 lapsiperheistä 64 sai kodinhoitoapua, vuonna 2011 apua saaneita perheitä oli 0. Viimeisimpänä THL:n tilastoimana vuonna 2014 avun saaneita perheitä oli 9. Kodinhoitoavun hakeminen on koettu kuntalaisten kokemusten perusteella vielä hankalaksi ja jopa asiakasta leimaavaksi.
Lakisääteisten viranomaispalvelujen rinnalle suuremmissa kaupungeissa onkin noussut esiin järjestöjen tuottamaa ennaltaehkäisevää tukea. Maaseutumaisissa kunnissa tällaisen tuen määrä ja saatavuus on kuitenkin heikkoa, ja järjestöjen toiminta on jäänyt palvelutuotantoa perinteisemmäksi harrastustoiminnan pyörittämiseksi ja perhekahviloiden ja tempausten järjestämiseksi. Ilmiö on tunnistettu myös lastensuojelujärjestöissä, joissa on viime vuosina pilotoitu maaseudulle ja lähiöihin jalkautuvaa palvelua. Siitä huolimatta edelleen suurin osa maaseutumaisista kunnista, Rusko mukaan lukien, on käytännössä ilman järjestöjen perheille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja.
Kasvatuksellisen tuen, joka ei ole varsinaista lakisääteistä viranomaispalvelua vaan ennemmin yhteisöllistä vertaistukea, tarve on tullut Ruskolla esiin kuntalaisten palautteiden perusteella. Yhdistysten perinteiset kaikille avoimet tapahtumatyyppiset toiminnot eivät ole kuntalaispalautteen perusteella olleet riittävän vaikuttavia yksittäisten lapsiperheiden avun ja tuen tarpeisiin. Matalan kynnyksen ei-viranomaispalveluna tarjottavan tuen tulisikin olla helposti lähestyttävää ja joustavasti saatavilla, jotta sitä käytettäisiin lievempien pulmien kohdalla eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kehittyneet suuriksi ja vaikeasti ratkaistaviksi.
Ruskon kunnassa lapsiperheiden määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti. Ennuste tuleville vuosille on myös kasvava, toisin kuin muualla maassa, jossa syntyvyys vähenee. Koko maassa perheiden, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia, määrä on pienentynyt perhetyypeistä eniten, peräti 26 %. Ruskon kunnassa alle 3-vuotiaiden lasten määrä sen sijaan on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana (v. 2009 – 2019) 17 %. Lisäksi Ruskolla 29-vuotiaiden naisten hedelmällisyyskerroin on 18. korkein Suomen 331 kunnasta ja Varsinais-Suomen toiseksi korkein.
Lapsiperheiden määrän kasvun ohella Ruskon kunnan hyvinvoinnin mittarit näyttävät melko hyviltä. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on tullut esiin selvä tarve uudenlaisille matalan kynnyksen palveluille, joiden avulla perheet ja lasten vanhemmat voisivat saada apua kasvatuksellisiin kysymyksiin ja pulmiin helpommin kuin nykyisistä lakisääteisesti järjestettävistä viranomaispalveluista. Kunnassa on myös paljon nuoria lapsiperheitä ilman luonnollisia tukiverkostoja ja hyvinvointi-indikaattorien mukaan yksinäisyyttä esiintyy kunnassa suhteellisen paljon.
Kasvatuksellisen tuen lisääntynyt tarve näkyy nimenomaan perheiden käyttämien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvussa. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 6-vuotiaiden asiakkaiden määrä on Ruskolla vuosien 2014–2018 aikana 14-kertaistunut. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat vuosien 2010–2018 välillä yli kaksinkertaistuneet. Lastensuojelun tehostetussa perhetyössä asiakasperheiden määrä on vuosien 2015–2019 aikana kasvanut 60 %-yksiköllä.
Kohderyhmänä ovat pikkulapsiperheet. Palvelun kehittämisen aikana alle kouluikäisten lasten perheet, nyt toiminnan vakiinnuttua kohderyhmää ollaan laajentamassa alakouluikäisten lasten perheisiin.
Asiakasymmärrystä on kerätty kuntalaiskeskustelujen, asiakasraatien, yhdistysten tuottaman tiedon sekä systemaattisesti kerätyn asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi Ruskon kunnassa toteutettiin toukokuun ja heinäkuun 2020 aikana kokeilu, jossa lapsiperheille ja nuorille suunnattiin some-kanavissa markkinoitua verkkopalvelua, jossa seurattiin myös kuntalaisten käyttämiä hakutietoja netissä. Palvelu sisälsi oma-apuaineiston lisäksi kunnan työntekijöiden ylläpitämän chat-palvelun. Palvelukokeilun vaikuttavuusarvioinnissa tuli ilmi, että apua ja neuvoa palvelusta hakeneiden ruskolaisten vanhempien nettihauissa korostuivat lasten kasvatukseen ja käyttäytymisen pulmiin liittyvät teemat. ”Lapsen tottelemattomuus” olikin suurin yksittäinen kysymys, johon haettiin Ruskolla apua ja neuvoja.
Lapsiperheet ovat olleet keskeinen osa palvelun kehittämistä, sillä kehittäminen on perustunut palvelun pilotointiin perheiden kotona. Perheet ovat voineet osallistua palvelun kehittämiseen myös varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa ja avoimissa vertaistukiryhmissä, joita on järjestetty nannyn toteuttamana. Perheiden toiveiden perusteella palvelua on muokattu vastaamaan paremmin tarpeita: on lisätty mm. vertaistuen muotoja, lisätty palvelua kesäaikaan ja otettu käyttöön etäpalvelu.
Nanny-palvelu on kehitetty ja juurrutettu osaksi arjen toimintaa kunnassa seuraavien tehtävien kautta:
- 1) Pilotoidaan helppo ja arkijärkinen lainattava avunmuoto normaaleihin perhe-elämän ja kasvatuksen pulmiin.
- 2) Madalletaan kynnystä pyytää ja hakea apua kasvatuksen pulmiin.
- 3) Vahvistetaan jatkossa järjestöjen ja vapaehtoisten roolia kasvatuksellisen avun ja tuen tuottajina.
- 4) Vahvistetaan lapsiperheiden kykyä ratkaista itse kasvatuspulmia, jolloin koko kuntayhteisön kasvatuksellinen resielienssitaso kasvaa.
- 5) Vakiinnutetaan palvelu osaksi kunnan hyvinvoinnin edistämisen palveluja.
Kehittämisen aikaansaannos on Ruskon kunnassa pilotoitu ja nyt vakiinnutettu palvelu - eli lainattavaa kasvatusapua maaseutumaisessa kunnassa, jossa sekä sote-palvelujen että järjestöjen palvelujen saatavuus on heikkoa. Palvelu tarkoittaa yhtä kokenutta kasvatusalan ammattilaista, jonka palveluja lapsiperheet voivat lainata tai tilata joustavasti ilman lähetteitä tai jonotusaikoja. Nanny auttaa lapsiperheitä tavallisissa kasvatusasioissa sekä perhe-elämän pulmissa ja haasteissa ennen kuin niistä kasvaa suurempia. Nanny työskentelee pääasiassa perheiden kotona ja vastaa perheiden avun tarpeisiin joustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Lainattavuudella tarkoitetaan sitä, että palvelua voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä.
Kyseessä ei ole kuitenkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu vaan matalan kynnyksen vertaistuki, jonka tuottamisessa voidaan jatkossa hyödyntää paikallisia järjestötoimijoita. Vanhemmat ottavat itse yhteyttä ja tekevät palvelupyynnön, viranomaiset eivät voi suoraan lähettää perheitä nannylle, mutta he voivat suositella perheelle palvelua.
Jatkossa toimintamalli on skaalattavissa eli monistettavissa muihinkin maaseutumaisiin kuntiin esimerkiksi paikallisten järjestöjen ja julkisen sektorin yhteiseksi palvelutuotteeksi.
Supernanny-hankkeen juurruttamisessa on hyödynnetty kunnan hyvinvoinnin toimialan normaalia talousarvioprosessia, jossa palvelun vakiinnuttaminen on perusteltu päätöksentekijöille ja liitetty osaksi hyvinvointitoimialan toimintaa. Palvelun kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa on pyritty avoimesti tutkimaan innovaation hyödyllisyyttä ja oppimaan siitä todellisessa ympäristössä. Palvelu on vakiinnutettu kunnan toimintaan vuoden 2022 talousarviossa.
Ruskolla keväällä 2021 käynnistynyt nanny-palvelu on ollut pikkulapsiperheiden aktiivisessa käytössä ja suosiossa. Vajaan vuoden aikana palvelupyyntöjä on tullut noin 60, joista kaikkiin on vastattu noin viikon sisällä.
Jokaisesta palvelutapahtumasta kerätty palaute on myös ollut erinomaista – kaikki perheet ovat antaneet palautteissa palvelulle lähes täydet pisteet. Palautteen antajista 100 % kokee avun hakemisen helpoksi, 100 % suosittelisi palvelua ystävälleen, 98 % kokenut hyötyvänsä käynneistä.
- Kunnan paras palvelu lapsiperheelle.
- Toivomme että nanny-toiminta muuttuu pysyväksi!
- On ihanaa että tämmöistä tukea on saatavilla.
- Loistavaa, että meillä Ruskolla on tarjolla tällainen palvelu.
- Ihan paras supernanny!
- Supernanny on todellakin nimensä arvoinen, ihanaa että saimme näin nopeasti apua hankalaan tilanteeseemme. Tällainen palvelu on mahtava!
- Avun tarpeessa on varmasti hyvin paljon perheitä, jotka ovat syystä tai toisesta ns. jumissa jaksamattomuuden tms. takia ja siksi koen, että Anne Suomalaisen työ ja tuki konkreettisesti kodeissa on enemmän kuin tarpeen. Neuvoloissamme ei ole samanlaisia resursseja.
- Toivottavasti saadaan nanny myös Turun puolelle
- Avoimia kommentteja nannyn asiakaspalautteista.
Tausta-ajatuksena kehitettävässä palvelussa oli, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat. Tutkimuksissa on todettu, että mikäli perhe-elämän pulmiin on saatavilla ”kevyempääkin” apua ja tukea nopeasti avun hakemisen jälkeen, palvelun koettu vaikuttavuus on selkeästi parempaa kuin, että palvelua olisi joutunut jonottamaan. Samalla lapsiperheiden kokemus siitä, että apua erilaisiin perhe-elämän pulmiin on saatavilla omasta kunnasta – ei lähetteiden tai soittoaikojen takaa sote-kuntayhtymistä tai erikoissairaanhoidosta – lisääntyisi. Liittämällä jatkossa lainattavaan palveluun mukaan järjestöpohjaisten vapaaehtoisten paikallisten toimijoiden rekrytointi ja koulutus, kunnan koko lapsiperheyhteisön kasvatukselliset taidot vahvistuisivat. Tällä ns. resilienssi-ilmiöllä eli kyvyllä sietää ongelmia, on todettu olevan suuri merkitys erilaisista ongelmista selviytymisen kannalta.
Kohderyhmän haastattelujen perusteella em. tausta-ajatus on saanut tukea. Kerättyjen palautteiden perusteella palvelun käyttäjät kokevat, että avunsaamisen helppous on on lisännyt koettua hyvinvointia ja vahvistanut elämänhallintaa ja roolia vanhempana.
Palvelu on osaltaan myös edistänyt toiminnallaan sosiaalista kestävyyttä mm. ehkäisemällä lapsiperheiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Palvelukäytössä rinnakkaisilmiönä näkyy lastenpsykiatrian käytön ja kustannusten aleneminen erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksen* 8/2020 vs. 8/2021 toteutumassa.
- Hoitojaksot 5 --> 3 (-40,0%)
- Kuntalaskutus 154 538 € --> 57 499 € (-62,8%)
(*Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoisalaraportti jäsenkunnittain 15.9.2021)