Ruskon nanny - lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille

Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ruskon nanny - lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa.

Toteutuspaikka
Ruskon kunnassa. Tarkoitus levittää toimintaa myös muihin erityisesti maaseutumaisiin kuntiin.
Paikkakunta tai maakunta
Rusko
Toimintamallin rahoittaja
Leader

Tekijä

Mikko Hulkkonen

Luotu

30.11.2021

Viimeksi muokattu

01.12.2021
Ratkaisun perusidea **

Ruskon nanny -palvelu tarkoittaa kotiin lainattavaa kokenutta kasvatusalan ammattilaista, joka auttaa ruskolaisia pikkulapsiperheitä kasvatusasioissa sekä tavallisimmissa perhe-elämän pulmissa. Tarkoituksena on tuottaa helposti ja joustavasti uudenlaista mutta arkista palvelua lapsiperheille, ilman lähetettä tai soittoaikoja. Palvelua tarjotaan aktiviisesti esimerkiksi kirjaston ja kunnan kotisivujen kautta, jotta palvelun vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa, jopa houkuttelevaa. Palvelun lainattavuus tarkoittaa, että sitä voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä.

Tausta-ajatuksena on ollut, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat.

Nanny-palvelu on uusi ja innovatiivinen avaus lapsiperheiden tosiasialliseen tarpeeseen. Nuorten aikuisten ja nuorten kuntalaisten käyttäjäkokemus edellyttää nykyisin yhä joustavampien palvelujen kehittämistä: lapsiperheet odottavat saavansa muunkinlaista apua ja tukea perhe-elämän kysymyksiin kuin vain lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankalien byrokraattisten järjestelmien takaa. Lainattava nanny-palvelu vastaa tähän käyttäjäkunnan odotukseen ja helpottaa avun hakemista, jolloin avun koettu vaikuttavuus kasvaa. Samalla hanke monipuolistaa kunnan muiden palvelujen kuten kirjaston perinteistä toimintatapaa ja lisää sen yhteyteen uudenlaisia palvelujen lainauskokonaisuuksia. Palvelu on myös pienimuotoinen mutta innovatiivinen ja käytännönläheinen vastaus kuntien hyvinvoinnin edistämisen työn haasteisiin. 

Toimintaympäristö **

 

Koko maassa lasten ja nuorten pahoinvointi ja erityisesti tarve mielenterveysperäisten ongelmien hoitoon ovat lisääntyneet. Yhä enemmän on vaadittu resursseja ja myös resurssoitu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Samaan aikaan ennaltaehkäisevien kasvatuksellisten ja perhepalvelujen saatavuus on heikentynyt, vaikka tiedetään, että haastavat lapsuuden varhaisvaiheet ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat altistavat myöhempien ikävaiheiden mielenterveysongelmien synnylle, ja että lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä pystytään ennaltaehkäisemään varsin tehokkaasti vaikuttamalla lapsen lähiyhteisöön ja erityisesti vanhemmuuteen.

Ylipäänsä kasvatuksen tai vanhemmuuden roolista puhutaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmien kohdalla yhä vähemmän, tuskin ollenkaan. Konkreettinen kasvatuksellinen tuki myös puuttuu olemassa olevasta julkisesta ”palveluvalikoimasta”, jossa kärjistetysti opettajat opettavat, sosiaalipalvelut arvioivat ja terveydenhuolto tutkii. Kunnan lakisääteisessä tehtävässä -  hyvinvoinnin edistämisessä - taas on perinteisesti keskitytty ohjelmatason kehittämiseen ennemminkin kuin konkreettisten palvelujen kehittämiseen.

Palvelujen tasolla ehkäisevän kasvatusavun heikkeneminen näkyy esimerkiksi kodinhoitoavun käytössä, joka on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmenien aikana romahdusmaisesti. Koko maassa kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrä on vuodesta 1991 vuoteen 2014 vähentynyt viidesosaan. Sama kehitys on nähtävissä myös Ruskon kunnassa. Kun vuonna 1991 lapsiperheistä 64 sai kodinhoitoapua, vuonna 2011 apua saaneita perheitä oli 0. Viimeisimpänä THL:n tilastoimana vuonna 2014 avun saaneita perheitä oli 9. Kodinhoitoavun hakeminen on koettu kuntalaisten kokemusten perusteella vielä hankalaksi ja jopa asiakasta leimaavaksi.

Lakisääteisten viranomaispalvelujen rinnalle suuremmissa kaupungeissa onkin noussut esiin järjestöjen tuottamaa ennaltaehkäisevää tukea. Maaseutumaisissa kunnissa tällaisen tuen määrä ja saatavuus on kuitenkin heikkoa, ja järjestöjen toiminta on jäänyt palvelutuotantoa perinteisemmäksi harrastustoiminnan pyörittämiseksi ja perhekahviloiden ja tempausten järjestämiseksi. Ilmiö on tunnistettu myös lastensuojelujärjestöissä, joissa on viime vuosina pilotoitu maaseudulle ja lähiöihin jalkautuvaa palvelua. Siitä huolimatta edelleen suurin osa maaseutumaisista kunnista, Rusko mukaan lukien, on käytännössä ilman järjestöjen perheille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja.

Kasvatuksellisen tuen, joka ei ole varsinaista lakisääteistä viranomaispalvelua vaan ennemmin yhteisöllistä vertaistukea, tarve on tullut Ruskolla esiin kuntalaisten palautteiden perusteella. Yhdistysten perinteiset kaikille avoimet tapahtumatyyppiset toiminnot eivät ole kuntalaispalautteen perusteella olleet riittävän vaikuttavia yksittäisten lapsiperheiden avun ja tuen tarpeisiin. Matalan kynnyksen ei-viranomaispalveluna tarjottavan tuen tulisikin olla helposti lähestyttävää ja joustavasti saatavilla, jotta sitä käytettäisiin lievempien pulmien kohdalla eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kehittyneet suuriksi ja vaikeasti ratkaistaviksi.

Ruskon kunnassa lapsiperheiden määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti. Ennuste tuleville vuosille on myös kasvava, toisin kuin muualla maassa, jossa syntyvyys vähenee. Koko maassa perheiden, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia, määrä on pienentynyt perhetyypeistä eniten, peräti 26 %. Ruskon kunnassa alle 3-vuotiaiden lasten määrä sen sijaan on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana (v. 2009 – 2019) 17 %. Lisäksi Ruskolla 29-vuotiaiden naisten hedelmällisyyskerroin on 18. korkein Suomen 331 kunnasta ja Varsinais-Suomen toiseksi korkein.

Lapsiperheiden määrän kasvun ohella Ruskon kunnan hyvinvoinnin mittarit näyttävät melko hyviltä. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on tullut esiin selvä tarve uudenlaisille matalan kynnyksen palveluille, joiden avulla perheet ja lasten vanhemmat voisivat saada apua kasvatuksellisiin kysymyksiin ja pulmiin helpommin kuin nykyisistä lakisääteisesti järjestettävistä viranomaispalveluista. Kunnassa on myös paljon nuoria lapsiperheitä ilman luonnollisia tukiverkostoja ja hyvinvointi-indikaattorien mukaan yksinäisyyttä esiintyy kunnassa suhteellisen paljon.

Kasvatuksellisen tuen lisääntynyt tarve näkyy nimenomaan perheiden käyttämien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvussa. Kasvatus- ja perheneuvonnan alle 6-vuotiaiden asiakkaiden määrä on Ruskolla vuosien 2014–2018 aikana 14-kertaistunut. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat vuosien 2010–2018 välillä yli kaksinkertaistuneet. Lastensuojelun tehostetussa perhetyössä asiakasperheiden määrä on vuosien 2015–2019 aikana kasvanut 60 %-yksiköllä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat pikkulapsiperheet. Palvelun kehittämisen aikana alle kouluikäisten lasten perheet, nyt toiminnan vakiinnuttua kohderyhmää ollaan laajentamassa alakouluikäisten lasten perheisiin.

Asiakasymmärrystä on kerätty kuntalaiskeskustelujen, asiakasraatien, yhdistysten tuottaman tiedon sekä systemaattisesti kerätyn asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi Ruskon kunnassa toteutettiin toukokuun ja heinäkuun 2020 aikana kokeilu, jossa lapsiperheille ja nuorille suunnattiin some-kanavissa markkinoitua verkkopalvelua, jossa seurattiin myös kuntalaisten käyttämiä hakutietoja netissä. Palvelu sisälsi oma-apuaineiston lisäksi kunnan työntekijöiden ylläpitämän chat-palvelun. Palvelukokeilun vaikuttavuusarvioinnissa tuli ilmi, että apua ja neuvoa palvelusta hakeneiden ruskolaisten vanhempien nettihauissa korostuivat lasten kasvatukseen ja käyttäytymisen pulmiin liittyvät teemat. ”Lapsen tottelemattomuus” olikin suurin yksittäinen kysymys, johon haettiin Ruskolla apua ja neuvoja.

Lapsiperheet ovat olleet keskeinen osa palvelun kehittämistä, sillä kehittäminen on perustunut palvelun pilotointiin perheiden kotona. Perheet ovat voineet osallistua palvelun kehittämiseen myös varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa ja avoimissa vertaistukiryhmissä, joita on järjestetty nannyn toteuttamana. Perheiden toiveiden perusteella palvelua on muokattu vastaamaan paremmin tarpeita: on lisätty mm. vertaistuen muotoja, lisätty palvelua kesäaikaan ja otettu käyttöön etäpalvelu. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Nanny-palvelu on kehitetty ja juurrutettu osaksi arjen toimintaa kunnassa seuraavien tehtävien kautta:

  • 1) Pilotoidaan helppo ja arkijärkinen lainattava avunmuoto normaaleihin perhe-elämän ja kasvatuksen pulmiin.
  • 2) Madalletaan kynnystä pyytää ja hakea apua kasvatuksen pulmiin.
  • 3) Vahvistetaan jatkossa järjestöjen ja vapaehtoisten roolia kasvatuksellisen avun ja tuen tuottajina.
  • 4) Vahvistetaan lapsiperheiden kykyä ratkaista itse kasvatuspulmia, jolloin koko kuntayhteisön kasvatuksellinen resielienssitaso kasvaa.
  • 5) Vakiinnutetaan palvelu osaksi kunnan hyvinvoinnin edistämisen palveluja.

Kehittämisen  aikaansaannos on Ruskon kunnassa pilotoitu ja nyt vakiinnutettu palvelu - eli lainattavaa kasvatusapua maaseutumaisessa kunnassa, jossa sekä sote-palvelujen että järjestöjen palvelujen saatavuus on heikkoa. Palvelu tarkoittaa yhtä kokenutta kasvatusalan ammattilaista, jonka palveluja lapsiperheet voivat lainata tai tilata joustavasti ilman lähetteitä tai jonotusaikoja. Nanny auttaa lapsiperheitä tavallisissa kasvatusasioissa sekä perhe-elämän pulmissa ja haasteissa ennen kuin niistä kasvaa suurempia. Nanny työskentelee pääasiassa perheiden kotona ja vastaa perheiden avun tarpeisiin joustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Lainattavuudella tarkoitetaan sitä, että palvelua voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä.

Kyseessä ei ole kuitenkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu vaan matalan kynnyksen vertaistuki, jonka tuottamisessa voidaan jatkossa hyödyntää paikallisia järjestötoimijoita. Vanhemmat ottavat itse yhteyttä ja tekevät palvelupyynnön, viranomaiset eivät voi suoraan lähettää perheitä nannylle, mutta he voivat suositella perheelle palvelua.

Jatkossa toimintamalli on skaalattavissa eli monistettavissa muihinkin maaseutumaisiin kuntiin esimerkiksi paikallisten järjestöjen ja julkisen sektorin yhteiseksi palvelutuotteeksi. 

Supernanny-hankkeen juurruttamisessa on hyödynnetty kunnan hyvinvoinnin toimialan normaalia talousarvioprosessia, jossa palvelun vakiinnuttaminen on perusteltu päätöksentekijöille ja liitetty osaksi hyvinvointitoimialan toimintaa. Palvelun kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa on pyritty avoimesti tutkimaan innovaation hyödyllisyyttä ja oppimaan siitä todellisessa ympäristössä. Palvelu on vakiinnutettu kunnan toimintaan vuoden 2022 talousarviossa.

 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Ruskolla keväällä 2021 käynnistynyt nanny-palvelu on ollut pikkulapsiperheiden aktiivisessa käytössä ja suosiossa. Vajaan vuoden aikana palvelupyyntöjä on tullut noin 60, joista kaikkiin on vastattu noin viikon sisällä.

Jokaisesta palvelutapahtumasta kerätty palaute on myös ollut erinomaista – kaikki perheet ovat antaneet palautteissa palvelulle lähes täydet pisteet. Palautteen antajista 100 % kokee avun hakemisen helpoksi, 100 % suosittelisi palvelua ystävälleen, 98 % kokenut hyötyvänsä käynneistä.

  • Kunnan paras palvelu lapsiperheelle.
  • Toivomme että nanny-toiminta muuttuu pysyväksi!
  • On ihanaa että tämmöistä tukea on saatavilla.
  • Loistavaa, että meillä Ruskolla on tarjolla tällainen palvelu.
  • Ihan paras supernanny!
  • Supernanny on todellakin nimensä arvoinen, ihanaa että saimme näin nopeasti apua hankalaan tilanteeseemme. Tällainen palvelu on mahtava!
  • Avun tarpeessa on varmasti hyvin paljon perheitä, jotka ovat syystä tai toisesta ns. jumissa jaksamattomuuden tms. takia ja siksi koen, että Anne Suomalaisen työ ja tuki konkreettisesti kodeissa on enemmän kuin tarpeen. Neuvoloissamme ei ole samanlaisia resursseja.
  • Toivottavasti saadaan nanny myös Turun puolelle

- Avoimia kommentteja nannyn asiakaspalautteista.

Tausta-ajatuksena kehitettävässä palvelussa oli, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat. Tutkimuksissa on todettu, että mikäli perhe-elämän pulmiin on saatavilla ”kevyempääkin” apua ja tukea nopeasti avun hakemisen jälkeen, palvelun koettu vaikuttavuus on selkeästi parempaa kuin, että palvelua olisi joutunut jonottamaan. Samalla lapsiperheiden kokemus siitä, että apua erilaisiin perhe-elämän pulmiin on saatavilla omasta kunnasta – ei lähetteiden tai soittoaikojen takaa sote-kuntayhtymistä tai erikoissairaanhoidosta – lisääntyisi. Liittämällä jatkossa lainattavaan palveluun mukaan järjestöpohjaisten vapaaehtoisten paikallisten toimijoiden rekrytointi ja koulutus, kunnan koko lapsiperheyhteisön kasvatukselliset taidot vahvistuisivat. Tällä ns. resilienssi-ilmiöllä eli kyvyllä sietää ongelmia, on todettu olevan suuri merkitys erilaisista ongelmista selviytymisen kannalta.

Kohderyhmän haastattelujen perusteella em. tausta-ajatus on saanut tukea. Kerättyjen palautteiden perusteella palvelun käyttäjät kokevat, että avunsaamisen helppous on on lisännyt koettua hyvinvointia ja vahvistanut elämänhallintaa ja roolia vanhempana.

Palvelu on osaltaan myös edistänyt toiminnallaan sosiaalista kestävyyttä mm. ehkäisemällä lapsiperheiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. 

Palvelukäytössä rinnakkaisilmiönä näkyy lastenpsykiatrian käytön ja kustannusten aleneminen erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksen* 8/2020 vs. 8/2021 toteutumassa. 

  • Hoitojaksot 5 --> 3 (-40,0%)
  • Kuntalaskutus 154 538 € --> 57 499 € (-62,8%)

(*Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoisalaraportti jäsenkunnittain 15.9.2021)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kehittämis- ja palvelukokemusten perusteella nanny-palvelua voi suositella erityisesti maaseutumaisten kuntien käyttöön ja laajemmin levitettäväksi. 

Palvelun levittämisessä on kannatettavaa panostaa helppoon lähestyttävyyteen, ruohonjuuritason viidakkorumputason viestintään sekä yhteydenottopyyntöjen nopeaan reagointiin.

Palvelun kehittämisessä kunta on toiminut kehitystyön hallinnoijana ja palkannut työntekijät. Yhdistykset toimivat pilotissa keskeisenä yhteistyökumppanina ja toiminnan kehittäjinä. Pilotin aikana on tarkoitus kunnan ja järjestöjen kanssa yhteistyössä suunnitella realistinen malli palvelun tulevalle tuotannolle ja rahoitukselle. Jatkokehittämisessä yhdistyksillä voisi olla merkittävämpi rooli esimerkiksi palvelutuottajana ja kunnalla rahoittajana.

Juurruttamisella on palvelun kehittämisessä tarkoitettu prosessia, jolla innovaatioille luodaan käyttöönoton edellytyksiä. Nanny-palvelun kehittämistoiminnassa on ajateltu, että kysymys on innovaation ja ympäristön molemminpuolisesta sopeuttamisprosessista eli kaksisuuntaisesta vaikutussuhteesta – ei yksipuolisesta tai pakottavasta käyttöönoton varmistamisesta.

Myös Ruskon nanny – lainattavaa kasvatusapua -kehittämisessä pilotoitavan toiminnan ensisijainen tarkoitus oli tutkia ja testata, onko ko. toiminta tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa käyttöönotettavaksi. Juurruttamisajattelun lähtökohtana on siis näkemys siitä, että vain kokeilun kautta voidaan selvittää käyttäjien vaatimukset ja käyttöönoton vaikutukset sekä ymmärtää, mitä muutoksia tarvitaan pilotoitavaan palveluun ja sen juurruttamisen tukitoimiin.

Maaseutumaisten pienten kuntien vahvuus on siinä, että ne kykenevät kehittämään paikalliset tarpeet huomioivia, tunnistettavia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia palveluja, ei siinä, että ne yrittäisivät kopioida suurten organisaatioiden palveluja tai ulkoistaa kaikkea palvelua muualla tuotettavaksi. Tällöin palveluista tulee ihmisläheisiä ja vaikuttavia, ei tuotteistettuja palvelukonsepteja tai -polkuja, joissa ihmiset asiakkaina tai potilaina seikkailevat. Tällöin vahvistuu myös kokemus siitä, että pienessä kunnassa, josta sote-palvelut keskitetään yhä kauemmas, on saatavilla sellaista palvelua, jolla on lisäarvoa kuntalaiselle. Tämä liittyy keskeisesti maaseutumaisten kuntien elin- ja vetovoiman lisäämiseen.

Lainattavalla kasvatusavulla on tarkoitus tarjota maaseutuympäristöön sopivaa, lapsiperheille ymmärrettävää palvelua, joka voisi olla mallinnettavissa muihinkin vastaavan kokoisiin maaseutumaisiin kuntiin, ja miksei sisällöltään isompiinkin. Innovatiivisena ja helposti lähestyttävänä palveluna sillä saattaisi olla merkittävä myönteinen vaikutus pikkulapsiperheiden ja tulevien vanhempien asenteisiin perheiden perustamista kohtaan. Kyseistä palvelua tarjoavaa kuntaa kohtaan palvelu saattaisi lisätä vetovoimaa nuorten aikuisten ja pikkulapsiperheiden keskuudessa.

Maaseutumaisten pienten kuntien vahvuus on siinä, että ne kykenevät kehittämään paikalliset tarpeet huomioivia, tunnistettavia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia palveluja, ei siinä, että ne yrittäisivät kopioida suurten organisaatioiden palveluja tai ulkoistaa kaikkea palvelua muualla tuotettavaksi. Tällöin palveluista tulee ihmisläheisiä ja vaikuttavia, ei tuotteistettuja palvelukonsepteja tai -polkuja, joissa ihmiset asiakkaina tai potilaina seikkailevat. Tällöin vahvistuu myös kokemus siitä, että pienessä kunnassa, josta sote-palvelut keskitetään yhä kauemmas, on saatavilla sellaista palvelua, jolla on lisäarvoa kuntalaiselle. Tämä liittyy keskeisesti maaseutumaisten kuntien elin- ja vetovoiman lisäämiseen.

 

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Vanhemmuus Ennaltaehkäisy

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Yksinäisyys

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret Perheet