Satakunta - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Satakunta - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Kestävän kasvun Satakunta -hanke, joka on hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022 ja toinen vaihe ajalla 1.1.2023 - 31.12.2025 sekä Satakunnan Omalääkäri 2.0- hanke ajalla 20.3.2024-31.12.2025.
Hanke on kokonaisuus jatkohanke, jonka toimenpiteillä vastataan koronapandemian aiheuttamaan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan.
Hankkeen toimenpiteet tukevat koko väestöä. Haavoittuvassa asemassa oleville tai paljon palvelua tarvitseville luotavia toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muiden kohderyhmien palveluissa. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto vapauttaa resursseja erityistä tukea tarvitsevien kohderyhmien kohtaamispalveluihin.
Kokonaisuuden nimi
Kestävän kasvun Satakunta -hanke, joka on hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022 ja toinen vaihe ajalla 1.1.2023 - 31.12.2025 sekä Satakunnan Omalääkäri 2.0- hanke ajalla 20.3.2024-31.12.2025.
Hanke on kokonaisuus jatkohanke, jonka toimenpiteillä vastataan koronapandemian aiheuttamaan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan.
Hankkeen toimenpiteet tukevat koko väestöä. Haavoittuvassa asemassa oleville tai paljon palvelua tarvitseville luotavia toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muiden kohderyhmien palveluissa. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto vapauttaa resursseja erityistä tukea tarvitsevien kohderyhmien kohtaamispalveluihin.
Hankkeen tarkoituksena on purkaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja siirtää painopiste ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin. Lisäksi tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita osana palveluiden saatavuuden parantamista.
Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteet ovat:
- Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.
- Edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
- Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.
- Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
- Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.
- Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta.
Uusien toimenpiteiden lisäksi hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa käynnistettyjen vaikuttavien toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa niin, että ne tukevat haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.
Kestävän kasvun Satakunta -hanke 1.1.-31.12.2022. (Päättynyt)
Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanke 1.1.2023-31.12.2025. (Päättynyt)
Hankkeen kehittämistoimia toteuttaa Satakunnan hyvinvointialue. Toimenpiteet kohdistuvat koko hyvinvointialueelle. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Satakunnan yhteisökeskus ja Satakunnan sydänpiiri.
Hankkeen ohjausryhmänä toimii Satakunnan hyvinvointialueen palvelurakenneryhmä, jossa on edustus sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta ja keskeisistä sidosryhmistä (kunnat, sivistystoimi, 3. sektori, yritykset).
Em. sidosryhmien lisäksi yhteistyötä tehdään mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten, TE-palvelujen ja valtion viranomaisten kanssa sekä kansallisten toimijoiden ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Kuva
Hankkeen tarve
Satakunnassa on 16 kuntaa. Väkiluku oli v. 2021 lopussa 214 327 ja sen ennustetaan laskevan n. 6 % v. 2030 mennessä. Satakunnan väestö on voimakkaasti ikääntyvä. Yli 75-vuotiaiden osuus on maan 5. suurin. Alle 18-vuotiaiden osuus on keskitasoa matalampi. Sairastavuus on hieman keskimääräistä suurempaa. Työttömyys on maan keskitasoa, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja työkyvyttömyyseläkettä saavia on maan keskiarvoa enemmän.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä tulevina vuosina. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän. Raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avo- ja kevyempiin palvelumuotoihin, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita.
Pirstaleisesta palvelurakenteesta johtuva tietojärjestelmien hajanaisuus on haaste. Järjestelmien integraatio on palveluiden toimivuuden edellytys. Syksyllä 2022 tehdyssä nykytilaselvityksessä löytyi vain yksittäisiä digitaalisia palveluita, jotka olivat kaikkien satakuntalaisten saatavilla. Digitaalisia palveluita käytetään edelleen kokonaisuutena vähän, johon vaikuttanee myös se, ettei suurimmassa osassa niistä ole mahdollisuutta etäkontaktiin.
Satakunnan kokonaiskuva pandemian aiheuttamasta hoito- ja palveluvelasta
Kestävän kasvun Satakunta-hankkeessa laadittavan kokonaiskuvan ennakkotietojen perusteella on nähtävissä, että koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita kasvanut.
Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmat komplisoituneet, jolloin palvelutarve on kasvanut. Palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia eikä ammattilaisten yhteistyö saumatonta. Ikääntyneiden yksinäisyys on kasvanut sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on heikentynyt. Palveluihin ohjaus ja palveluiden saatavuus on osittain heikentynyt pandemian seurauksena. Ikääntyneiden omaishoitajien kuormittuminen sekä ennaltaehkäisevien palveluiden kysynnän kasvu muodostavat omat haasteensa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa merkittävä hoito- ja palveluvelka kohdistuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, mikä ilmenee erityisesti kiireellisyyden lisääntymisenä ja ongelmien monimutkaistumisena. Lisäksi työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi ovat lisääntyneet. Kotona asuvien ikääntyneiden päihdeongelmissa on havaittu kasvua pandemia-aikana. Satakunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat hajautuneet maantieteellisesti. Palveluketjut eivät ole yhtenäisiä tai saatavuus yhdenvertaista, mikä lisää alueellista epätasa-arvoa. Myös sote-ammattilaisten rajalliset resurssit tunnistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja heidän tarpeitaan on haaste.
Suun terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa oli viiveitä jo ennen koronaa, mutta koronan myötä erityisesti työikäisten asiakkaiden ja vaativamman hoidon tarve on kasvanut. Aikuisten sosiaalipalveluissa matalan kynnyksen palveluiden ja yhteisöllisen sosiaalityön heikentyminen on vaikeuttanut asiakkaiden tilaa, ja samalla ammattilaisten kuormittuneisuus vaikeuttaa palveluiden toimivuutta. Erikoissairaanhoidossa elektiivistä leikkaustoimintaa on jouduttu supistamaan ja asiakkaiden ohjautuminen perus- ja erikoistason välillä on ajoittain heikentynyt.
Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteet ovat:
- Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.
- Edistää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
- Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.
- Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
- Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.
- Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta
Hankkeella odotetaan olevan seuraavia vaikutuksia:
- Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja koronan aiheuttama palveluvelka on purettu. 7 vrk:n hoitotakuu toteutuu vähintään 80%:sti Q4/2025 mennessä.
- Asiakkaiden tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus palveluissa on kasvanut.
- Varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus on parantunut ja painopiste on siirtynyt pois raskaammista palveluista.
- Asiakkaiden osallisuus lisääntyy sen kaikissa muodoissa.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuus kasvaa.
Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat päätavoitteita. Kaikkien toimenpiteiden osalta vaikuttavuus ei ole nähtävissä vielä hankeaikana, vaan ilmenee vasta pidemmän aikavälin muutoksina. Toimenpiteet on valittu siten, että ne ovat asiakaslähtöisiä ja tavoittavat kattavasti eri kohderyhmiä. Juurrutettavat toimintamallit ovat tietoon tai näyttöön perustuvia.
Saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta parannetaan erityisesti digitaalisia ja liikkuvia palveluita lisäämällä, mutta samalla huomioidaan myös ”perinteisten” vastaanottopalveluiden kehittäminen. Digitaalisia palveluita voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkällä aikavälillä vaikuttavat etäpalvelut ja -ratkaisut lisäävät asiakasarvoa, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä edistävät kestävää kehitystä mm. vähentämällä matkustusta.
Kestävän kasvun Satakunta 2 – hankkeiden keskeiset tulokset
Kestävän kasvun Satakunta 2 ja Satakunnan Omalääkäri 2.0- hankkeiden kokonaisuudessa toteutettiin vuosina 2023–2025 laaja joukko kehittämistoimia, joiden tavoitteena oli parantaa hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista, vahvistaa hyvinvointia ja työkykyä, kaventaa alueellista eriarvoisuutta sekä siirtää palveluita kohti ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja digitaalisuutta. Hankkeissa syntyi useita pysyviä toimintamalleja (56), palveluprosessien uudistuksia ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoja.
Keskeiset muutokset lähtötilanteeseen verrattuna
- Hoidon saatavuus ja jatkuvuus paranivat: Koronaviruspandemian aiheutunutta hoito-, palvelu ja kuntoutusvelkaa purettiin, hoitoon pääsyn arviointi ja sen kirjaaminen yhdenmukaistui ja palveluketjut ja hoitopolut selkeytyivät.
- Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki vahvistuivat: elintapaohjaus, ikääntyneiden muistiin liittyvä elintapaohjaus, varhainen mielenterveys- ja päihdetuki sekä perheiden erilaiset tukimallit juurtuivat Satakunnan hyvinvointialueen palveluihin.
- Digitaalinen asiointi laajeni merkittävästi: käyttöönotetut alustat, sähköiset palvelut ja digituet lisäsivät saavutettavuutta, resurssitehokkuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
- Monialainen työ ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen vahvistuivat: työkyvyn tuen tiimit, perheintensiivityö, palvelutarjotin ja monialaiset hoitopolut loivat yhteisiä toimintarakenteita.
- Kohderyhmien osallisuus lisääntyi: asiakkaiden kokemukset, palaute, vertaisryhmät ja osallistaminen kehittämiseen paransivat palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
Hankkeiden yhteiset ydinvaikutukset
1. Oikea-aikainen hoitoon pääsy ja hoitotakuun toteutuminen
- Jononpurkutoimet lasten, perheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluissa
- Terapiat Etulinjaan sekä muut mielenterveys ja päihde ongelmien laajat toimintamallit parantavat hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi kehittämistyön avulla on saatu yhtenäistettyä palvelutuotannon tapaa sekä lisättyä ammattilaisten interventio osaamista.
- Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi ja selkeytetyt palveluketjut.
- Ennalta ehkäisevien digitaalisten palveluiden kehittymisen myöstä Satakunnan hyvinvointialue voi tarjota laadukkaat, vaikuttavat, näyttöön perustuvat verkkosivut (Hyvinvointimajakka ja digiperhekeskus), joilla tieto, palvelut ja Satakuntalaiset palvelun tarjoajat ovat esillä laajasti.
2. Sosiaalinen ja alueellinen yhdenvertaisuus
- Liikkuvat palvelut ja digitaaliset ratkaisut lisäsivät saavutettavuutta eri puolilla Satakuntaa.
- Palveluita uudelleen kohdennettiin haavoittuville ryhmille: pitkäaikaistyöttömät, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, ikääntyneet, perheet ja nuoret.
- Kulttuuriresepti- ja kulttuurifoorumimallit edistivät osallisuutta ja hyvinvointia
3. Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn vahvistuminen
- Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus jalkautui koko hyvinvointialueelle.
- Työkyvyn tuen tiimit ja laatuperusteinen työhönvalmennus jäivät pysyviksi.
- Elintapaohjauksen toimintamallit otettiin käyttöön kaikissa ikäryhmissä.
- Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetuki vahvistui (mm. Käynti kerrallaan, ohjattu omahoito, lyhytterapiat).
4. Vaikuttavuus perusteisuuden ja tiedolla johtamisen vahvistuminen
- Kirjaaminen yhtenäistyi koko hyvinvointialueella, kun kansalliset ohjeet otettiin käyttöön ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt yhdenmukaistettiin, mikä paransi tiedon laatua, vertailtavuutta ja hoitotakuun seurantaa.
- Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma ja tietotuotannonmalli valmistuivat, mahdollistaen systemaattisen tiedontuotannon palvelutarpeista ja asiakasryhmien tilanteista ennakoivan johtamisen tueksi.
- Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli luotiin, sisältäen mittariston, tietoaltaaseen perustuvat raportointiratkaisut ja yhtenäiset seurantakäytännöt, jotka vahvistavat tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
- PowerBI‑raportointinäkymät ja muita laadukkaita tiedolla johtamisen työkaluja otettiin käyttöön, mikä paransi palvelujen ohjausta, läpinäkyvyyttä ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä johdossa ja yksiköissä.
- Henkilöstön osaaminen vahvistui laajojen koulutusten avulla (mm. kirjaaminen, rakenteellinen sosiaalityö, vaikuttavuusmittarit), mikä paransi tiedon laatua ja kykyä hyödyntää tietoa käytännön työssä.
5. Digitaalinen siirtymä
- Digitaalinen palvelutarjotin koottiin osaksi verkkosivuja (liikunta, ravitsemus, mielenterveys, päihdetyö, osallisuus, omahoito).
- Digiasiointialusta mahdollisti suoran yhteyden vastuutyöntekijään ja omalääkäriin.
- Ammattilaisten digiosaaminen vahvistui koulutuksilla, ohjeistuksilla ja käyttöönotetuilla menetelmillä.
- Itsearviointi- ja etäkuntoutusratkaisut helpottivat palveluihin pääsyä ja tuen saamista.
Kestävän kasvun Satakunta 2 – hankkeiden keskeiset vaikutukset
Kestävän kasvun Satakunta 2 ‑kokonaisuus on vahvistanut hyvinvointialueen palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta siirtämällä toiminnan painopistettä ennakoivaan, varhaiseen ja digitaalisesti tuettuun palveluun. Palveluun pääsy helpottui, palveluketjut yhdenmukaistuivat ja asiakkaat saivat tukea aiempaa oikea‑aikaisemmin, mikä vähentää raskaiden ja kalliiden palveluiden tarvetta pitkällä aikavälillä. Työkyvyn tuen uudistukset, mielenterveys- ja päihdepalvelujen varhaisen vaiheen mallit, suun terveyden liikkuvat ratkaisut ja monialaiset toimintamallit paransivat väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta. Samalla digitalisaatio ja tiedolla johtaminen tehostivat prosesseja, lisäsivät tuottavuutta ja mahdollistivat paremman resurssien kohdentamisen. Kokonaisuutena ohjelma loi pysyviä rakenteita, jotka tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa ja vahvistavat hyvinvointialueen kykyä vastata tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.
Keskeiset vaikutukset tiivistettynä (vaikuttavuus + kustannusvaikuttavuus)
- Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki vahvistuivat, mikä pienentää raskaiden ja kalliiden erityispalvelujen tarvetta pitkällä aikavälillä.
- Työkyvyn ja toimintakyvyn paraneminen lisää työelämäosallisuutta ja vähentää työttömyydestä, sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.
- Digitalisaatio tehosti palvelutuotantoa, paransi tuottavuutta ja mahdollisti resurssien kohdentamisen vaikuttavampiin toimenpiteisiin.
- Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus paranivat liikkuvien ja digitaalisten palvelujen avulla, mikä ehkäisee syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia pitkän aikavälin kustannuksia.
- Vaikuttavuusperusteinen ja tietoon perustuva johtaminen vahvistui, mikä parantaa päätöksenteon laatua ja mahdollistaa kustannusvaikuttavuuden systemaattisen seurannan.
