Kestävän kasvun Satakunta -hanke, joka on hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022. (Hankesuunnitelma ja loppuraportti löytyvät Innokylästä)

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanke on kokonaisuuden jatkohanke, jonka toimenpiteillä vastataan koronapandemian aiheuttamaan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan. 

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen toimenpiteet tukevat koko väestöä. Haavoittuvassa asemassa oleville tai paljon palvelua tarvitseville luotavia toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muiden kohderyhmien palveluissa. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto vapauttaa resursseja erityistä tukea tarvitsevien kohderyhmien kohtaamispalveluihin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Satakunta - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun Satakunta -hanke, joka on hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, toteutui ajalla 1.1.-31.12.2022. (Hankesuunnitelma ja loppuraportti löytyvät Innokylästä)

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanke on kokonaisuuden jatkohanke, jonka toimenpiteillä vastataan koronapandemian aiheuttamaan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan. 

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen toimenpiteet tukevat koko väestöä. Haavoittuvassa asemassa oleville tai paljon palvelua tarvitseville luotavia toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muiden kohderyhmien palveluissa. Lisäksi digitaalisten ratkaisujen laaja käyttöönotto vapauttaa resursseja erityistä tukea tarvitsevien kohderyhmien kohtaamispalveluihin.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on purkaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja siirtää painopiste ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin. Lisäksi tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita osana palveluiden saatavuuden parantamista.

 

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteet ovat:

- Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.

- Edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.

- Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.

- Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.

- Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.

- Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta.

 

Uusien toimenpiteiden lisäksi hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa käynnistettyjen vaikuttavien toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa niin, että ne tukevat haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista.

 

 

Toimiaika

Kestävän kasvun Satakunta -hanke 1.1.-31.12.2022.    (Päättynyt)

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanke 1.1.2023-31.12.2025.    (Käynnissä)

Toimijat

Hankkeen kehittämistoimia toteuttaa Satakunnan hyvinvointialue. Toimenpiteet kohdistuvat koko hyvinvointialueelle. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Satakunnan yhteisökeskus ja Satakunnan sydänpiiri.

Hankkeen ohjausryhmänä toimii Satakunnan hyvinvointialueen palvelurakenneryhmä, jossa on edustus sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilta ja keskeisistä sidosryhmistä (kunnat, sivistystoimi, 3. sektori, yritykset).

Em. sidosryhmien lisäksi yhteistyötä tehdään mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten, TE-palvelujen ja valtion viranomaisten kanssa sekä kansallisten toimijoiden ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Mari Niemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Satakunnan hyvinvointialue
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
aku.aarinen@sata.fi

Luotu

20.06.2022

Viimeksi muokattu

18.04.2024
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tarve

Satakunnassa on 16 kuntaa. Väkiluku oli v. 2021 lopussa 214 327 ja sen ennustetaan laskevan n. 6 % v. 2030 mennessä. Satakunnan väestö on voimakkaasti ikääntyvä. Yli 75-vuotiaiden osuus on maan 5. suurin. Alle 18-vuotiaiden osuus on keskitasoa matalampi. Sairastavuus on hieman keskimääräistä suurempaa. Työttömyys on maan keskitasoa, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja työkyvyttömyyseläkettä saavia on maan keskiarvoa enemmän.

Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä tulevina vuosina. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän. Raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avo- ja kevyempiin palvelumuotoihin, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita.

Pirstaleisesta palvelurakenteesta johtuva tietojärjestelmien hajanaisuus on haaste. Järjestelmien integraatio on palveluiden toimivuuden edellytys. Syksyllä 2022 tehdyssä nykytilaselvityksessä löytyi vain yksittäisiä digitaalisia palveluita, jotka olivat kaikkien satakuntalaisten saatavilla. Digitaalisia palveluita käytetään edelleen kokonaisuutena vähän, johon vaikuttanee myös se, ettei suurimmassa osassa niistä ole mahdollisuutta etäkontaktiin.

 

Satakunnan kokonaiskuva pandemian aiheuttamasta hoito- ja palveluvelasta

Kestävän kasvun Satakunta-hankkeessa laadittavan kokonaiskuvan ennakkotietojen perusteella on nähtävissä, että koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita kasvanut.

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmat komplisoituneet, jolloin palvelutarve on kasvanut. Palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia eikä ammattilaisten yhteistyö saumatonta. Ikääntyneiden yksinäisyys on kasvanut sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky on heikentynyt. Palveluihin ohjaus ja palveluiden saatavuus on osittain heikentynyt pandemian seurauksena. Ikääntyneiden omaishoitajien kuormittuminen sekä ennaltaehkäisevien palveluiden kysynnän kasvu muodostavat omat haasteensa. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa merkittävä hoito- ja palveluvelka kohdistuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, mikä ilmenee erityisesti kiireellisyyden lisääntymisenä ja ongelmien monimutkaistumisena. Lisäksi työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi ovat lisääntyneet. Kotona asuvien ikääntyneiden päihdeongelmissa on havaittu kasvua pandemia-aikana. Satakunnan päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat hajautuneet maantieteellisesti. Palveluketjut eivät ole yhtenäisiä tai saatavuus yhdenvertaista, mikä lisää alueellista epätasa-arvoa. Myös sote-ammattilaisten rajalliset resurssit tunnistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja heidän tarpeitaan on haaste.

Suun terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa oli viiveitä jo ennen koronaa, mutta koronan myötä erityisesti työikäisten asiakkaiden ja vaativamman hoidon tarve on kasvanut. Aikuisten sosiaalipalveluissa matalan kynnyksen palveluiden ja yhteisöllisen sosiaalityön heikentyminen on vaikeuttanut asiakkaiden tilaa, ja samalla ammattilaisten kuormittuneisuus vaikeuttaa palveluiden toimivuutta. Erikoissairaanhoidossa elektiivistä leikkaustoimintaa on jouduttu supistamaan ja asiakkaiden ohjautuminen perus- ja erikoistason välillä on ajoittain heikentynyt.

Päämäärä ja päätavoite

Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitteet ovat:

 

  • Parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronan aiheuttamaa palveluvelkaa vaikuttavilla, tietoon perustuvilla asiakaslähtöisillä toimenpiteillä.
  • Edistää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
  • Lisätä kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä.
  • Siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
  • Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta.
  • Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeella odotetaan olevan seuraavia vaikutuksia:

  1. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja koronan aiheuttama palveluvelka on purettu. 7 vrk:n hoitotakuu toteutuu vähintään 80%:sti Q4/2025 mennessä.
  2. Asiakkaiden tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus palveluissa on kasvanut.
  3. Varhaisen vaiheen ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuus on parantunut ja painopiste on siirtynyt pois raskaammista palveluista.
  4. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy sen kaikissa muodoissa.
  5. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuus kasvaa.

Hankkeen kaikki toimenpiteet tukevat päätavoitteita. Kaikkien toimenpiteiden osalta vaikuttavuus ei ole nähtävissä vielä hankeaikana, vaan ilmenee vasta pidemmän aikavälin muutoksina. Toimenpiteet on valittu siten, että ne ovat asiakaslähtöisiä ja tavoittavat kattavasti eri kohderyhmiä. Juurrutettavat toimintamallit ovat tietoon tai näyttöön perustuvia.

Saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta parannetaan erityisesti digitaalisia ja liikkuvia palveluita lisäämällä, mutta samalla huomioidaan myös ”perinteisten” vastaanottopalveluiden kehittäminen. Digitaalisia palveluita voidaan tarjota ajasta ja paikasta riippumattomasti. Pitkällä aikavälillä vaikuttavat etäpalvelut ja -ratkaisut lisäävät asiakasarvoa, kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta sekä edistävät kestävää kehitystä mm. vähentämällä matkustusta.