Kestävän kasvun Satakunta -hankkeen toiminnoissa siirretään painopistettä raskaammista avo- ja kevyempiin palvelumuotoihin. Sähköisiä palveluja on Satakunnassa kokonaisuutena vähän ja tietojärjestelmien hajanaisuus on haasteena siirryttäessä hyvinvointialueelle. Järjestelmien integrointi on palvelujen toimivuuden edellytys.

Satakunnan tavoitteena on lisäksi tunnistaa koronan vuoksi syntynyt hoito- ja palveluvelka sekä aloittaa vaikuttavilla, näyttöön perustuvilla toimintamalleilla tietoon perustuen velan purkaminen siten, että samalla luodaan kestäviä malleja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden vahvistamiseksi.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Satakunta - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun Satakunta -hankkeen toiminnoissa siirretään painopistettä raskaammista avo- ja kevyempiin palvelumuotoihin. Sähköisiä palveluja on Satakunnassa kokonaisuutena vähän ja tietojärjestelmien hajanaisuus on haasteena siirryttäessä hyvinvointialueelle. Järjestelmien integrointi on palvelujen toimivuuden edellytys.

Satakunnan tavoitteena on lisäksi tunnistaa koronan vuoksi syntynyt hoito- ja palveluvelka sekä aloittaa vaikuttavilla, näyttöön perustuvilla toimintamalleilla tietoon perustuen velan purkaminen siten, että samalla luodaan kestäviä malleja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden vahvistamiseksi.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on kuvata ja purkaa koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja siirtää painopiste ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin. Lisäksi tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita osana palveluiden saatavuuden parantamista.

Tavoitteet:

  • Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
  • Edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot

 

Toimiaika

Avustusta myönnetään kahdessa hakuvaiheessa vuosien 2022–2025 aikana. Ensimmäinen avustus on myönnetty vuoden 2022 loppuun asti. Toinen valtionavustus on tarkoitettu toimenpanoa varten vuosille 2023–2025.

Toimijat

Satakunnan hyvinvointialue, sote-toimijat, kunnat, asiakkaat, järjestöt, kansallinen yhteistyö

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Mari Niemi
Yhteyshenkilön organisaatio
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
mari.niemi@satasairaala.fi

Luotu

20.06.2022

Viimeksi muokattu

23.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Satakunnan tilanteen yleiskuva

Satakunnassa on 16 kuntaa, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli v. 2021 lopussa 214 327. Väkiluvun ennustetaan laskevan n. 6 % v. 2030 mennessä. Satakunta on voimakkaasti ikääntyvä. Nyt 75 vuotta täyttäneiden osuus on maan 5. suurin (12,4 %) ja alle 18-vuotiaiden osuus on hieman maan keskitasoa matalampi. Alueen sairastavuus on hieman keskimääräistä suurempaa. Työttömyys, pienituloisuus ja yksinhuoltajaperheiden määrä ovat maan keskitasoa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt kasvuun ja työkyvyttömyyseläkettä saavia on maan keskiarvoa enemmän.

Satakunnan palvelurakenne on hajanainen. Hyvinvointialueelle siirtyy kahdeksan nykyisen organisaation sote-palvelut. Palvelujärjestelmälle on leimallista runsas raskaampien palveluiden käyttö kaikissa kohderyhmissä. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita on liian vähän. Painopisteen siirtäminen avo- ja kevyempiin palvelumuotoihin, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita.

Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio etenee, vaikka sähköisiä palveluja ja asiointia käytetään edelleen kokonaisuutena vähän. Omaolo ja Päivystysapu 116 117 -palvelujen käyttöönotto on vahvistanut sähköistä asiointia. Monituottajamallista johtuva tietojärjestelmien hajanaisuus on haaste siirryttäessä hyvinvointialueelle. Järjestelmien integraatio on palveluiden toimivuuden edellytys.

 

Koronapandemian vaikutus

Koronapandemia aiheutti Satakunnassa mittavia henkilöstösiirtoja eri tehtäviin nopealla aikataululla. Pandemian pitkittynyt kesto on heikentänyt sekä henkilöstön saatavuutta että työssä jaksamista. Lisäksi samanaikaiset kansalliset kehittämishankkeet ovat sitoneet resursseja. Hoitohenkilöstöä on tarvittu myös palvelujen painopisteen siirtoon raskaammista kevyempiin. Muutokset ovat tuoneet esiin uusia palvelutarpeita.

Palvelujärjestelmän kuormittuneisuuden johdosta sosiaali- ja terveydenhuoltoon on syntynyt palveluvelkaa, jota on pystytty suvantovaiheissa purkamaan osin pois, mutta leviämisvaiheessa velka on taas kasvanut. Henkilöstövaje  on heikentänyt kaikissa palveluissa saatavuutta ja laatua. Esimerkiksi lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Pandemian pitkäaikaisvaikutukset tulevat olemaan laajat.

Pandemia näkyy kaikenikäisissä ryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Asiakkaiden ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Mm. mielenterveys- ja päihdeongelmat, lastensuojelun tarve ja perheväkivaltailmoitukset ovat lisääntyneet. Pitkään jatkunut yhteiskunnan osittainen kiinni oleminen on aiheuttanut moninaisia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin haasteita ikääntyneille. On oletettavaa, että väestön osin tunnistettu, osin piilevä palveluvelka ilmenee lisääntyvänä palvelutarpeena pandemian päätyttyä.

 

Linkittyminen muihin hankkeisiin

Sekä palvelujärjestelmän kehittämistä että digitalisaatiota on viety eteenpäin viime vuosina useissa kehittämishankkeissa. Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa hyödynnetään erityisesti Satasote – Satakunnan sote-rakenneuudistuksen kehittämishankkeessa käynnistettyjä toimenpiteitä. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittäminen on jatkumoa sote-rakenneuudistuksessa tehdylle työlle.  

Hankkeen kehittämistoimet linkittyvät meneillään olevaan kansalliseen valmisteluun, hyvinvointialueen toimeenpanoon sekä mm. Tulevaisuuden sote-keskus-, Työkyky-, KATI- ja Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyn ohjelmia toteuttaviin hankkeisiin. Meneillään olevien muiden hankkeiden kanssa ei tehdä päällekkäistä työtä, vaan tavoitteet ja toimenpiteet sovitetaan siten, että hankkeet täydentävät toisiaan ja muodostavat saumattoman rinnakkaisen kehittämiskokonaisuuden.

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen suunnitelmaan on kirjattu, että v. 2023 toimenpiteet tarkennetaan kestävän kasvun ohjelman hankevalmistelun yhteydessä. Hankkeiden yhteensovittamista edistää se, että hankkeita laatimassa ja johtamassa ovat pääosin samat henkilöt. Myös ohjausryhmä on yhteinen. Jo tämän hakemuksen valmistelussa Voimaperheet-mallin kehittäminen on siirretty Tulevaisuuden sote-keskushankkeelta Kestävän kasvun Satakunta -hankkeelle.

Hankkeella ei ole erityisiä kilpailuvaikutuksia, vaikka toimenpiteet mahdollistavat yrityksille digitaalisten ratkaisujen parantamisen tai uusien tuotteiden luomisen.

 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteena on mm.

  • Kuvata näkyvä sekä tunnistaa piilevä palveluvelka, jotta kertynyttä velkaa voidaan suunnitelmallisesti purkaa
  • Jatkaa jo käynnistettyjen vaikuttavien toimenpiteiden kehittämistä.
  • Parantaa palveluiden tarvelähtöisyyttä, asiakaskeskeisyyttä ja saumattomuutta edistämällä palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen mallinnusta. 
  • Lisätä palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta vahvistamalla digitaalisia palveluita. 
  • Vahvistaa kohderyhmien osallisuutta sekä palveluiden kehittämisessä että itse palvelutuotannossa. 
  • Vahvistaa alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja strategista suunnittelua. 
  • Lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä, monialaista osaamista sekä prosessien hallintaa. 
  • Jatkaa Satakulttuuria -hankkeessa jo tehtyä kehittämistä ja parantaa hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen saavutettavuutta.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuotoksena syntyy mm.

  • Kokonaiskuva alueen tilanteesta ja koronan aiheuttaman palvelutarpeen kohdentumisesta.
  • Digitaalisten palveluiden kypsyystilan analyysi ja nykytilaselvitys.
  • Hanke- ja muut toimintasuunnitelmat vuosille 2023 – 2025.
  • Tietoaineistot, kuten kyselyt ja haastattelut.
  • Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen sekä toimintamallien kuvaukset.
  • Aiemmin aloitettujen toimintamallien pilotoinnit ja käyttöönottoprosessit.
  • Koulutusten aineistot ja tallenteet.
  • Uudet asiantuntija- ja osallisuusverkostot.
  • Hankkeen toteutuksen arvioinnista koottu arviointiraportti.
  • Hankkeen hallinnolliset rahoittajalle laadittavat raportit.

 

Koska hankeaika on lyhyt ja toimenpiteet kohdistuvat vain rajatusti palveluiden kehittämiseen, tulokset ja vaikutukset ovat nähtävillä vasta, kun laajemmat palveluiden kehittämistoimet toteutetaan. Nyt käynnistettävällä kehittämisellä odotetaan olevan seuraavia pidemmän aikavälin tuloksia ja vaikutuksia:

  • Palveluiden asiakas- ja tarvelähtöisyys, saumattomuus ja vaikuttavuus paranevat.
  • Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat, jolloin koronasta aiheutuva palveluvelka pienenee.
  • Kohderyhmien suunnittelu- ja kehittämisosallisuus lisääntyy.
  • Toimijoiden yhteistyö ja osaaminen vahvistuvat.

Aihealueet

Digitaaliset palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hoitotakuu Ennaltaehkäisy