Satakunta: tulevaisuuden sote-keskus
Satakunnan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Satakunnan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Satakunnan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Satakunnan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
2020-2022
Hankkeen toteutuksessa ovat mukana kaikki Satakunnan 17 kuntaa sekä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Porin perusturva ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
Päämäärä ja tavoitteet
Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta tehdään vahvassa yhteiskehittämisen hengessä maakunnallisesti. Hankkeen hallinnoijana toimii Satakuntaliitto.
Satakunnan ja STM:n maakuntaneuvotteluissa 22.1.2020 nostettiin Satakunnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi
- palvelujen painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin
- päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja palvelujen kehittäminen sekä
- ikääntyneiden palveluiden kehittäminen.
STM:n arvio perustuu THL:n raporttiin. Satakunnan väestön sote-palvelujen tarve on lähellä maan keskitasoa, vaikka väestön sairastavuus on hieman keskimääräistä suurempi. Satakunnan palvelurakenne painottuu raskaampiin, korjaaviin palveluihin. Sekä lastensuojelussa että sosiaali- ja vammaispalveluissa ympärivuorokautisten asumispalvelujen osuus on suuri. Erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta. Indikaattoreiden valossa ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut ovat alimitoitettuja. Erityisesti mielenterveyden avopalvelut ovat riittämättömiä. Väestön elintavat ovat monilta osin huonot. Iäkkäiden palveluissa on huomattavissa mm. henkilöstön vähäisyys, hoitohenkilöstön käyttö avustavissa tehtävissä ja puutteet asiakassuunnitelmien asiakaslähtöisyydessä. Perustason avopalveluille ja kevyemmille palvelumuodoille on tarve. Satakunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin parantamiseen.
Satakunnan sote-uudistuksen Satasoten valmisteluelimissä keskeisiksi maakunnallisesti kehitettäviksi kohteiksi ovat nousseet erityisesti
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- Palvelurakenteen painopisteen muutos pois raskaista, korjaavista palveluista lisäämällä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen palveluja
- Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen
- Ikääntyneiden palveluiden, erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden, kotihoidon sekä omais- ja perhehoidon kehittäminen
- Palveluiden saatavuuden ja palveluohjauksen kehittäminen
- Lasten ja perheiden muutosohjelman jalkauttaminen käytäntöön
- Digitaalisten palveluiden ja ratkaisujen käyttöönoton tehostaminen
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeella pyritään vastaamaan näihin kehittämistarpeisiin. Valmistelussa hyödynnetään aiempaa maakunnallista ja kansallista sote-kehittämistyötä sekä muita meneillään olevia tai päättyneitä hankkeita. Kehittämistyötä tehdään sekä tutkittuun että hankeaikaiseen arviointitietoon perustuen.
Satakunnassa Tulevaisuuden sote-keskushankkeen yhteisiksi tavoitteiksi on sovittu:
1. Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Tärkeimpänä päämääränä on, että asiakkaat saavat tarpeensa mukaisia oikeita palveluita oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Toimintamalleja uudistetaan asiakkaan saaman hyödyn näkökulmasta, mikä parantaa vaikuttavuutta. Panostusta lisätään tietoon perustuen vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Tavoitteena on erityisesti
- Parantaa ihmisten osallisuutta ja tyytyväisyyttä sekä palveluiden vaikuttavuutta kaikissa asiakasryhmissä. Erityistä huomioita kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin.
- Madaltaa avun ja tuen hakemisen kynnystä sekä tuoda palvelut lähelle ihmisten elinympäristöä ja arkea.
- Parantaa palvelutarpeen nykyistä oikea-aikaisempaa tunnistamista ja segmentointia. - Taata tarpeen mukaiset monikanavaiset asiointipalvelut.
- Vaikuttaa painopisteen siirtoon raskaammista palveluista kevyempiin mm. luomalla uusia toimintatapoja ja kehittämällä perus- ja erikoistason yhteistyötä.
- Vahvistaa henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.
- Yhtenäistää vaiheittain eri palvelukokonaisuuksien toimintaprosessit ja -mallit maakunnallisesti osana sote-keskusten palvelurakennetta.
2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi
Päämääränä on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden hyvinvointia sekä vähentää mm. huonoista elintavoista tai sosiaalisista syistä johtuvaa raskaampaa palvelutarvetta tukemalla kansalaisia heti, kun riskit tunnistetaan.
3. Laatu ja vaikuttavuus
Päämääränä on parantaa palveluiden tarvelähtöisyyttä siten, että asiakkaan saama hyöty sekä palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. Tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden myönteistä kokemusta palvelusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa tiedolla johtamista ja toiminnan näyttöön tai tutkittuun tietoon nojautumista. Tavoitteena on myös vahvistaa ammattilaisten osaamista ja eri toimijoiden yhteistyötä.
4. Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Päämääränä on vähentää palveluiden siiloutumista, päällekkäisyyttä ja pirstaleisuutta siten, että asiakkaan palvelupolku on yhtenäinen riippumatta siitä, mitä palveluita hän tarvitsee, missä hän asuu tai mikä taho palvelut tuottaa. Tavoitteena on ammattilaisten saumaton yhteistyö asiakkaan hyväksi. Saumattomuus on asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeiden kokonaisvaltaista, systeemistä ymmärrystä palvelujen yhteentoimivuuden parantamiseksi.
5. Kustannusten nousun hillintä
Tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Edellä mainittujen muiden tavoitteiden toteutuminen hillitsee kustannusten nousua. Ennaltaehkäisevä Satakunnan tulevaisuuden sote-keskustyö on tehokkain tapa pienentää kustannuksia. Palveluketjujen raja-aitojen poistaminen vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa saatavuutta ja vaikuttavuutta.
OSAHANKKEET
Satakunnan Tulevaisuuden sotekeskus-hanke jakaantuu neljään osahankkeeseen:
Oma hyvinvointi -osahanke
Otamme käyttöön malleja ja kehitämme edelleen toimintaa, joilla tuemme ihmisen oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Panostamme varhaisen vaiheen tukeen, elintapaohjauksen kehittämiseen, ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön sekä vanhemmuuden tukeen.
Monialainen tiimityömalli sisältäen konsultaatio- ja etävastaanottomallit -osahanke
Kehitämme asiakaslähtöistä monitoimijaista tiimityötä, parannamme ammattilaisten työnjakoa ja otamme käyttöön omatyöntekijämallin koko maakunnassa. Parannamme palveluohjausta ja viiveetöntä palvelutarpeen arviointia ja otamme käyttöön yhdenmukaisemmat asiakas- ja palvelusuunnitelmat. Otamme käyttöön asiakasta hyödyttäviä sähköisiä etä-, asiointi- ja omahoitopalveluja ja teknologisia ratkaisuja ja kehitämme liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluja. Vahvistamme rakenteellisen sosiaalityön ja sen vaikuttavien menetelmien käyttöä. Parannamme päihde- ja mielenterveyspalvelujen osaamista perustason palveluissa. Suun terveydenhuollon kärkitoimena panostamme kiireettömän vastaanoton kolmen kuukauden hoitotakuu sekä kehitämme ikääntyneiden suusairauksien ehkäisemistä.
Lasten ja nuorten hyvinvointi -osahanke
Jalkautamme perhekeskustoimintamallin koko maakuntaan. Panostamme erityisesti nuoren psykososiaalisten palveluiden kehittämiseen. Tiivistämme yhteistyötä perhepalveluiden ja psykososiaalisten palveluiden välillä sekä yhteistyötä sivistys- ja sote-toimijoiden välillä. Vahvistamme maakunnallista perhetyötä.
Kotiin järjestettävät palvelut -osahanke
Lisäämme kaikenikäisillä kotiin ja eri toimintaympäristöihin vietävää tukea. Laajennamme kotihoitoa ympärivuorokautiseksi. Kehitämme kotikuntoutusta sekä vahvistamme sen osaamista ja toimintamalleja. Kehitämme palliatiivista hoitoa sekä saattohoitoa.
Kaikissa osahankkeissa kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia digitaalisia, liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluita, jotka vahvistavat osahankkeiden kohdealueen palveluja. Osahankkeissa kehitetään myös vaikuttavien työmenetelmien käyttöönottoa, tiedolla johtamisen ja prosessi- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä, rakenteellista sosiaalityötä sekä maakunnallisten palveluketjujen ja -kokonaisuuksien käyttöönottoa.
Hankkeessa odotetaan mm. seuraavia tuotoksia:
- Maakunnalliset palveluketjut, toimintamalli- ja prosessikuvaukset, niiden pilotit ja käyttöönotot
- Digitaaliset palvelut sekä arviointi- ja suunnittelutyökalut
- Koulutukset ja valmennukset
- Raportit ja selvitykset
- Arviointi- ja seurantamittarit ja –keinot
Hankkeella oletetaan alustavasti saavutettavan seuraavia tuloksia ja vaikutuksia:
- Asiakkaiden osallisuus ja tyytyväisyys palveluihin kasvavat
- Palveluiden asiakaslähtöisyys, oikea-aikaisuus ja saatavuus paranee
- Elintapaohjauksen käytännöt tehostuvat. Kansalaisten hyvinvointi ja terveys kohenevat, mikä vähentää korjaavien palveluiden tarvetta. Mm. ylipainoisuus ja päihde- ja mielenterveysongelmat vähenevät, kun tukea saa matalalla kynnyksellä. Kansansairauksien ehkäisy ja hoito paranee.
- Alueellinen ja/tai sosiaalinen eriarvoisuus vähenee
- Ammattilaisten yhteistyö, osaaminen ja työtyytyväisyys lisääntyy
- Palvelut ovat nykyistä vaikuttavampia ja tuottavuus kasvaa
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö kehittyy saumattomaksi yhteistyöksi potilaiden hoidossa.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
