Sote-järjestöjen hankeideointi MINNO-yhteistyössä
Toimintamallissa ammattikorkeakouluopiskelijat ideoivat yhdessä pääasiassa valtakunnallisten sote-järjestöjen kanssa hanke-aihioita, joille järjestöt voivat hakea rahoituista EU-rahastoista, esimerkiksi EAKR tai ESR+.
Oivalla ja ymmärrä
Rahoituksen riittämättömyys voi tyypillisesti olla sekä järjestöjen toiminnan supistamisen syynä että toiminnan laajentamisen esteenä. Järjestöbarometrin 2020 mukaan valtakunnallisilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta noin 64% on STEA-avustuksia, mutta sekä nykyisiä että potentiaalisia rahoituslähteitä on muitakin. Rahoitusta voidaan hakea eri lähteistä niin yleishyödylliseen toimintaan kuin hankkeisiin, ja yksi yleisimmistä uusista tulonlähteistä onkin hankeavustus.
Hankeavustukset ja yleishyödyllisen toimintaan kohdistuvat avustukset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Jälkimmäinen on parhaimmillaan vakaa ja jatkuva osa järjestön rahoituspohjaa, kun taas hankkeilla on projektimaisempi luonne. Toisaalta hankkeena toteutettu onnistunut toiminta saattaa siirtyä vakiintuneeksi osaksi järjestön toimintaa. Toimintamallia luodessa ajankohtaisina hankehakuina on Rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman hankehaut.
Hankkeiden ideointi yhteistyössä korkeakouluopiskelijoiden kanssa innovointiprojektissa voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Innovaatioprojektissa järjestöt pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista ja opiskelijat pääsevät kehittämään omaa luovuuttaan ja asiantuntijuuttaan.
Toimintamalli kannustaa järjestöjä niin oppilaitostyöhön, hanketyöhön kuin uusien rahoituskanavien etsintään. SOSTE tavoittelee erityisesti EU-rahastojen hyödyntämisen laajenemista.
Toimintamalli laajentaa myös oppilaitosten työelämäyhteistyön näkökulmaa sisällyttäen siihen myös järjestöt.
Toimintamalli on luotu vastaamaan SOSTEn yhteistyöhön Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Metropolia on vastannut innovaatioprojektiopintojen järjestämisestä ja SOSTE sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokoamisesta yhteistyöhön opiskelijoille annettavaa haastetta varten.
Jos olet kiinnostunut toimintamallin kehittämisestä, ole yhteydessä kehittäjiin. Toivomme kommentteja ja täydennyksiä liittyen toimintamallin käyttämiseen ja soveltamiseen.
MINNO-yhteistyöhön (4/2022) haki seitsämän järjestöä, joista kolme pääsi mukaan yhteistyöhön. Vuoden 2023 ensimmäiseen (1/2023) MINNO-projektiin haki viisi järjestöä, joista mukaan valittiin kaksi. Myös yksi edelliseen MINNOon hakenut järjestä pääsi mukaan vuoden 2023 ensimmäiseen englanninkieliseen toteutukseen, joak ei ollut mahdollista vuoden 2022 viimeisessä MINNOssa.
Yhteistyö hankeideoinnissa ja hankehakemusten sisällön valmistelussa opiskelijoiden ja järjestöjen kesken on onnistunut ja kiinnostusta vastaavaan toimintaan on jatkossakin.
Järjestöjen kiinnostus ja osaaminen hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa sekä tietämys EAKR- ja ESR+ -hankerahoituksesta on kasvanut.
- Palautteen kerääminen toimintaan osallistuneilta opiskelijoilta ja järjestöiltä.
- Toimintaan hakeutuneiden järjestöjen määrä.
- Toiminnan pohjalta syntyvien hankehakemusten määrä.
Toimintamallin luomista on tarkasteltu projektiluonteisesti luomalla aikataulu, mittarit ja tarkastelemalla toimintamallin eri vaiheita kohderyhmäprofiilien kautta.
Toiminnan suunnitteluvaiheessa SOSTE on valmistellut tietopakettia toiminnasta (tiivistelmä rahoitusohjelmasta, toimintaan osallistumisen edellytykset) järjestöille yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, avannut haun toiminnasta kiinnostuneille sosiaali- ja terveysjärjestöille sekä valmistellut markkinointimateriaalia opiskelijoille.
Toiminnan valmisteluvaiheessa SOSTE on valikoinut toimintaan osallistuvat järjestöt ja tukenut niitä opiskelijoille annettavien haasteiden valmistelussa sekä viimeistelyt opiskelijoille kohdennetun markkinointimateriaalin. Metropolia on tiedottanut opiskelijoita osallistuvien sosiaali- ja terveysjärjestöjen määrittelemistä haasteista.
Itse toiminnassa sosiaali- ja terveysjärjestöt osallistuvat innovaatioprojektiopintoihin esittelemällä itsensä ja opiskelijoille muodostamansa haasteet sekä antamalla palautetta prosessin aikana sekä lopussa. Opiskelijat ideoivat haasteiden pohjalta hankkeita ja osallistuvat myös hankehakemuksen sisällön valmisteluun. Metropolia koordinoi opintojaksoa ja siihen sisältyvää toimintaa.
Toiminnasta ja sen tuloksista viestitään sekä prosessin aikana että jälkeen. Toimintaa mitataan aiemmin mainituilla mittareilla.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat ja järjestöt.
Kuvittele ja kokeile
Toimintamallissa seurataan Metropolia Ammattikorkeakoulun MINNO®-projektin toimintamallia. Toimintamalli on kuvattu Innokylän näkökulmasta sivustolla nimellä Innokylä tukena ammattikorkeakoulujen innovaatio-opinnoissa.
Yleisenä haasteena opiskelijoille toimii hankkeiden ideointi ja/tai hankeaihioiden laatiminen. Pienryhmäkohtaiset tehtävänannot puolestaan tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, joita kannustettiin mukaan tarjoamalla mahdollisuutta yhteistyöhön, ideoiden ja hankeaihioiden hyödyntämiseen ja näkyvyyteen SOSTE:n viestiessä MINNO-projektista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vastausten pohjalta muodostettiin tehtävänantoja, joiden piti täyttää seuraavat kriteerit: aiheen sopivuus Rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman kriteereihin ja aiheen soveltuvuus MINNO-projektiin.
Vastaukset, jotka eivät täyttäneet kriteereitä, käsiteltiin erikseen ja vastaajien kanssa lähdettiin etsimään toista toteuttamistapaa.
Esimerkkejä MINNO 4/2022 valituista haasteista, jotka eivät ole lopullisessa muodossaan:
- Vapaaehtoisuuteen perustuvan vertaisryhmätoiminnan kustannushyöty. Miten se lasketaan ja voiko sellaista edes laskea?
- Koko sote-järjestökentällä toimiva universaali tilikartta. Mitä hyöytä siitä olisi?
- Digi-tuen antamisen taito ja osaaminen tulisi olla jokaisen sote-alan ammattilaisen perusosaamista, mutta miten se saavutetaan?
Esimerkkejä MINNO 1/2023 valituista haasteista:
- Samok ry:n haaste: Nuorisoalan järjestöissä toimii paljon nuoria luottamustoimissa ja työsuhteissa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Pandemia-aika on jättänyt suuren jäljen nuorten jaksamiseen ja tämä näkyy järjestöjen toiminnassa negatiivisesti. Tarvitsemme ideoita, ratkaisuja, keinoja, joilla järjestöt voivat tukea luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamista. Järjestöllä on tavoitteena hakea hankerahoitusta (EAKR; ESR+ tai muu) ideoitavalle toiminnalle.
- Invalidiliiton haaste: Tavoitteena järjestöllä on luoda toimintatapa, foorumi tai digitaalinen paikka, jossa tulla nähdyksi, kuulluksi ja olla hyödyksi. Ratkaisun toivotaan edistävän osallisuuden, merkityksellisyyden ja pystyvyyden tunteen vahvistumista. Myös eri elämänkaaren ja ikäkausien teemat olisivat esillä ja niissä voisi tuoda esiin omia kokemuksia ja antaa vinkkejä. Etsimme siis jotain muuta kuitenkin kuin vain Facebook-ryhmä tai vast.
MINNO 4/2022 yhteistyöstä saatu palaute oli rohkaisevaa. Palautetta saatiin haasteita esittäneiltä sote-järjestöjen työntekijöiltä, toimintaa organisoineilta Metropolia AMK:n henkilöstöltä ja haasteita ratkaisseilta opiskelijoilta. Työskentelyyn osallistui 21 opiskelijaa.
Sote-järjestöihmiset katsoivat että saaneensa riittävästi vastetta operaatioon osallistumisesta. Ensimmäinen kokeilu kannusti jatkamaan yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveysalan kuin myös liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Järjestöjen esittämät haasteet olivat mielenkiintoisia ja sopivia MINNO-projektin sisällöksi. Opiskelijoille haasteet olivat mielenkiintoisia ja niissä ratkaistiin ihan oikeita haasteita.
MINNO 1/2023 -projektiin on saatu kolme haastetta, joista yksi ratkaistaan englanninkielisessä ryhmässä ja kaksi suomenkielisissä ryhmissä.
Vuoden 2022 MINNO-projektissa (4/2022) oli mukana kuusi haastetta. Tämä kappaleen alla on liitteenä esimerkkejä ratkaisujen MINNO-fest esityksistä ja tehtävän toteuttamiseen liittyviä opiskelijoiden laatimia raportteja.
- Sininauhaliiton haaste: Digiosaaminen. (kaksi liitettä)
- SOSTEn haaste: Vertaisryhmätoiminnan taloudellinen hyöty, case Äimä ry. (yksi liite)
- SOSTEn haaste: Onko mahdollista luoda universaali tilikartta sosiaali- ja terveysjärjestöille? (kaksi liitettä)
- Diabetesliiton haaste: Tyypin 2 diabeteksen palvelukokonaisuuden edistäminen digitaalisessa ympäristössä tekoälyä hyödyntäen. (kaksi liitettä)
1. MINNO-yhteistyöhön osallistuneiden järjestöjen rahoitusosaamisen on vahvistunut.
2. MINNO-toiminnassa on syntynyt ratkaisuja järjestöjen esittämisiin haasteisiin, joiden perusteella voidaan laatia hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia.
- Tavoitetta muutettiin MINNO 4/2022 saatujen kokemusten perusteella. Aluksi tavoiteltiin lähes valmista hankesuunnitelmaa. Päädyttiin keskittämään opiskelijoiden työ itse ratkaisuun. Järjestöillä oli mahdollisuus hyödyntää Metropolia AMK:n hankerahoitusosaamista MINNOon osallistumisen aikana.
3. Opiskelijoiden tietoisuus sosiaali- ja terveysjärjestöistä ja niiden toiminnasta on syntynyt tai vahvistunut.
Tavoitteiden arvioinnista
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintaan osallistuneilta saadun palautteiden ja syntyneiden tuotosten perusteella.
Projektin (MINNO 4/2022) ajoittuminen ja ajoittaminen: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen projektiin haku ajoittui STEA-rahoitushakemusten jättöpäivän tienoille, mikä saattoi hankaloittaa potentiaalisten järjestöjen mahdollisuutta hakea mukaan.
Koska haluttiin nähdä miten ensimmäinen (MINNO 4/2022) yhteistyöprosessi toteutuu ja vasta sen jälkeen käynnistää toisen (MINNO 1/2023) kerran ilmoittautuminen, jäi se lyhyeksi ja oli ennen joulua. Koska yhteistyö näyttää vastaavan kaikkien osapuolten toiveita, niin alkuvuodesta julkaistaan kolmannen yhteistyökerran (MINNO 2/2023) aikataulu ja avataan ilmoittautuminen aikaisemmin, jotta järjestöillä on riittävästi aikaa pohtia omia haasteita.
Järjestöillä on erilaisia haasteista, joihin etsitään ratkaisuja. Kaikki eivät kuitenkaan ole ratkaistavissa MINNO-projektissa.
Järjestöiltä toivotaan myös tukitoimiin liittyvä haasteita. MINNO 4/2022 kokeiltiin kolmea tukitoimiin liittyvää haastetta, joita oli ratkaisemassa liiketalouden opiskelijat. Haasteet liittyviä tilikarttaan, vertaistoiminnan kustannushyödyn laskentaan ja järjestöjen tukitoimintoja toteuttavien toimihenkilöiden keskinäiseen vertaisapuun ja osaamisen jakamiseen.