Sote-järjestöjen hankeideointi MINNO-yhteistyössä

Toimintamallissa ammattikorkeakouluopiskelijat ideoivat yhdessä pääasiassa valtakunnallisten sote-järjestöjen kanssa hanke-aihioita, joille järjestöt voivat hakea rahoituista EU-rahastoista, esimerkiksi EAKR tai ESR+. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sote-järjestöjen hankeideointi MINNO-yhteistyössä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa ammattikorkeakouluopiskelijat ideoivat yhdessä pääasiassa valtakunnallisten sote-järjestöjen kanssa hanke-aihioita, joille järjestöt voivat hakea rahoituista EU-rahastoista, esimerkiksi EAKR tai ESR+. 

Toteutuspaikka
Toteutuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatioprojektiopintojen yhteydessä toistaiseksi. SOSTEn roolina on ollut motivoida sosiaali- ja terveysalan järjestöjä esittämään haasteita ratkaistaviksi.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Heidi Miettinen

Luotu

05.09.2022

Viimeksi muokattu

09.08.2023
Ratkaisun perusidea **

SOSTE motivaatio yhteistyölle on sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituspohjan monipuolistumiseen vaikuttaminen ja olemassa olevien resurssien tehokkaamman hyödyntämisen tukeminen.

Toimintamallin perusidea oli vuosina 2022-2023, jolloin SOSTE koordinoi järjestöjen ehdotuksia.

  1. Metropolia AMK toteuttaa osana omaa toimintaansa innovaaltio-opintoja, johon kuuluu MINNO-projekti, jossa opiskelijaryhmät ratkaisevat työelän esittämiä haasteita.
  2. SOSTE kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä tarjoamaan niiden toiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita ratkaistavaksi.
  3. SOSTE kannustaa ratkaisuissa hyödynnettävän EU-rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia.
  4. SOSTE kokoaa ja tukee järjestöjä työstämään haasteet sekä esittää ja neuvottelee niistä eri osapuolten kannalta parhaiten sopivat MINNO-projektiin ratkaistavaiksi.
  5. SOSTE seuraa ja osallistuu MINNO-toimintaan tavoitteena sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarpeiden huomioiminen innovaatiotoiminnassa.
Toimintaympäristö **

Rahoituksen riittämättömyys voi tyypillisesti olla sekä järjestöjen toiminnan supistamisen syynä että toiminnan laajentamisen esteenä. Järjestöbarometrin 2020 mukaan valtakunnallisilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta noin 64% on STEA-avustuksia, mutta sekä nykyisiä että potentiaalisia rahoituslähteitä on muitakin. Rahoitusta voidaan hakea eri lähteistä niin yleishyödylliseen toimintaan kuin hankkeisiin, ja yksi yleisimmistä uusista tulonlähteistä onkin hankeavustus.  

Hankeavustukset ja yleishyödyllisen toimintaan kohdistuvat avustukset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Jälkimmäinen on parhaimmillaan vakaa ja jatkuva osa järjestön rahoituspohjaa, kun taas hankkeilla on projektimaisempi luonne. Toisaalta hankkeena toteutettu onnistunut toiminta saattaa siirtyä vakiintuneeksi osaksi järjestön toimintaa. Toimintamallia luodessa ajankohtaisina hankehakuina on Rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman hankehaut. 

Hankkeiden ideointi yhteistyössä korkeakouluopiskelijoiden kanssa innovointiprojektissa voi tuoda uusia näkökulmia ja ideoita sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Innovaatioprojektissa järjestöt pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista ja opiskelijat pääsevät kehittämään omaa luovuuttaan ja asiantuntijuuttaan.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat ja järjestöt. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

SOSTE arvion mukaan yhteen koordinaatio kertaan kului noin yhdeksän työpäivää. Esityksiä tehtiin 5–8 kpl toteutuskerrasta riippuen. Mukaan mahtui 2–4 järjestöä per toteutuskerta. Toiminnan vaiheet ja arvioitu työajan käyttötarve työpäivinä suluissa.

  1. Yhteistyön jatkumisen varmistaminen ja sen laajuus. (1 tp)
  2. MINNO-projektiyhteistyöstä viestiminen järjestöille. Projekteja toteutetaan vuosittain keväisin ja syksyisin kaksi. (1 tp)
  3. Ilmoittautumisten lomakkeen mahdollinen päivitys ja vastaanotto. (0,5 tp)
  4. Tarvittaessa haasteiden muodostamisessa avustaminen. (1 tp)
  5. Neuvottelut Metropolia AMK:n kanssa, mitkä haasteet valitaan mukaan kuhunkin MINNOon ja siitä viestiminen hakijoille. (1 tp)
  6. MINNO-projektin seuraaminen ja siitä viestiminen. (2 tp)
  7. MINNO-fest päätöstapahtumaan osallistuminen ja opiskelijoiden mahdollinen palkitseminen. (1 tp)
  8. Tuotoksista viestiminen. (1 tp)
  9. Mahdolliseen tuotosten jatkotyöskentelyyn osallistuminen. (vaihtelee)
  10. Palautteiden kerääminen ja yhteistoiminnan arviointi. (0,5 tp)

Yhden MINNO-projektiin osallistuminen edellyttää noin yhdeksän työpäivän panoksen SOSTE:lta, joista noin puolet kuluu viestinnällisiin toimenpiteisiin. Viestintä on tärkeä osa toimintamallia. Toimintamallista kertominen voi rohkaista järjestöjä ja ammattikorkeakouluja vastaavanlaisen toiminnan kehittämiseen muissa kaupungeissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin soveltaminen vaatii koordinoijan niin oppilaitoksen kuin järjestökentän puolelta, jotta kohderyhmän saavuttaminen, motivointi ja toiminta onnistuvat. Toimintamallia voisi soveltaa esimerkiksi eri oppilaitosten ja järjestöjen yhteistyöhön hankeideoinnissa tai muun toiminnan kehittämisessä. Erilaisia hankerahaa myöntäviä tahoja voi tarkastella esimerkiksi Kansalaisfoorumin rahoitushakemistosta.

Kansikuva
Ryhmä ihmisiä pöydän ympärillä.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä