Suun terveydenhuollon uusi ostopalvelun hankintamalli
Palveluntuottajalta hankitaan suun terveydenhuollon palveluita ajanvarausaikoina toimenpidepohjaiseen hinnoitteluun perustuen.
Toimintamallin nimi
Palveluntuottajalta hankitaan suun terveydenhuollon palveluita ajanvarausaikoina toimenpidepohjaiseen hinnoitteluun perustuen.
Ratkaisun perusideana on hyödyntää jo olemassa olevia tietojärjestelmiä ja asiakkaiden toivetta sähköisistä palveluista. Palveluntuottajalta hankitaan palveluita ajanvarausaikoina toimenpidepohjaiseen hinnoitteluun perustuen. Palveluntuottaja etäkäyttää tilaajan potilastietojärjestelmää. Palveluntuottajalle avataan ajanvarauskirjalle vastaanottoajat samoin kuin hyvinvointialueen omille vastaanottajille. Asiakas tekee itsenäisesti sähköisesti ajanvarauksen. Palveluntuottaja laskuttaa tekemänsä toimenpiteet potilastietojärjestelmän toimenpideraportin perusteella. Hyvinvointialue laskuttaa asiakasta.
Julkisen suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa väestön kasvaessa ja ikääntyessä hampaallisena. Suun terveydenhuollon henkilöstöstä ja tiloista on niukkuutta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella strategisena linjauksena on tuottaa palveluja monituottajamallilla. Yksityissektorilla on merkittävästi suun terveydenhuollon kapasiteettia, jota se on halukas myymään julkisen sektorin palveluntuotantoon. Ostopalvelun hankinta-, lähete- ja toteutusprosessin viemää resurssimäärää tulee vähentää voimavarojen kohdentamiseksi varsinaiseen palvelutuotantoon.
Pilotoitu palvelu on tarkoitettu aikuisasiakkaille, jotka haluavat itsenäisesti asioida sähköisissä ajanvarauspalveluissa. Asiakkaiden kokemuksia kerättiin kyselyllä, joka suunnattiin pilotissa mukana olleille työntekijöille. Arvioinnin kohteena oli asiakkaiden tyytyväisyys ja asiakkaiden hoidon tarpeen ohjautuminen tarkoituksenmukaiselle vastaanottoajalle ja ammattilaiselle.
Käyttöönotto edellyttää selkeää päätöstä toimintamallista ostopalvelun hankinnassa ja myöntämisessä. Henkilöresursseja tarvitaan mm. ostopalvelujen hankintaan, ajanvarauskirjojen hallintaan ja tietojärjestelmätukeen.
Palvelun saatavuus parani pilotointiaikana. Sähköisten ajanvarausten määrä ja osuus ajanvarauksista kasvoi. Takaisinsoittojono lyheni. Sekä palveluntuottajan että hyvinvointialueen ajanvarauksen ja hoidon tarpeen arvioinnin henkilöresurssin tarve väheni. Palveluntuottajan laskuttaminen yksinkertaistui verrattuna ostopalvelujärjestelmän käyttöön.