Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Systeeminen työote sote-keskuksen moniammatillisessa tiimityössä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Systeeminen työote kuuluu sote-keskuksessa kaikille ammattiryhmille. Asiakas ja hänen elämäntilanteensa nähdään kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Kun yhtä osaa muutetaan, voi koko systeemissä tapahtua myönteinen muutos.

Toimintaympäristö **

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen tulee edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väestön palveluntarpeen kehittyminen vaatii merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden sote-keskuksen toimintamallia uudistetaan huomioiden Päijät-Hämeeseen yhdenmukaiset sote-palvelut, asiakkaiden palvelutarve, laadukas ja vaikuttava palvelutuotanto sekä kustannustehokkuus.

Systeemisen työotteen toimintaympäristönä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman toiminnan sote-keskukset Asikkala, Heinola, Hollola ja Padasjoki. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Systeeminen työote on liitetty osaksi monialaisen tuen asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Monipalvelupolun kehitystyö on osa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosohjelman yhtä kärkitavoitetta, jossa tarkoituksena on monialaisen tuen asiakkaiden osalta optimaalinen työskentely systeemisellä  moniammatillisella työotteella.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa yhdenmukaiset sote-keskuspalvelut, jotka toimivat maakunnallisena kokonaisuutena siten, että palvelut vastaavat asiakkaat tarpeisiin ja ovat asiakkaan näkökulmasta yhdenmukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluita tuotetaan hyvinvointialueella toimintavarmasti, oikea-aikaisesti ja systeemisesti moniammatillisena työskentelyllä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:  Asiakkaan tarve on saada apua kokonaisvaltaisesti ja niin, että asiakas kokee itse olevansa aktiivinen toimija. 

Ammattilainen: Asiakkaiden tilanteet ovat monimuotoisia, joten ammattilaisella on tarve ymmärtää asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja eri palvelujen yhteensovittaminen on keskeistä. Tärkeää on muodostaa yhteinen käsitys asiakkaan tilanteesta siten, että eri ammattilaiset tukevat toisiaan ja asiakkaan tilannetta kokonaisuus huomioiden. 

Organisaatio: Tarve kohdentaa resurssit paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä tarkoituksenmukaisemmin.

Yhteiskunta: Tarve korjata palvelujen sirpaleisuus ja tuottaa palveluja oikein kohdennetusti ja päällekkäistä palvelujen käyttöä välttäen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittämistyöhön ovat osallistuneet Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen asiantuntijat ja sote-keskusten eri alojen ammattilaiset. Työskentely on edennyt moniammatillisissa työpajatyöskentelyissä ja eri verkostojen yhteistyöryhmissä. 

Tavoiteltu muutos

Systeemisen työotteen avulla pyritään saamaan syvällisempi näkemys asiakkaan tilanteesta. Keskiössä on asiakkaan ja ammattilaisen välisen suhteen laatu ja luottamuksellinen vuorovaikutus.

Tavoitteena on asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen, jotta asiakkaan ympärille saadaan luotua ehyt palveluiden kokonaisuus tukemaan eri elämäntilanteissa, sekä asiakkaan palvelujen tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö.

Tavoitteena oli myös  tukea monipalveluasiakkaan asiakasprosessia ja moniammatilliseen tiimimalliin siirtymistä kahdessa sote-keskuksessa.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta voidaan mitata kysymällä asiakkaalta, onko systeemisen työotteen mukainen työskentely vaikuttanut asiakkaan kokemukseen muutoksesta ja vertaamalla tilannetta työskentelyä edeltäneeseen lähtötilanteeseen. 

Lisäksi määrällistä arviota saadaan monipalveluasiakkaiden määristä, asiakkuuksien kestosta ja kustannuksista. 

Toteutussuunnitelma
  • Viisi Päijät-Soten sosiaalityöntekijää osallistui vuosina 2020–2021 systeemisen työotteen kouluttajakoulutukseen (THL).
  • Asikkalan, Padasjoen ja Hollolan sote-keskuksissa aloitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä kuntoutuksen ammattilaisten yhteiset koulutukset lokakuussa 2021. Koulutukset päättyivät keväällä 2022.
  • Omina ryhminään perehdytettiin myös Lahden perhekeskuksen esimiehiä ja Asikkalan perhekeskuksen henkilöstöä.
  • Koulutus perustui THL:n valtakunnalliseen koulutusmateriaaliin, joka on sovitettu sote-keskuksen moniammatilliseen ympäristöön.
  • Koulutuksessa painotettiin käytännönläheisyyttä.
  • Moniammatillisten tiimien työn tueksi laadittiin systeemisen työotteen käsikirja, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta 2022.
  • Koulutuksesta siirrytään käytäntöön ja systeeminen työote tuodaan tiimeihin osaksi monipalveluasiakkaiden kanssa työskentelyä vuonna 2023. 
  • Käytännön työn tueksi järjestettiin Systeeminen koulutuskokonaisuus: moniammatilliset koulutusryhmät keväällä 2023 ja syksyllä 2023.  
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen monipalveluasiakkaat, jotka ovat antaneet suostumuksensa systeemisen työotteen mukaiseen työskentelyyn. 

Moniapalvelupolun mallinnus on tehty yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kesken työpajoissa. Jatkossa on tarkoitus kerätä asiakaspalautetta asiakasymmärryksen lisäämiseksi. 

Ratkaisun perusidea **

Systeeminen työote on asiakaslähtöinen, avoimeen vuorovaikutukseen perustuva työmenetelmä.  Systeemisessä työotteessa painottuu suhdeperusteinen ja suunnitelmallinen työote sekä kunnioittava, keskusteleva ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus. Systeemisellä työotteella panostetaan asiakassuhteen rakentamiseen.

Työotteen ytimessä on systeemisesti toimiva sote-keskuksen moniammatillinen tiimi, joka koostuu eri sote-alan ammattilaisista. Asiakkaan tarpeiden ympärille koottu tiimi pohtii yhdessä, mitä on ongelmatilanteiden taustalla ja etsii yhdessä keinoja, jotka voisivat auttaa. Juurisyy esimerkiksi asiakkaan toistuviin sote-keskuskäynteihin voi olla muu kuin syy, jonka vuoksi asiakas on hakeutunut vastaanotolle. Systeemisen työotteen mukaisesti toimiva tiimi tarkastelee niitä asiakkaan tilanteen taustalla olevia tekijöitä, jotka eivät ole näkyvissä. Systeemisen työotteen käyttö tukee sosiaali- ja terveyskeskuksessa käytössä olevaa moniammatillista tiimimallia ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä asiakastyötä.

Moniammatillisen työskentelyn ja tiiviin asiakastyön avulla edetään asiakkaan syvällisempään ja yhtenäiseen ymmärtämiseen, ja sitä kautta kohti vaikuttavampaa palvelujen toteutusta.  Yhteistoiminnan avulla on tavoitteena korjata palveluiden sirpaleisuutta ja luoda asiakkaan ympärille ehyt palveluiden kokonaisuus.  

Systeemisen työotteen mukaisesta työskentelystä hyötyvät erityisesti asiakkaat, joilla on monialainen palveluiden tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa ja jotka käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Toimintamalli tukee sosiaali- ja terveyskeskuksissa käytössä olevaa moniammatillista tiimimallia, ja erityisesti monipalvelupolkua, johon ohjataan sote-keskuksessa paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat. 

Systeeminen työote lujittaa moniammatillista työskentelyä sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Systeemisen työotteen käytöllä tuetaan asiakkaiden osallisuutta oman asiansa hoidossa. Systeeminen työote tarjoaa ammattilaisille uusia työskentelyn etenemispolkuja ja ratkaisuvaihtoehtoja asiakastilanteissa, jotka edellyttävät monialaista yhteistyötä. Asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti myös riskien osalta. Asiakastyön laadun lisäksi systeemisen työmallin käyttämisen tavoitteena on ammattilaisten työmenetelmäosaamisen kehittäminen.

Toimintamalli on kuvattu tiivistetysti oheisessa esityksessä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurruttamista ja käyttöönottoa on tuettu järjestämällä systeemisen työotteen peruskoulutusten lisäksi myös kertauskoulutuksia sekä hankkeen että ammattikorkeakoulun toteuttamana. 

Systeemisen työotteen käsikirja valmistui ammattilaisille työvälineeksi. Käsikirja on tarkoitettu arjen työn tueksi sote-keskuksen ammattilaisille, jotka käyttävät systeemistä tai siihen kuuluvia yksittäisiä työkaluja työskennellessään monipalvelupolun asiakkaiden kanssa. 

Systeemisen työotteen käyttöönotto osaksi monipalveluasiakkaiden polkua edellyttää kertauskoulutusten järjestämistä henkilöstölle myös jatkossa ja tarvittaessa tiimeihin suuntautuvaa jalkautuvaa työtä. Keskeistä on tunnistaa systeemisestä työotteesta hyötyvät monipalveluasiakkaat.

Toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö pohjautuu johdon tukeen ja yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä toimintamallilla tavoitellaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Käytänteiden juurruttaminen tiimityöhön vaatii pitkän aikavälin kehittämistä ja kouluttamista sekä jatkuvaa käytönaikaista jalkautuvaa tukea. Systeeminen työote ei sovellu kaikkiin asiakastarpeisiin. 

Systeemisen työotteen kouluttajia voidaan pitää juurruttamisen kannalta kriittisenä resurssina. Mikäli kouluttajia ei ole käytettävissä, täydennyskoulutusten ja käyttöönoton tuen järjestäminen voi osoittautua haasteelliseksi. Systeemisen työotteen kouluttamisen tulee olla koordinoitua ylisektorisesti. Suosituksena on, että kouluttajista koottaisiin pooli, jota voitaisiin yhteisesti sopien käyttää siellä, missä koulutustarpeita on. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Systeemisen työotteen moniammatillisiin koulutuksiin, kertauskoulutuksiin ja valmennuksiin  osallistui hyvinvointialueen eri tulosalueilta sote-ammattilaisia.  Yhteiset systeemisen työotteen valmennukset syvensivät ammattilaisten osaamista ja antoivat valmiuksia käytännön työhön. Systeemisen työotteen käyttöönotto liitettiin osaksi monipalveluasiakkaiden polkua Päijät-Hämeessä, mutta systeemisen työotteen mukainen toiminta ei ole vakiintunut käytäntöön toivotulla tavalla.

Ammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen osallistui kahdeksan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajaa. Koulutuksen sisältö koettiin hyväksi. Koettiin, että koulutuksessa tuotiin esiin näkökulmaa, jossa pyritään katsomaan asiakkaan tilannetta laajemmasta näkökulmasta ja yritetään löytää ratkaisuja yhdessä, mutta  jalkauttaminen käytäntöön jää puutteelliseksi. Verkostopalaverien ja moniammatillisen tiimimallin kautta systeeminen työote on käytössä.