Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) palvelutarpeet muuttuvat väestön nopean ja merkittävän ikärakenteen myötä. Ennakoivaa tietoa palvelukysynnän muutoksista on tuotettu laajasta tietopohjasta, mutta tekoälyratkaisuja ei ole aiemmin hyödynnetty. Ennakoivalla tiedolla pyritään kohdentamaan resursseja entistä vaikuttavammin ja oikea-aikaisemmin.
Pohteen strategiassa korostetaan tiedolla johtamisen kehittämistä, palvelutarpeiden ennakointia ja vaikuttavuuden vahvistamista. Kehitetty toimintamalli tukee strategian toimeenpanoa tarjoamalla uudenlaisen, dataan ja tekoälyyn perustuvan työvälineen palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, vastaten yli 415 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Alue yhdistää 30 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, kolme sairaalaa ja kaksi pelastuslaitosta, työllistäen noin 18 500 ammattilaista.
Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) toimii osana Pohdetta ja on keskeinen erikoissairaanhoidon tuottaja. Ortopedian ja traumatologian erikoisalan palvelut kattavat luuston ja tukikudosten sairaudet sekä tapaturmien aiheuttamat vammat. Palvelut sisältävät sekä leikkaushoidon että ei-leikkaukselliset hoitomuodot. Yleisimmät toimenpiteet kohdistuvat jalan, käden, olkapään, polven ja selän alueille, ja niihin kuuluu myös tekonivelkirurgiaa sekä akuutteja traumatologisia leikkauksia.
Hankkeessa kehitetty malli tukee tätä erikoisalaa tarjoamalla datapohjaisen työkalun päätöksenteon ja resurssien suunnittelun tueksi. Mallin avulla voidaan kohdentaa resursseja tehokkaammin, sujuvoittaa hoitoonpääsyä ja ennakoida palveluiden tarpeita. Kehitystyössä on huomioitu, että mallia voidaan laajentaa muihin erikoisaloihin ja Pohjoisen YTA-alueen muille hyvinvointialueille.
Kehitystyön taustalla tunnistettiin tarve vahvistaa ennakoivan palvelutarpeen tiedon tuottamista ja tukea asiantuntijoiden työtä. Nykyiset menetelmät eivät mahdollistaneet eri tietojärjestelmien systemaattista analysointia, ennusteiden luomista tai erilaisten skenaarioiden rakentamista. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ortopedian ja traumatologian erikoisalalla hoitoopääsy on ollut haastavaa. Nähtiin tarve ennakoida tulevaa palveluntarvetta tarkemmin ja tehokkaammin
Kehittämistyön tavoitteet:
- Kehittää tekoälyyn perustuva ennakointimalli, joka mahdollistaa tulevan palvelutarpeen ennustamisen ja skenaarioiden luomisen.
- Pilotoida malli Oulun yliopistollisen sairaalan ortopedian ja traumatologian erikoisalalla.
- Laatia toimintamalli ja työkirja, jonka avulla malli voidaan laajentaa muihin erikoisaloihin ja YTA-alueen muihin hyvinvointialueisiin.
Kehitetty tekoälypohjainen palvelutarpeen ennakointimalli on suunnattu strategiatyön ja tietojohtamisen palvelualueen sekä OYS:n ortopedian ja traumatologian asiantuntijoille. Malli tukee raportointitietoa ja tuottaa ennakoivaa tietoa palveluiden tulevasta kysynnästä.
Asiakasymmärrystä on kertynyt hyödyntämällä asiantuntijoiden osaamista ja analysoimalla hoitoonpääsyn tilastoja, mikä on ohjannut mallin kehittämistä käytännön työvälineeksi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoiteltu muutos
Tekoälypohjainen palvelutarpeen ennakointimalli mahdollistaa palvelukysynnän muutosten tunnistamisen ja skenaarioiden laatimisen tulevasta palvelutarpeesta ortopedian ja traumatologian erikoisalalla. Malli toimii konkreettisena työvälineenä resurssien suunnittelussa ja strategisessa päätöksenteossa.
Tavoiteltuja muutoksia:
- Parannettu ennakointikyky ja skenaarioiden luominen palvelutarpeiden muutosten tunnistamiseen.
- Tiedolla johtamisen vahvistaminen päätöksenteon tueksi.
- Skaalautuva toimintamalli, joka voidaan laajentaa muihin erikoisaloihin ja YTA-alueen organisaatioihin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutoksen vaikutuksia seurataan seuraavasti:
- ennakointimallin tarkkuus: säännöllinen validointi
- tiedon hyödyntämisen laajuus: mallin käytettävyys, kuinka paljon mallia käytetään
- asiakasvaikutukset: tulevaisuudessa hoitoonpääsyn tulisi nopeutua, kun resursseja pystytään allokoimaan tehokkaammin
- käyttöönoton laajuus: laajennetaanko ennakointimallia koskettamaan muita erikoissairaanhoidon erikoisaloja ja miten sen käyttöönotto etenee Pohteen sisällä ja yhteistyöalueella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Pilottimalli ei ole vielä tuotantovalmiina; juurruttaminen edellyttää jatkokehitystä ja tuotannollistamista vaiheittain.
Pilotointi ja testaus:
Mallin toiminnallinen testaus asiantuntijoilla ja toimialueella, palautteen kerääminen sekä ennustetiedon luotettavuuden validointi.
Integraatio olemassa oleviin järjestelmiin:
Mallin liittäminen tietojohtamisen ja raportoinnin prosesseihin, teknisten käyttöympäristöjen ja valvontaprosessien määrittely.
Käyttöönotto ja koulutus:
Asiantuntijoiden perehdyttäminen mallin hyödyntämiseen sekä toimintamallin ja työkirjan ohjaus käyttöönotossa.
Laajentaminen ja vakiinnuttaminen:
Mallin mahdollinen laajentaminen muille erikoissairaanhoidon aloille ja Pohjoisen YTA-alueen muille hyvinvointialueille. Jatkuva seuranta, päivitykset ja toiminnan arviointi varmistavat vakiintumisen.
Keskeiset resurssit:
- Asiantuntijaosaaminen ja sitoutuminen
- Teknologinen infrastruktuuri ja tuki
- Rahoitus ja aikataulutus käyttöönoton eri vaiheisiin
