TOIKE-palvelu, jonka tukena toimintakykykeskus

TOIKE-palvelumalli on geneerinen. Se soveltuu kaikkiin maakuntiin yhdistämään sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työllisyyspalveluita työkyvyn arvioinnissa ja tuessa.

Geneerinen TOIKE-palvelumalli käynnistyy silloin, kun asiakas ohjautuu johonkin verkoston palveluun työkykyä heikentävän oireen vuoksi. Yhteistyöverkostossa on keskeistä tunnistaa osatyökykyisyys ja asiakkaan palvelutarve. Asiakas ohjautuu TOIKE-asiantuntijalle työkyvyn tuen palveluun, missä asiakkaan tilannetta selvitetään ja hänelle tehdään työ- ja toimintakyvyn arviointi, asetetaan tavoitteet ja tehdään suunnitelma.

TOIKE-palvelumallissa asiakkaat on segmentoitu kolmeen pääryhmään: työtön, työllinen ja yrittäjä. TOIKE-palvelussa asiakkaalle rakennetaan yksilöllinen palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea asiakasta pysymään työelämässä tai pääsemään sinne. Asiakkaiden palvelukokonaisuus rakentuu asiakkaan tarpeiden mukaan.

Kokeilun puolivälissä kokemukset osoittivat, että verkostomainen malli vaatii onnistuakseen yhteissuunnittelun digitaalisen työvälineen, joka toimii visuaalisoituna asiakassuunnitelmana.  Protyyppi rakennettiin palvelumuotoilun keinoin. Digitaalisessa muodossa oleva asiakassuunnitelma on kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta.

Keskeistä asiakassuunnitelmassa on nimetty TOIKE-asiantuntija, yksilöity monialainen palveluverkosto, kirjatut tavoitteet sekä visuaalinen aikajanalle rakentuva palvelupolku.  TOIKE-asiantuntijalla voi olla ns. vastinpari toisessa organisaatioissa ja vastuu voi siirtyä tarvittaessa toiselta asiantuntijalta toiselle. Asiakassuunnitelman perusta on asiakkaan tarpeissa, jotka on jaettu neljään palvelutarvekategoriaan: terveydentila, työ- ja työllistyminen, arjen hallinta sekä osaaminen ja ammattitaito. Eri tarpeisiin on mahdollista löytää jokin digitaalisen palvelutarjooman palvelu. Taloudellinen tilanne kulkee mukana jokaisessa palvelutarvekategoriassa.

Kahteen sairaanhoitopiiriin rakennettiin matalan kynnyksen, asiakaslähtöinen toimintakykykeskus. Keskukset toimivat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden yhdyspinnoilla. Erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireittäin on perinteisesti toiminut oman alueensa kouluttajana ja toiminnan kehittäjänä sekä verkostomaisen toiminnan ohjaajana.  Toimintakykykeskuksen rooliin soveltuukin hyvin toimiminen erikoissairaanhoidossa verkostoa johtavana kouluttavana ja konsultoivana yksikkönä.

Toimintakykykeskusten idea on olemassa olevan työkyvyn arvioiminen ja tukeminen. Työ perustuu ratkaisukeskeiseen otteeseen ja asiakkaan vapaaehtoisuuteen hakeutua palveluun. Asiakas ottaa yhteyttä keskukseen löydettyään tiedon tai saatuaan neuvon ammattilaiselta, lähetettä ei tarvita. Keskuksen toimintaperiaatteina ovat asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus, korkeatasoinen asiantuntijuus, monialaisuus/ verkostomaisuus, lähetteettömyys, matala kynnys ja nopeus. Asiakas nähdään TOIKE-palvelussa verkoston yhteisenä asiakkaana ja aktiivisena toimijana. Tavoitteena on suunta työelämään.

Toimintakykykeskusten työkyvyn tuen palvelu suunnataan erityisesti varhaiseen vaiheeseen, jolloin työkyky ei ole vielä merkittävästi alentunut ja työelämään palaaminen on realistista. Keskuksessa toimivien ammattilaisten ydinosaaminen liittyy osatyökykyisen henkilön ICF-pohjaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmän tuntemiseen. TOIKE-palvelussa asiantuntijuus on ensilinjassa.

Vastaanotolla asiakkaan kanssa tehdään konkreettinen suunnitelma työkyvyn tukemiseksi ja tämä annetaan asiakkaalle kirjallisena. Suunnitelmaan kirjataan tarvittaessa asiantuntija, jonka tukea asiakas tarvitsee suunnitelmansa toteuttamiseen. Ensilinjan työntekijä voi ottaa myös suoraan yhteyttä tähän tahoon tuen varmistamiseksi. Jos asiakas tulee ohjaavan tahon saatteella, annetaan käynnistä palaute asiakkaan luvalla.

TOIKE-palvelu sisältää puhelin- ja sähköpostikontakteja ja vastaanottokäyntejä. Asiakas voi tulla autetuksi jo yhdellä puhelinkontaktilla. Mikäli näin ei ole ensilinjan työntekijä tekee puhelimessa alkuhaastattelun ja lähettää Kykyviisari-linkin asiakkaalle sähköpostilla. Työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, jota käytetään TOIKEssa esitietokyselynä.