Toimintaterapeutin ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen esikouluryhmissä-pilotti
Varhaisen tuen tarjoaminen ennaltaehkäisevästi kaikille esikoululaisille tasapuolisesti ja kohdennetusti. Monialaisen yhteistyön lisääminen koulun kanssa. Tarkoituksena on löytää ideoita uusiin toimintatapoihin esikouluryhmissä yhdessä esikoulun opettajien kanssa.
Toimintamallin nimi
Varhaisen tuen tarjoaminen ennaltaehkäisevästi kaikille esikoululaisille tasapuolisesti ja kohdennetusti. Monialaisen yhteistyön lisääminen koulun kanssa. Tarkoituksena on löytää ideoita uusiin toimintatapoihin esikouluryhmissä yhdessä esikoulun opettajien kanssa.
Toimintaterapiaa on tarjolla pääsääntöisesti vain yksilökuntoutuksena ja resurssien niukkuuden vuoksi ennaltaehkäisevää toimintaterapiapalvelua ei yleensä ole. Tämän pilotin tavoitteena oli kokeilla Selänteen alueella ja jatkossa koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella uutta toimintamallia ennaltaehkäisevään ja monialaiseen työskentelyyn kouluilla toteutuvassa esiopetuksessa. Pilotissa ei ollut kyse yksilöllisestä toimintaterapiasta vaan työ kohdistui kaikkien esikoulussa olevien lasten osallistumisen tukemiseen normaaleissa arjen toiminnoissa ja luokkatilanteissa. Koulun henkilöstön ohjaus ja konsultointi oli keskeinen osa pilotin toteutusta.
SOTE-uudistus, ennaltaehkäisevä, varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelut.
Kaikki alueen esikoulut, esikouluikäiset lapset ja luokan henkilöstö.
Esikoulun opettajilta on noussut toive toimintaterapeuttien osallistumisesta koko ryhmän toimintaan, koska usein ryhmässä on useita lapsia joilla on erilaisia tuentarpeita. Ryhmässä täytyy huomioida koko ryhmän dynamiikka ja opettajan käytettävissä olevat välineet sekä toimintatavat.
Lisäksi esikoulu vuoden aikana opettajien kanssa käydään vuoropuhelua tuen tarpeesta. Lapsi voidaan ohjata toimintaterapeutin arvioon, kokeilla toimintaterapeutin ohjausta luokkatilanteissa tai tilannetta voidaan jäädä seuraamaan. Pitkän tähtäimen tavoitteena uusien toimintatapojen osalta on sujuvoittaa tiedonkulkua, mahdollistaa matalan kynnyksen konsultointi, kohdentaa toimintaterapia-arviointeja tarkoituksenmukaisesti ja siten auttaa toimintaterapian resurssien jakamisen suunnittelussa.
Toimintaterapiapalveluita tulee tuottaa kunnissa pysyvinä palvelurakenteina esim. osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
Ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen ja monialaisen yhteistyön kehittäminen osana toimintaterapiapalveluita mahdollistaa aidon panostamisen matalankynnyksen palveluihin ja varhaiseen puuttumiseen. Toimintaterapiaresurssia ei ole järkevää kohdentaa ainoastaan korjaavaan työhön, missä myös on lisäystarvetta.
Toimintaterapeutin uudenlainen rooli otettiin hyvin vastaan. Toimiminen esikouluryhmässä antoi sekä opettajille että terapeutille uutta näkökulmaa työntekemiseen ja lasten osallistumisen tukemiseen. Yhteistyö opettajan ja toimintaterapeutin välillä syventyi.
Lapset ottivat luokkaan saapuvan uuden aikuisen hyvin vastaan. He uskalsivat kysyä apua ja olivat rohkeasti vuorovaikutuksessa kukin omalla tavallaan. Toimintaterapeutin käynti luokassa oli odotettu.
Opettajien kokemuksia:
Keskustelu itseä askarruttavista asioista toisen ammattilaisen kanssa koettiin hyväksi. Syntyi kokemus siitä, että toimintaterapeutti oli työparina. Koettiin hyvänä, että ulkopuolinen havainnoi ryhmän lasten toimintaa ja antoi uusia näkökulmia ryhmätilanteisiin.
Oman työkalupakin ja toimintatapojen ”ravistelu” koettiin hyvänä asiana: kun eri keinoista ja toimintatapojen vaikutuksista keskustellaan toisen ammattialan edustajan kanssa, opettaja voi löytää käyttöön jo ennestään tuttuja mutta työkalupakin pohjalle unohtuneita välineitä. Saatu palaute jo käytössä olevista toimintavoista, jotka tukevat lasten osallistumista, antoivat vahvistusta sekä siitä että, luokassa tehdään jo paljon oikeita asioita. Myös lasten ja ryhmän toiminnan havainnoinnin merkitys nousi esiin yhteisissä keskusteluissa: havainnoinnille voi ottaa aikaa esimerkiksi vaihtamalla rooleja luokassa toimivien aikuisten kesken.
Toimintaterapeuttien kokemuksia:
Toimintaterapeutin rooli ryhmässä vaihteli ryhmän ja opettajan tarpeiden mukaan. Rooleina olivat mm. ryhmätilanteen havainnointi, ryhmän yhtenä aikuisena mukana toimiminen, lapsen ohjaaminen tilanteen vaatimalla tavalla, luokassa pienryhmätoimintaan jakautuminen sekä toimintaterapian yleiseen tietopohjaan perustuva ohjaus. Lisäksi luokan toimintaan voitiin ottaa osaksi toimintaterapeutin suunnittelema yksittäinen tekeminen. Havaittiin, että uusia ratkaisuja syntyy parhaiten silloin, kun toimitaan yhdessä erilaisissa tilanteissa ja sen jälkeen käydään vastavuoroista keskustelua tilanteissa tehdyistä havainnoista ja pohditaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Ohjauksellista keskustelua käytiin ryhmän toimintaan ja lapsen osallistumisen vahvistamiseen liittyen. Keskustelujen aiheiksi nousivat esimerkiksi vireystilan säätely, rauhoittumisen hetket esikoulupäivän aikana, keskittyminen, tunnetaidot, hienomotoriset vaikeudet, karkeamotoriset taidot, erilaiset tarpeet ryhmässä ja niiden yhteen sovittaminen huomioiden tilat ja käytettävissä olevan resurssin, leikin merkitys taitojen harjoittelussa, ryhmäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät asiat sekä struktuurin ja rytmittämisen merkitys esikoulupäivässä.
Kansikuva
