Työkykyohjelman laajentaminen, Varsinais-Suomi
Tavoitteena on lisätä sote-keskuksissa osatyökykyisten tunnistamista sekä heille suunnattua palvelutarjontaa ja perustaa monialaisia työkyvyn tuen tiimejä sekä tarjota laatuperusteista työhönvalmennusta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
Uusi hallitusohjelma aiheuttaa muutoksia toimintaympäristöön mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätaho tulevaisuudessa on vielä epäselvä elokuussa 2023. Toimeentulotukeen, asumistukeen ja työttömyysturvaan kaavaillaan tiukennuksia. Hallitus tulee uudistamaan sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi.
Tämä työpaketti sijoittuu Varhan sote-keskuksiin.
Liitteenä Valtioneuvoston julkaisu "Vahva ja välittävä Suomi: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023"
Tämän työpaketin tavoitteina ovat:
-
Työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytysten, työ- ja toimintakyvyn, työllistymisen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden paraneminen.
-
Sosiaali- ja terveyskeskusten työkyvyn tuen matalan kynnyksen palveluiden rakentaminen koko hyvinvointialueelle.
-
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen rakentaminen osana hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluita.
-
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen siten, että he tunnistavat työkyvyn tuen tarpeen, tuntevat työkyvyn tuen monialaisen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sen asiakkaan parhaaksi.
-
Työttömien terveystarkastusten ja työttömien ryhmäinterventioiden kehittäminen.
Työpaketti kuuluu Kestävän Kasvun Varsinais-Suomi -hankkeeseen, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, katso tarkemmin linkki ohessa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen (IPS) kuvaus on laadittu erikseen Innokylään, katso linkki ohessa. Tässä yhteydessä kuvataan tarkemmin vain työkykykoordinaattorityötä ja työkyvyn tuen tiimejä.
Kehittämistyössä oli heti alusta alkaen tiiviisti mukana projektipäällikön ja lääkäritaustaisen erityisasiantuntijan lisäksi Varhan yliopistollisen sote-keskuksen palvelujohtaja ja työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen päällikkö.
Työkykykoordinaattoritiimissä oli kuusi työkykykoordinaattoria ja työhönvalmentajatiimissä kuusi työhönvalmentajaa ja yksi tiiminvetäjä-työhönvalmentaja. Jokaisella hanketyöntekijällä oli myös alueelliset yhteistyökumppanit emo-organisaatioissa työskentelypaikkakunnillaan sekä yhteistyötahoilla.
Ohjausryhmätoiminnan kautta kehittämiseen saatiin mukaan laaja edustus eri toimijoista kuten Varsinais-Suomen TYP:sta, Kelasta, TE-palveluista, työllisyyspalveluista, THL:sta ja hyvinvointialueelta (kestävän kasvun hanke, kehittämispalvelut, työllistymistä edistävät sosiaalipalvelut, yliopistollinen sotekeskus, avoterveydenhuolto, psykoosityöryhmät, asiakasohjaus, kokemusasiantuntija).
Kehittämistyön tavoitteena oli uudenlaisten toimintamallien pilotointi ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palveluja.
Mitä konkreettista haluttiin saada aikaan?
- Työkykykoordinaattorityö juurtuu osaksi Varhan sote-keskusten toimintaa.
- Monialaiset työkyvyn tuen tiimit kootaan alueellisesti ja ne juurtuvat osaksi Varhan sote-keskusten toimintaa.
- Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu osaksi Varhan työllistymistä edistäviä palveluja.
- Yhteistyötahot tuntevat palvelut, osaavat ohjata ja osallistua.
Näiden toimenpiteiden tavoitteena oli
- Lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.
- Luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti.
- Kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi.
- Tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
Suunnitelmana oli seurata
- asiakkaiden määrää
- työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien määriä
- ammatilliseen koulutukseen osallistuvien henkilöiden määriä
- työkykykoordinaattori-, työkykykoordinaattorien kouluttaja- ja Työterveyslaitoksen työkyvyn tuki koulutukseen osallistujien määriä.
- sote-keskusten palvelupolkujen tuntemista
- muille kuin TYP-asiakkaille tarkoitettujen työkyvyn tuen tiimien määrää
- työttömien terveystarkastusten määrää Varsinais-Suomessa.
Kehittämistyön vaikutuksen kuvaamiseen suunniteltiin käytettävän IOOI-ketjua (Input/Panos, Output/Tuoto, Outcome/Vaikutus, Impact/Vaikuttavuus).
Asiakastyön mittareiksi valittiin työkykyjana, valmius palata työhön, osallisuusindikaattori ja työhön paluun pystyvyyden tunne.
Prosessin mittaamiseen em. lisäksi suunniteltiin käytettävän myös asiakastyytyväisyys- ja yhteistyötahojen kyselyjä.
Liitteenä linkki Sitran artikkeliin " Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata".
- 6 työkykykoordinaattoria palkataan kehittämistyöhön ja integroidaan sovituille alueille.
- Työkykyyn liittyvien asioiden hoito terveyspalveluissa sujuvoituu työkykykoordinaattorien työn ja koulutusten avulla.
- Perustetaan työkyvyn tuen tiimit.
- Sovitaan työkyvyn tuen tiimeihin osallistujat
- Sovitaan yhteistyöstä ja asiakasohjauksesta muiden toimijoiden kanssa.
- Rakennetaan palvelu sellaiseksi, että sitä voidaan toteuttaa koko hyvinvointialueella.
- Luodaan yhtenäiset kirjaamiskäytännöt.
- Lisätään tietoisuutta työkyvyn tuen tarpeesta ja sen tunnistamisesta.
- Viestitään kehittämistyöstä ja sen vaiheista.
- Juurrutetaan palvelu hyvinvointialueelle.
Työkykykoordinaattorin palvelut ovat tarkoitettu osatyökykyisille henkilöille, jotka ovat työterveys- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen ulkopuolella eivätkä myöskään ole lakisääteisten TYM-palvelujen piirissä.
Kehittämistyön tarkoituksena oli nyt juurruttaa jo aiemmin Kaveria ei jätetä -hankkeen aikana 2020-2022 kokemuskehittäjien kanssa luodut toimintamallit osaksi hyvinvointialueen palveluja.
Kehittämistyön alkaessa laadittiin asiakasosallisuussuunnitelma, jonka mukaisesti kontaktoitiin Varhan asiakaskokemus- ja osallisuustiimiä, sovittiin yhteistyöstä vammaisfoorumia edustavan tahon kanssa, suunniteltiin ja käynnistettiin asiakaspalautteen keruu ja otettiin kokemusasiantuntija mukaan ohjausryhmään.
Työkykykoordinaattorin työssä asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus ja toimijuus hänen omassa prosessissaan korostuu.
Ohessa linkki aiemman Kaveria ei jätetä -hankkeen tekemään "Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella" -käsikirjaan, missä on avattu hyvin asiakasosallisuutta työkyvyn tuen palveluissa ja niiden kehittämisessä.
Kehittämistyössä hyödynnettiin vuosina 2020-2022 toimineen Kaveria ei jätetä-hankkeen toimintamalleja. Tuolloin malleja pilotoitiin Laitilassa, Liedossa, Uudessakaupungissa ja Turussa. Tämän kehittämistyön aikana niitä lähdettiin jalkauttamaan uusille alueille Varsinais-Suomessa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen (IPS) kuvaus on laadittu erikseen Innokylään. Tässä yhteydessä kuvataan tarkemmin vain työkykykoordinaattorityötä ja työkyvyn tuen tiimejä.
Ohessa linkki aiemman Kaveria ei jätetä -hankkeen kuvaukseen Innokylässä ja tuolloin laadittuun "Työkyvyn tuen palvelut Varsinais-Suomen hyvinvointialueella" -käsikirjaan.
Työkykykoordinaattori
- Toimii asiakasvastaavana asiakkaalle, jos hänen tilanteensa vaatii vahvaa työkyvyn tuen palveluiden tuntemusta ja koordinointia eikä asiakkaalla ole mahdollista saada tätä osaamista muiden palveluiden (kuten TYP-työ, sosiaalipalvelut jne) kautta.
- Vastaa työkyvyn tuen palveluihin ohjaamisesta, palvelujen järjestämisestä ja koordinoimisesta myös sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyö-, verkosto- ja yhteisöpalvelujen osalta.
- Huolehtii siitä, että asiakkaalla on työkyvyn tuen suunnitelma.
- On osatyökykyisen asiakkaan yhdyshenkilö ja toimii yhteistyössä paikallisen työkykytiimin kanssa.
Ohessa liitteenä esitysmateriaalia, jolla työkykykoordinaattorien työtä esiteltiin hyvinvointialueella.
Työkykyohjelman laajentaminen -toimintamallissa on kyse kolmesta eri kokonaisuudesta, jotka toisaalta ovat yhteydessä toisiinsa:
1. Työkykykoordinaattorien osaaminen terveysasemille.
- Kohderyhmänä osatyökykyiset työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat, mutta myös ammattilaiset, jotka voivat konsultoida työkykykoordinaattoria asiakkaiden työkyvyn tuen asioissa.
2. Monialaisten työkyvyn tuen tiimien perustaminen.
- Kohderyhmänä ammattilaiset, joista monialainen tiimi muodostetaan ja toisaalta osatyökykyiset työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat.
3. Sosiaalihuollon laatuperusteisen työhönvalmennuksen vieminen työllistymistä edistäviin sosiaalipalveluihin.
- Kohderyhmänä kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille haluavat. Myöhemmin työhönvalmennuspalvelu laajennettiin koskemaan myös muita työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluissa mukana olevia asiakkaita. Tämä kokonaisuus on kuvattu tarkemmin erikseen, linkki tämän kokonaisuuden kuvaukseen ohessa.
Liitteenä työkykykoordinaattorin asiakastyön prosessikuvaus, työkyvyn tuen tiimin kuva sekä linkit laatuperusteisen työhönvalmennuksen kuvaukseen Innokylässä, Varhan työkykyohjelman laajentaminen-työpaketin verkkosivulle ja THL:n Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen sote-palvelut-verkkosivulle.
Kuva
Kuva
- Tee juurrutus- ja viestintäsuunnitelmat.
- Ota toimintatapojen ja rakenteiden muuttamiseen vaikuttavat tahot ja sidosryhmät mukaan ohjausryhmään.
- Visualisoi työkykykoordinaattorien ja työkyvyn tuen tiimien työn kuvaus ja tee tarvittavat esittelymateriaalit.
- Arvioi tuotannon kanssa toiminnan tarvelähtöisyys.
- Pyri lisäämään kyselyjen ja projektin esittelyjen myötä sote keskusten johdon tietoisuutta kehittämistyöstä.
- Tee asiakasosallisuussuunnitelma ja osallista asiakkaat kehittämiseen.
- Mieti, miten mittaat vaikuttavuutta ja hyötyjä ja valitse mittarit.
- Visualisoi sitten saadut tulokset ja esittele niitä ohjausryhmälle ja johdolle.
- Hanki kehittämistyölle puolestapuhujia alueilla, yhteistyötahoilla ja sidosryhmillä.
- Pohtikaa yhdessä etukäteen, miten toimia mahdollisen muutosvastarinnan ilmetessä kehittämistyön alussa.
- Huolehdi siitä, että mukana olevien tahojen ja sidosryhmien roolit tulevaisuudessa on kuvattu mallin kehittämisen jälkeen.
- Sovi kirjaamiskäytännöstä ja hanki sille selkeä lupa ja ohje.
- Järjestä sote-ammattilaisille koulutusta tarpeiden mukaan, esimerkiksi työkykykoordinaattori- ja työkykykoordinaattorien kouluttaja -koulutukset. Osallista näihin koulutuksiin osallistuvia henkilöitä kehittämistyöhön, elleivät he ole siinä muuten mukana. Mainosta Työterveyslaitoksen Työkyvyn tuki-koulutusta, sekä muita Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan järjestämiä työkyvyn tukeen liittyviä koulutuksia.
- Huolehdi siitä, että toimintamallin juurrutuksesta aloitetaan keskustelu johdon kanssa hyvissä ajoin.
Juurrutustavoitteita tehty osin mukaillen Sari Ullgren-Lajusen ja Kati Rantalan ajatuksia blogikirjoituksessa: Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole. Ohessa linkki ko kirjoitukseen sekä THL:n suositukset työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoon.
Työkykykoordinaattorinimikkeellä toimivia henkilöitä ei ollut terveyspalveluissa ollenkaan kehittämistyön alkaessa. Kehittämistyön aikana työkykykoordinaattoripalvelua toteutettiin seuraavilla alueilla ajalla 09/2023-12/2024: Aura, Kemiönsaari, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko ja Somero. Kehittämistyön päättyessä työkykykoordinaattoripalvelu on juurtumassa osaksi Varhan vakituista toimintaa.
Asiakasohjaus työkykykoordinaattoreille on mahdollista perustason terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta, työllistymistä edistävistä sosiaalipalveluista, työikäisten sosiaalipalveluista, sosiaalityön palvelutarpeen arviosta, Te-palveluista, Kelasta, vammaisjärjestöistä ja työttömien järjestöistä. Myös asiakkaat itse voivat hakeutua palveluun.
Uusia työkyvyn tuen tiimejä perustettiin tämän kehittämistyön kautta Varsinais-Suomeen 7 kappaletta. Nämä tiimit on tarkoitettu muille kuin TYP/TYM-asiakkaille. Myös työkyvyn tuen tiimit ovat juurtumassa osaksi pysyvää toimintaa.
Sote-keskusten lääkäreille ja hoitajille toteutettiin kyselyt terveydenhuollon työkyvyn tuen palveluista syksyllä 2023 ja syksyllä 2024. Vastaajamäärä vuonna 2023 oli 60 (vastausprosentti 20), vuonna 2024 vastaajia oli 75 (vastausprosentti 25). Valitettavasti työkyvyn tuen palvelut tunnettiin huonosti, eikä asiaan tullut muutosta vuoden seurannan aikana kehittämistyön aikana toteutetuista koulutuksista huolimatta. Vastaajamäärä jäi vähäiseksi, eikä ole tietoa, osallistuivatko vastaajat tarjottuihin koulutuksiin. Henkilöstön, erityisesti lääkärien vaihtuvuus on merkittävä haaste osaamisen lisäämiselle ja ylläpitämiselle. Suunnitteilla on lääkärien säännölliset koulutukset työkyvyn tuen palveluista.
Työttömien terveystarkastusten resurssia kartoitettiin ja neuvottelujen myötä resurssiin saatiin jonkin verran lisäystä.
Työpaketin aikana suunniteltiin ja valmisteltiin Varhan työkyvyn tuen palvelujen osaamiskeskuksen käynnistämistä verkostomaisena toimintana alkuvuodesta 2025 alkaen. Siinä työttömien terveystarkastuksia ja työkykykoordinaattoritoimintaa koordinoidaan ja kehitetään yhden yliopistollisen sote-keskuksen alla ja työhönvalmennusta koordinoidaan ja kehitetään työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden alla. Näiden työkyvyn tuen palveluiden välillä tehdään jatkossa tiivistä yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi.
Lisää tuloksista voi lukea Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen yhteisestä loppuraportista, mikä julkaistaan hankkeen päätyttyä.
Liitteenä kaksi kuvaa työkykykoordinaattorien asiakaspalautteiden koonnista.
Jatkossa liitteeksi tuodaan tammi-helmikuussa 2025 Varhan Työkyvyn tuen palvelujen-käsikirja.
Kuva
Kuva
