Työkyvyn tuen mallin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (POHDE)
Työkyvyn tuen ideaalimallin ja geneeristen palvelupolkujen kuvaus hyvinvointialueelle. Kehittämistyö on tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa osana kuntoutuksen monialaista kehittämistä. Kehittämistyö (mm. mallin pilotointi, arviointi) jatkuu.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen ideaalimallin ja geneeristen palvelupolkujen kuvaus hyvinvointialueelle. Kehittämistyö on tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa osana kuntoutuksen monialaista kehittämistä. Kehittämistyö (mm. mallin pilotointi, arviointi) jatkuu.
Työkyvyn tuen ideaalimallin keskiössä on työkyvyn tuen tiimit, jotka toimivat verkostomaisesti sote -keskuksissa. Työkyvyn tuen tiimejä on kuusi (hyvinvointialueen aluejaon mukaisesti) ja tiimit kokoontuvat mahdollisimman lähellä asiakasta. Tiimi kootaan työkyvyn tuen palveluverkostoon kuuluvista ammattilaisista (sote-toimijat, KELA, TE-toimisto, kuntien työllisyyspalvelut, jne.) asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tiimit voivat kokoontua tarvittaessa osin etänä, hybridisti, jotta tiimiin saadaan asiakkaan asiassa tarvittavan asiantuntemuksen /osaamisen omaavat jäsenet. Tiimiin kuuluu aina asiakasvastaava, joka koordinoi ja yhteen sovittaa asiakkaan työkyvyn tuen palveluja ja toimii ns. rinnallakulkijana asiakkaan palvelupolulla. Asiakasvastaavaksi nimetään ammattilainen, jonka palveluja asiakas tarvitsee ensisijaisesti (huomioiden kuitenkin SHL 42§).
Ideaalimalliin sisältyy Työkyvyn tuen osaamiskeskus, josta työkyvyn tiimien /toimijoiden on mahdollista konsultoida tarvittavia asiantuntijoita ja /tai jonne asiakas voidaan lähettää tarvittaessa haasteellisissa tilanteissa.
Työkyvyn tuen kokonaisuutta johdetaan, koordinoidaan seurataan, arvioidaan ja kehitetään hyvinvointialueella systemaattisesti tietoon perustuen. Työkyvyn tukeen kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät palvelut läpileikkaavasti kaikissa palveluissa.
Työkyvyn tuen geneeriset palvelupolut on kuvattu hyvinvointialueen työkyvyn tuen ideaalimalliin sopiviksi. Palvelupolut ovat suuntaa antavia ja auttavat asiakasta ja ammattilaista hahmottamaan työkyvyn tuen mallin mukaista palvelujen kulkua, vaikka todellisuudessa palvelupolut ovat hyvin moninaisia ja ne muodostuvat aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Osana mallia olemme kuvanneet työttömän asiakkaan palvelupolun ja kaksi työssä käyvän asiakkaan palvelupolkua, joista toisella palvelupolulla olevan asiakkaan työkyvyn tuesta vastaa pääosin työterveyshuolto, mutta osa palveluista toteutuu hyvinvointialueella. Lisäksi on kuvattu yleisellä tasolla sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palvelupolut.
Syksyn 2022 aikana on kuntoutuksen kehittämisohjelman rahoittamana toteutettu Työkyvyn tuen pilotti, jossa on kehitetty kuntouttavan työtoiminnan ryhmäinterventioiden sisältöä ja yksilövalmennusta (Askel-valmennus -nimellä) osana kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi pilotissa on kehitetty yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä asiakkaiden jatkopolkuja Raahen kaupungin työllisyyspalveluiden Raahen hyvinvointikuntayhtymän sosiaalipalvelujen kanssa. Pilotin kokemuksia on hyödynnetty työkyvyn tuen mallin kehittämisessä ja palvelupolkujen suunnittelussa. Raahen työkyvyn tuen pilotista tulee oma kuvaus Innokylään.
Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (416 437). Luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen, huoltosuhde 64 (vuosi 2021). Työllisten määrä on 163 920, työllisyysaste 68,5% ja työttömien osuus työvoimasta on 9,3 %. (Maakuntakortti, Pohjois-Pohjanmaa).
Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Pohjois-Pohjanmaalla on suuri tarve työllistymistä edistäville toimille, jotta työn ulkopuolisilla työllistyminen on mahdollisimman ripeää ja osallisuus työhön kasvaa. Korona-aika on heikentänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Maakunnan työllisyysasteen nosto tukee yksilöitä ja yrityksiä sekä lisää kuntien taloudellista toimintakykyä. Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä lainsäädännöllisä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, jotka vaikuttavat työllisyyden edistämistyöhön.
Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella 14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle. Työllisytymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi.
Työkyvyn tuen kohderyhmänä ovat kaikki työikäiset 15-65 -vuotiaat asiakkaat, joilla on työkyvyn arvioinnin tai tuen tarpeita.
Työkyvyn tuen palveluja ja palvelupolkuja on tavoitteena kehittää jatkossa kokemusasiantuntijoiden kanssa niiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Asiakasymmärrystä on kartoitettu tähän saakka eri työkyvyn tuen toimijoiden esiintuomilla asiakasnäkökulmilla.
Taustatietona on käytetty myös Pohjois-Pohjanmaan asukkaille tehtyä Minun arkeni ja elämäni -kyselyä, jonka tuloksista on saatavissa asukkaiden kokemustietoa työ-elämänosa-alueesta.
Mallia kehitetään ja levitetään osaksi arjen toimintaa Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kuntoutuksen kehittämisohjelman monialaisen kuntoutuksen kehittämistyössä sekä osana Työkykyohjelman laajennus -hankkeen toimintaa.
Kehittämistyö on käynnistänyt uudenlaisen toimintamallin käyttöön oton mahdollisuuden hyvinvointialueella. Tässä vaiheessa malli on vielä ideaalimalli, jonka kehittämistyö jatkuu. Se toimii yhteistövaikuttavuuden viitekehyksessä.
Merkittävin uusi toimintamuoto on monialaiset, verkostomaiset työkyvyn tuen tiimit sote-keskuksissa ja niiden asiakaslähtöinen kokoonpano. Keskeistä uudessa toimintamallissa on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen kaikissa palvelun vaiheissa.
Kansikuva
