Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/ Espoon Työkykyhanke

Työ- ja toimintakyvyn arviota ja tukea tarvitsevan pitkäaikaistyöttömän palvelukokonaisuus. Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja työllistyminen, työttömyyden vähentyminen. Asiakkaalle selkeä ja yhtenäinen palvelupolku, jonka tuotoksena työkyvyn tuen suunnitelma. 

Toimintaympäristö

Työkykyhanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Työllisyyden Kuntakokeilun kanssa. Asiakkaat ohjautuvat työkykyhankkeen työkyvyn arvion ja tuen palveluun pääosin Kuntakokeilusta.

Kuntakokeilun piirissä on yli 20.000 asiakasta, joista TE-toimiston arvion mukaan n. 2000 henkilöä ovat vaikeasti työllistyviä. Kuntakokeilun kaikista asiakkaista n. 50% on vieraskielisiä. Vaikeasti työllistyvistä n.500:lla on monia työkykyyn vaikuttavia toimintakyky- ja terveysongelmia.

Yleisesti sote-palveluissa työttömien sote-palvelutarpeet tunnistetaan heikosti, asiakkaat ohjautuvat palveluihin myöhään ja palvelupolut ovat hajanaiset. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

•Hankkeen valmisteluvaiheessa käydyissä keskusteluissa on todettu, että ehkäisevä terveydenhuolto ei toteudu riittävän tehokkaasti työttömien osalta. Asiakkaan sosiaali- ja terveysongelmiin puututaan vasta viiveellä. Varsinkin työttömyyden pitkittyessä asiakkaan usein moninaisia ongelmia ratkotaan yksi kerrallaan, pahimmillaan kokonaan yhteensovittamatta. Asiakkaan saama palvelu ei vastaa tarpeeseen. Ammattilaisilla on todettu olevan haasteita tunnistaa työttömän työkyvyn arvion ja tuen tarpeita. Tarve monialaiselle terveydentilan ja työkyvyn arviolle ja tuelle on tunnistettu ja todettu ja puute sote-palveluvalikoimassa on ollut ilmeinen.

•Toimintamallia on lähdetty rakentamaan entisen Typ- terveydenhoitajien työnkuvan ja toimintamallin pohjalta kattamaan koko Espoon työttömien terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen tarpeita. Espoossa ei ollut edeltävästi työttömien terveystarkastuksen koko kaupungin kattavaa toimintamallia.

•Ensivaiheessa monialainen terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen palvelu on päädytty kohdentamaan kaikkein vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa oleville Espoolaisille. Asiakasohjaus on suunniteltu tulevan Työllisyyden kuntakokeilun työhön kuntouttavilta palveluilta, jossa on n.5000 asiakasta. Kuntakokeilun toiminnan alkuvaiheen käynnistyshaasteiden ja työkykyhankkeen suuren asiakassuunnitelmien määrätavoitteen vuoksi tähän on tehty  muutosta jo kevään 2021 aikana suuntaamalla ensivaiheen ohjausta myös matalammalla kynnyksellä terveystarkastukseen ohjaukseen, jossa otettu käyttöön myös sähköinen terveystarkastus Omaolo. Omaolon kautta asiakkaalla on mahdollisuus lähettää yhteydenottopyyntö Työkykytiimille. Toiminnan tavoitteena parempi asiakkaiden saavutettavuus sekä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Samalla parannetaan ammattilaisten osaamista työkyvyn arvion ja tuen tarpeen tunnistamisessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan sosiaali- ja terveysongelmiin puututaan vasta viiveellä. Varsinkin työttömyyden pitkittyessä asiakkaan usein moninaisia ongelmia ratkotaan yksi kerrallaan, pahimmillaan kokonaan yhteensovittamatta. Asiakkaan saama palvelu ei vastaa tarpeeseen. Ammattilaisilla on todettu olevan haasteita tunnistaa työttömän työkyvyn arvion ja tuen tarpeita. Tarve monialaiselle terveydentilan ja työkyvyn arviolle ja tuelle on tunnistettu ja todettu ja puute sote-palveluvalikoimassa on ollut ilmeinen.

ks. alla liite: monialainen työkyvyn arvioinnin ja tuen toimintatapa pitkäaikaistyöttömille asiakkaan ja palveluiden näkökulmasta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkykytiimiin kuuluu neljä terveydenhoitaja/työkykykoordinaattoria, terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, tiimin keskeinen kumppani on Kelan projektityöntekijä.  Lisäksi työkykytiimin lääkärituki, työterveys-/yleislääketieteen erikoislääkäri, joka on paikalla 1-päivänä viikossa. Kattavat  moniammatilliset työkykyarviot  ostopalveluna työkykytiimin lähetteellä.  Perustason työkykyarvioinneissa hyödynnetään terveyskeskuksien kokenutta lääkäriresurssia, joille aikavaraukset tehdään työkykytiimistä palveluvastaavien kautta. 

Työkykytiimi toimii tiiviissä yhteistyössä ja vastaa hankkeen tavoitteiden toteutumisesta yhdessä aikuissosiaalityön, terveysasemalla työskentelevän sosiaaliohjaajan sekä erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyden tiimin kolmen työllisyysohjaajan kanssa. Työkykytiimin sosiaaliohjaaja toimii pääsääntöisesti yhteistyölinkkinä sekä työparina  aikuissosiaalityölle.

Tiimillä on tiivis yhteistyö Työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajien kanssa. Omavalmentaja toimii arvion prosessin ajan asiakkaan vastuutyöntekijänä taustalla ja seuraa prosessin etenemisestä. Omavalmentaja saa palautteen arvion jälkeen työllistymisen jatkosuunnitelmaan varten

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on arvioida ja tukea työttömän asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Saada asiakkaalle parempi ymmärrys omista voimavaroistaan sekä tukea niiden hyödyntämiseen työllistymisensä suunnittelussa. Tarvittaessa laatia yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa työ- ja toimintakykyä tukea suunnitelma. 

 

Muutoksen mittaaminen

Seurataan systemaattisesti hankkeeseen ohjattuja asiakasmääriä. Seurataan toteutuneita asiakaskäyntejä, tehtyjä terveystarkastuksia, asiakassuunnitelmia sekä kattavia työkyvyn arviointeja. Seurataan Kykyviisari itsearviointikyselyn palauttaneiden sekä OmaOlon terveystarkastuksen kautta yhteydenottojen määrää. 

Seurataan työkyvyn arvion tarpeen tunnistamisen toteutumista asiakasohjauksissa sekä konsultaatioissa. Seurataan asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelutarpeen tunnistamista sekä yhtenäisen ja selkeän palvelupolun toteutumista. 

Toteutetaan hankkeen arviointisuunnitelman asiakasvaikutukset seurannan yhteydessä. Haastatellaan 10-20 asiakasta prosessin sujuvuudesta suunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista. Tehtyjä suunnitelmia auditoidaan 6-12 kk niiden tekemisen jälkeen ja arvioidaan miten hyvin ne ovat käytännössä toteutuneet (asiakkaan suostumuksella).

Kerätään potentiaaliset asiakkaat kuntakokeilusta. Asiakkaat, joilla tarve monialaiseen tukeen ja suunnitelman laadintaan,  So-Te palveluiden monipuolinen tarve. 

Keräämme näkemyksiä verkoston ammattilaisilta palvelupolun ja verkostoyhteistyön toteutumisesta käytännön työssä.  Hankkeen viestintäyhteyshenkilö laati kyselyn henkilöstölle alkusyksyllä -22. 

Toteutussuunnitelma

Espoon työkykyhanke pohjautuu osana terveysasematoimintaa toimivan työkykytiimin kehittämiseen. Asiakkaita on ohjattu työkykytiimille koko hankkeen keston ajan.

Toimeenpanon ensimmäiset keskeiset vaiheet ovat olleet työkykytiimin yhteistyön rakentaminen Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä muiden sidosryhmien, kuten avokuntoutuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä järjestötoiminnan kanssa.

Toimeenpanon seuraavat vaiheet keskittyvät erityisesti työkykytiimin asiakasmäärien nostamiseen sekä viestintään. Asiakasmäärien nostamisen rinnalla tehostetaan asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamista, monialaisen tuen tarpeen ja osatyökykyisen asiakkaan tunnistamista. Ammattilaisten perehdyttämistä työkykyasioiden puheeksiottoon ja verkostoyhteistyön hyödyntämiseen ja toteuttamiseen asiakastyössä jatketaan. Viestinnällä suoraan asiakkaille tavoitellaan itseohjautuvia asiakkaita, joilla voimavaroja ja tahtoa työkyvyn parantamisen avulla tukea työllistymistä. 

Keskeiset tehtävät:

1)Työkykytiimin asiakasmäärän nostaminen.

2)Viestinnän käynnistäminen asiakkaille sekä ammattilaisten tueksi.

3)Ostopalvelujen käyttöönotto: Työkykytiimin lääkärituki ja erikoislääkäreiden konsultaatiot. 

4)Työkyvyntuen tarpeiden syvemmän ymmärryksen saavuttaminen kokemusasiantuntijan ja asiakasosallisuuden avulla.

5)Asiakasosallisuuden laajentamisen toteuttaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

•Työtön työnhakija, jolla osatyökykyisyyttä, toiminta- ja työkykyä heikentäviä terveydentilaan ja/tai sosiaaliseen elämäntilanteeseen liittyviä haasteita.

•Asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä eikä yksittäisistä palveluista ole löytynyt ratkaisua sen edistämiseksi. Työllistymisen esteille ei löydy selkeää syytä.

•Asiakkaalla on tarve monialaiselle tuelle sekä monelle eri sote-palvelulle. Hän tarvitsee koordinoivaa tukea, ehkä jopa rinnalla kulkijaa edetäkseen palveluissa.

•Työikäinen vuosia työttömänä ollut asiakas. Taustalla useita työttömyyspätkiä sekä keskenjääneitä opintoja tai puuttuva peruskoulutus.

•Työtön työnhakija, joka ei ole pitkään aikaan käynyt terveystarkastuksessa ja oma terveydentila tai elämäntilanne huolestuttaa.

Asiakas on suostuvainen terveydentilan ja työkyvyn arvioon.

Asiakasosallisuutta on toteutettu asiakasta kuuntelevalla työskentelytavalla, asiakas on kuskina yhteisellä matkalla sekä kuulemalla kokemusasiantuntijoita ja yhteiskehittäjäryhmän osallistujien näkemyksiä. 

Hankkeessa toteutettiin kaksi asiakasvideota asiakasviestintää varten. Näitä on tarkoitus hyödyntää tulevalle hyvinvointialueella. Videot loppuraportin liitteenä Espoon Työkykyhanke kokonaisuudessa. 

 

Ratkaisun perusidea

Hankkeessa on tehty yksilöllisen tarpeen mukaisia (terveys-, hoito- tai asiakas)suunnitelmia sekä työkyvynarviointeja,

Palvelukokonaisuuden perusrakenteet ovat olemassa.  Asiakkaita ohjautuu työkykytiimille. Ohjauksia on tehty kuntakokeilun lisäksi aikuissosiaalityöstä sekä asiakkaita on itseohjautunut OmaOlon sähköisen terveystarkastuksen kautta.

Työkykytiimille ohjaus on tehty kynnyksettömäksi, eli työkykytiimissä kartoitetaan tarvittaessa asiakkaan tilanne tarkemmin ohjauksen jälkeen.

Hankkeen loppuraportti sekä tiivistelmä loppuraportista yhteenvetoineen löytyy alta linkkinä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeen aikana työkyvyn tuen palvelun kehittämistyössä toimi hankeaikainen henkilöstö, joka hankkeen päättymisen jälkeen on suppeampi. Toiminnan juurruttamista varten tulee kehittää monialaista yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Alla kuvattu työkykytiimin hankeaikaiset resurssit  sekä lähiverkoston toimijoiden roolit taulukossa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkykytiimin terveydenhoitajan työtä ohjaamaan laadittiin fraasipohja, joka kirjattiin ja tilastoitiin terveystietojärjestelmään.  Sen kautta tieto välittyi terveyspalveluissa. Työkykytiimin sosiaaliohjaaja kirjasi myös oman osuutensa. 

Alla linkki käytössä olleeseen fraasiin. 

Tiedon jakamisen tueksi laadittiin asiakasesite, jota jaettiin eri verkostoissa. Tiedon jakaminen mahdollistui paremmin myös asiakkaille, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita .

Alla linkki asiakasesitteeseen. 

Asiakkaiden tietoisuutta lisäämään laadittiin asiakasvideo. Linkki asiakasvideoon tulossa myöhemmin. 

Tiedottaminen palvelun olemassaolosta oli selkeästi yksi haaste. Hankkeesta laadittiin tiedote, jota jaettiin useissa sosiaalisen median kanavissa. 

Alla linkki tiedotteeseen. 

Kykyviisarivastauksista koostettiin yhteenveto. linkki alla tuloksiin. 

Alla linkki kykyviisarituloksiin. 

 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankeaikana tehtiin kysely henkilöstölle, alla linkkinä henkilöstökyselyn tulokset. Tuloksissa on nähtävissä tarve yhteisen tiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle. Lopputuloksena hankkeen ajalta on päädytty jatkamaan konsultaatiotuen jatkamista. 

Alla linkki henkilöstökyselyn tuloksiin sekä ammattilaisille laadittu Q & A kysymys ja vastauspatteristo.