Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/ Espoon Työkykyhanke
Työ- ja toimintakyvyn arviota ja tukea tarvitsevan pitkäaikaistyöttömän palvelukokonaisuus. Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja työllistyminen, työttömyyden vähentyminen. Asiakkaalle selkeä ja yhtenäinen palvelupolku, jonka tuotoksena työkyvyn tuen suunnitelma.
Toimintamallin nimi
Työ- ja toimintakyvyn arviota ja tukea tarvitsevan pitkäaikaistyöttömän palvelukokonaisuus. Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja työllistyminen, työttömyyden vähentyminen. Asiakkaalle selkeä ja yhtenäinen palvelupolku, jonka tuotoksena työkyvyn tuen suunnitelma.
Hankkeessa on tehty yksilöllisen tarpeen mukaisia (terveys-, hoito- tai asiakas)suunnitelmia sekä työkyvynarviointeja,
Palvelukokonaisuuden perusrakenteet ovat olemassa. Asiakkaita ohjautuu työkykytiimille. Ohjauksia on tehty kuntakokeilun lisäksi aikuissosiaalityöstä sekä asiakkaita on itseohjautunut OmaOlon sähköisen terveystarkastuksen kautta.
Työkykytiimille ohjaus on tehty kynnyksettömäksi, eli työkykytiimissä kartoitetaan tarvittaessa asiakkaan tilanne tarkemmin ohjauksen jälkeen.
Hankkeen loppuraportti sekä tiivistelmä loppuraportista yhteenvetoineen löytyy alta linkkinä.
Työkykyhanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Työllisyyden Kuntakokeilun kanssa. Asiakkaat ohjautuvat työkykyhankkeen työkyvyn arvion ja tuen palveluun pääosin Kuntakokeilusta.
Kuntakokeilun piirissä on yli 20.000 asiakasta, joista TE-toimiston arvion mukaan n. 2000 henkilöä ovat vaikeasti työllistyviä. Kuntakokeilun kaikista asiakkaista n. 50% on vieraskielisiä. Vaikeasti työllistyvistä n.500:lla on monia työkykyyn vaikuttavia toimintakyky- ja terveysongelmia.
Yleisesti sote-palveluissa työttömien sote-palvelutarpeet tunnistetaan heikosti, asiakkaat ohjautuvat palveluihin myöhään ja palvelupolut ovat hajanaiset.
•Työtön työnhakija, jolla osatyökykyisyyttä, toiminta- ja työkykyä heikentäviä terveydentilaan ja/tai sosiaaliseen elämäntilanteeseen liittyviä haasteita.
•Asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä eikä yksittäisistä palveluista ole löytynyt ratkaisua sen edistämiseksi. Työllistymisen esteille ei löydy selkeää syytä.
•Asiakkaalla on tarve monialaiselle tuelle sekä monelle eri sote-palvelulle. Hän tarvitsee koordinoivaa tukea, ehkä jopa rinnalla kulkijaa edetäkseen palveluissa.
•Työikäinen vuosia työttömänä ollut asiakas. Taustalla useita työttömyyspätkiä sekä keskenjääneitä opintoja tai puuttuva peruskoulutus.
•Työtön työnhakija, joka ei ole pitkään aikaan käynyt terveystarkastuksessa ja oma terveydentila tai elämäntilanne huolestuttaa.
Asiakas on suostuvainen terveydentilan ja työkyvyn arvioon.
Asiakasosallisuutta on toteutettu asiakasta kuuntelevalla työskentelytavalla, asiakas on kuskina yhteisellä matkalla sekä kuulemalla kokemusasiantuntijoita ja yhteiskehittäjäryhmän osallistujien näkemyksiä.
Hankkeessa toteutettiin kaksi asiakasvideota asiakasviestintää varten. Näitä on tarkoitus hyödyntää tulevalle hyvinvointialueella. Videot loppuraportin liitteenä Espoon Työkykyhanke kokonaisuudessa.
Hankkeen aikana työkyvyn tuen palvelun kehittämistyössä toimi hankeaikainen henkilöstö, joka hankkeen päättymisen jälkeen on suppeampi. Toiminnan juurruttamista varten tulee kehittää monialaista yhteistyötä yli organisaatiorajojen.
Alla kuvattu työkykytiimin hankeaikaiset resurssit sekä lähiverkoston toimijoiden roolit taulukossa.
Hankeaikana tehtiin kysely henkilöstölle, alla linkkinä henkilöstökyselyn tulokset. Tuloksissa on nähtävissä tarve yhteisen tiedon keräämiselle ja hyödyntämiselle. Lopputuloksena hankkeen ajalta on päädytty jatkamaan konsultaatiotuen jatkamista.
Alla linkki henkilöstökyselyn tuloksiin sekä ammattilaisille laadittu Q & A kysymys ja vastauspatteristo.
Kansikuva
