Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/ Keski-Pohjanmaa
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tarkoitus on, että työkyvyn tuen palvelujen eri toimijat toimisivat saumattomasti yhteen ja asiakkaat saisivat tarpeen mukaiset palvelut oikeaan aikaan tukemaan työllistymistä.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tarkoitus on, että työkyvyn tuen palvelujen eri toimijat toimisivat saumattomasti yhteen ja asiakkaat saisivat tarpeen mukaiset palvelut oikeaan aikaan tukemaan työllistymistä.
Toimintamallin tarkoituksena on muodostaa eheä palvelukokonaisuus, jossa asiakkaiden työkyvyn tarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja he saavat tarpeen mukaisia työkyvyn tuen palveluja eri toimijoilta.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen kuuluu työelämään, koulutukseen, kuntoutukseen tai työ- ja toimintakyvyn arviointiin johtavat palvelupolut.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus on eri toimijoiden yhteen kietoutuneiden palvelujen kokonaisuus. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen vaikuttaa mm. työllisyyspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntoutuspalvelujen, KELAn ja eri palveluntuottajien palvelujen toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat keskeiset ministeriöt, joiden toiminta vaikuttaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden muodostumiseen.
Eri palveluiden rahoituksesta vastaavat mm. kunnat, sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, KELA ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Maakunnan pinta-ala on 6 462,93 km², josta on maa-alueita 5 019,98 km², sisävesiä 199,60 km² ja merialueita 1 243,35 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan Keski-Pohjanmaa on Manner-Suomen pienin ja Ahvenanmaan jälkeen koko Suomen toiseksi pienin maakunta. 68 018 henkilöä 18:nneksi suurin (28.2.2021) Väestötiheys 13,55 as./km². Kuudenneksi harvaanasutuin maakunta.
Keski-Pohjanmaan ikäjakauma osoittaa, että 50-74 vuotiaiden osuus väestöstä on suuri ja toisaalta nuorten ikäluokkien 5-19-vuotiaiden osuus on merkittävä. Keski-Pohjanmaalla on Centria ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, mutta suurin määrä nuoria muuttaa toisen asteen koulutuksen jälkeen pois Keski-Pohjanmaalta opiskelemaan muualle Suomeen. Väestömäärä on laskusuunnassa Keski-Pohjanmaan ja yli 65-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan vuoden 2021 osuudesta 22,6 %:sta 27,4 %:tiin vuoteen 2040 mennessä. Väestörakenteen huoltosuhteelle aiheuttaman paineen vuoksi työllisyysastetta tulee saada nostettua Keski-Pohjanmaalla ja koko Suomessa ja osatyökykyisten työpanosta on vielä merkittävästi hyödynnettävissä erilaisiin tehtäviin.
Työkyvyn tukemisen kannalta on olennaista hahmottaa alueen elinkeinorakenne. Naisten työpaikat sijaitsevat yleisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa, tukku- ja vähittäiskaupassa, koulutussektorilla, ja teollisuudessa. Miesten työpaikat sijaitsevat yleisimmin teollisuudessa, kuljetus- ja varastointialalla, tukku- ja vähittäiskaupassa, maataloudessa tai metsätaloudessa sekä hallinnon ja terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla.
Pohjanmaan Ely-keskusalueen työllisyyskatsauksessa kesäkuu 2021 kerrotaan Keski-Pohjanmaan alueella kesäkuussa 2021 olleen työttömänä 3181 asiakasta joista 225 on lomautettuja. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömänä oli 1102 asiakasta 37,4% . Nuorten työttömien määrä on vuoden takaiseen verrattuna pienentynyt, ja alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä -42,6% vähemmän kuin vuosi sitten. Samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut +30,2%.
Kuntakokeilussa on mukana 2961(08/2021) asiakasta kahdeksan hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnassa, joista Kokkolalaisia 2218 (75%). Nuoria alle 29 -vuotiaita kuntakokeilussa on1102 (37,4%),maahanmuuttajia ja vieraskielisiä 350, joista kotoasiakkaita noin 100.
Kuntakokeilun asiakkaista 1077 hlöä (37,5% )kuuluu tuetun työllistämisen palveluihin, ja 404 hlöä (14% ) monialaisten palveluihin Keski-Pohjanmaan Typpiin (Työllistymistä edistävä monialainen työllistämispalvelu). Tuetun työllistämisen ja monialaisten palveluiden asiakkaista 86% tarvitsee monialaista tukea ja arviointia työkyvystään (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen). Tuetun työllistämisen ja työllistymistä edistävien monialaisiin palveluihin kuuluvista asiakkaista n.14% katsotaan olevan mahdollisuus siirtyä työelämään.
Palvelukokonaisuuden kohderyhmänä on työkyvyn tuen palvelujen tarpeessa olevat työttömät henkilöt.
Työkykyohjelmassa työkyvyn tuen palvelut voidaan jaotella esimerkiksi työkyvyn tuen nelikentän mukaan:
Omatoimipalvelut
Omatoimipalveluita käyttäville asiakkaille sähköinen asiointi omapalveluissa on helppoa ja vaivatonta, ja he ovat tottuneita sähköisten palveluiden käyttäjiä. Omatoimipalveluita käyttävät osaavat ottaa sähköisesti yhteyttä tarvitsemaansa palveluun kuten terveydenhuoltoon, kelaan, te- toimistoon, kuntakokeiluun tai sosiaalitoimeen. Omatoimipalveluita käyttävät asiakkaat hyödyntävät omatoimipalveluiden chat-palvelimia ja sähköisiä yhteydenottoja. Työvoimahallinnon omatoimipalveluita käyttävillä asiakkailla ei ole välttämättä tarvetta tavata asiantuntijaa kasvotusten sillä he työllistyvät, ja hakeutuvat opintoihin omatoimisesti, ja heille riittää ohjaus-, ja neuvonta sähköisesti tai puhelimitse. Omatoimipalveluita aktiivisesti käyttävät asiakkaat ovat motivoituneita hakemaan tilanteeseensa muutosta.
Omatoimipalveluita käyttävillä voi olla asiakkuuksia mm. etsivässä nuorisotyössä, kuntakokeilussa, te- toimistossa, perusterveyden-ja erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa.
Yhteisöpalvelut
Yhteisöpalveluita käyttävillä asiakkailla on sosiaalisten kontaktien, arjen tuen, ja osallisuuden vahvistamisen tarve. Yhteisöpalveluja käyttävien asiakkaiden tilanne voi olla, että he ovat joko työttömiä työnhakijoita tai työelämän ulkopuolella esim. työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella.
Verkostopalvelut
TYP-palvelut
Verkostopalveluita käyttävillä asiakkailla on moniammatillisen ja monitoimijaisten palveluiden yhteensovittamisen, ja arjen tuen tarve. Verkostopalveluita käyttävien asiakkaiden työttömyys on pitkittynyt ,ja kestänyt yhtäjaksoisesti nuorilla alle 25-vuotiailla 6kk, ja yli 25-vuotiailla yli 12kk , tai asiakkaalle on maksettu työmarkkinatukea vähintään 300 päivää, ja asiakkaan työllistyminen tai opintoihin eteneminen ei ole edennyt te-hallinnon toimilla/palveluilla, ja te- toimistossa tai kuntakokeilussa on tunnistettu asiakkaan tarve moniammatilliselle palvelulle.
TYP-palvelussa asiakkaan tarpeen mukaan järjestetään mm. sosiaaliohjaus, etuusneuvontaa, sosiaalista kuntoutusta, työ- ja toimintakyvyn arviointia, kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymistä edistäviä palveluja.
Verkostopalveluihin kuuluvat mm. Keski-Pohjanmaan Typ (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu),kela, te- toimisto, kuntakokeilu, K-P sosiaalipsykiatrinen yhdistys, perus-ja erikoissairaanhoito, päihdepalvelut, ja päihdepalveluiden Enter -hanke (jalkautuva päihdetyö) , oppilaitokset, rikosseuraamuslaitos, talous-ja velkaneuvonta, etsivä nuorisotyö, seurakunnat, kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat.
Yhteistyöpalvelut
Yhteistyöpalveluihin kuuluvat mm. osa KELA:n palveluista, kuntakokeilun, ja te- toimiston palvelut, perus- ja erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, Keski-Pohjanmaan TYP ja eri oppilaitokset.
Asiakkaiden palvelutarve saattaa yhteistyöpalveluissa muodostua mm. terveydellisistä syistä ammattia vaihtavista henkilöistä. Heille ensisijaista on sen todentaminen, ettei työllistyminen entiseen ammattiin tai koulutuksen mukaisiin tehtäviin ole mahdollista. Työssä olevan henkilön vastuutahona on työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö, joiden tulisi yhdessä työpaikan kanssa selvittää henkilön mahdollisuuksia työllistyä muuhun tehtävään työpaikalla ja mikäli se ei ole mahdollista, olisi harkittava uudelleen kouluttautumista. Työssä olevat henkilöt voivat suunnitella kuntoutussuunnitelman yhdessä työterveyshuollon kanssa ja hakea ensisijaisesti työeläkeyhtiön kustantamaan uudelleen koulutukseen.
Työttömän henkilön on mahdollista hakea kelan ammatillisena kuntoutuksena uudelleen koulutusta. Kela tukee ammatillisena kuntoutuksena yleensä toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko ja uudelleenkoulutusta. Tavoitteena on, että koulutuksen avulla henkilö voi sijoittua työhön jossa sairaus tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoituksen ovat mahdollisimman vähäisiä. Hakija tarvitsee lääkärin B-lausunnon, ja opiskelupaikan, että hän voi hakea ammatillisena kuntoutuksena koulutukseen.
Ensin tulee muodostaa yhteinen käsitys työkyvyn tuen palveluista eri toimijoiden kesken. Yhteinen tahtotila palvelujärjestelmän kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Palvelukokonaisuus edellyttää, että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan riittävän hyvin ja eri toimijat tuntevat toisensa, että moniammatillinen yhteistyö on tuloksellista.