Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Siun soten alueella
Pohjois-Karjalassa ei ole ollut yhteisesti sovittuja työkyvyn tuen palvelutarpeen arvioinnin menetelmiä eikä tasalaatuisia, asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivia palvelupolkuja. Toimintamallissa on kuvattu palvelukokonaisuus siten, että se huomioi kaikki maakunnan toimijat.
Siun sote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut koko Pohjois-Karjalan alueelle.
Maakunnassa on korkea työttömyysaste ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Toisaalta alueen väestö ikääntyy eikä kaikkiin avoimiin työtehtäviin löydy tekijöitä, jolloin puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Mm. näihin asioihin haetaan vastauksia Siun soten työkykyohjelmassa.
Työkyvyn tuen palveluja on jo maakunnassa kehitetty keskittämällä esimerkiksi työttömien terveystarkastukset. Lisäksi maakunnassa toimii useita työllisyyshankkeita, joiden toimenpiteet kohdentuvat osatyökykyisten asiakasryhmään. Resurssia on ollut käytettävissä ehkä enemmän kuin koskaan, mutta palveluihin on myös muodostunut päällekkäisyyttä samalla asiakaskentällä toimiessa. Työkykyhankkeen tehtävänä on ollut selkeyttää tätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Pohjois-Karjalan vahvuutena on verkostotyö ja toistemme palvelujen hyvä tuntemus. Olemassa olevia hyviä rakenteita ovat mm. Työkyvyn tuen tiimit sekä eri kokonaisuuksien ympärille muodostetut verkostot kuten osatyökykyisten työllistymisen työryhmä sekä alueelliset työllisyystoimijoiden kokoontumiset.
Palveluverkoston toimijoita haastaa kuitenkin rinnakkaiset ja päällekkäiset asiakkuussuhteet ja tiedon sujuva siirtyminen taholta toiselle. Olemme myös tunnistaneet toiminnoissa erilaisia tapoja mitata asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja nykyinen palvelujärjestelmämme ei tuota yhtenäistä tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä. Keskeiseen asemaan nouseekin kyky sopia tiedon siirtymisestä asiakkaan kulkiessa palvelusta toiseen.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta on kehitetty työkykyhankkeen aikana erilaisissa kehittämistyöryhmissä ja työpajoissa kuten monialaryhmän kehittämisryhmä, työ- ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi sekä laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen kokonaisuus. Tuetun työllistymisen kokonaisuutta on myös pyritty selkeyttämään ja yhtenäistämään eri Siun soten palvelualueiden kesken omana kokonaisuutenaan.
Kehittämiseen on osallistunut suuri joukko maakuntamme eri toimijoita eri organisaatioista. Kehittämistyötä on tehty niin esimies- kuin työntekijätasolla. Ilmoittautuminen työpajoihin on ollut kaikille kiinnostuneilla avointa tai vaihtoehtoisesti palveluja on lähdetty kehittämään tietyn osaajajoukon kesken.
Tiivistä yhteistyötä kehittämisessä on tehty TEM:n työkykyohjelman, KELA sotekeskuksissa hankkeen sekä Siun soten työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen työntekijöiden kanssa työpajojen ja kokonaisuuksien suunnittelussa. Viikoittain kokoontunut yllä mainituista tahoista koostuva työnyrkki on ollut erittäin arvokas toimintamalli ja mahdollistanut niin sanotusti matalan kynnyksen kehittämistyön. Näin on myös varmistettu, etteivät osittain päällekkäiset hankkeet ole tehneet päällekkäistä työtä maakunnan eri tahojen kanssa.
Siun soten työkykyohjelman kanssa samanaikaisesti on ollut käynnissä Kela sote-keskuksissa -projekti. Kela sote-keskuksissa -projektissa (2020–2022) kehitetään Kelan ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten välistä yhteistyötä. Projektissa Kela tekee yhteistyötä hallituksen Työkykyohjelmaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien hankkeiden kanssa (thl.fi).
Paikallisella tasolla yhteistyötä on tehty tiiviisti koko hankekauden ajan, sillä hankkeiden tavoitteet ovat yhteneväiset. Alla on kerrottu kela sote-keskuksissa projektista ja yhteistyöstä Siun soten työkykyohjelman kanssa.
Kela sote-keskuksissa projektin tavoitteena on ollut:
- tunnistaa osatyökykyisten työttömien tarve työkyvyn tukemiseen
- selkeyttää asiakkaiden palvelupolkuja ja palveluihin ohjautumista
- tuoda Kelan palvelut osaksi tulevaisuuden sote-keskuksia
- lisätä Kelan yhteistyökumppanien tietoisuutta Kelan etuuksista ja palveluista, erityisesti kuntoutuspalveluista
- luoda asiakasta palveleva toimintamalli Kelan ja tulevaisuuden sote-keskusten väliseen yhteistyöhön.
Kohderyhmä
- Projektin kohderyhmänä on työkykyohjelmaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien sote-keskusten työkyvyn tuen toimijat eli TE-toimistot, sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja kolmannen sektorin toimijat.
Toteutus
Projektissa luodaan valtakunnallinen toimintamalli osatyökykyisten työttömien työkyvyn tukemiseksi. Kelan projektityöntekijät työskentelevät työkykyohjelman kunnissa ja kuntayhtymissä osana monialaista työkyvyn tuen tiimiä. Valtakunnallinen toimintamalli luodaan kuntien ja kuntayhtymien hanketyön kokemusten pohjalta.
- Kela haluaa osallistua yhteisten asiakkaiden palvelukokonaisuuden ja kumppanien välisten toimintamallien rakentamiseen
- Tavoitteena pysyvä toimintamalli tulevaisuuden sote-keskuksissa. Kehittämisessä hyödynnetään myös olemassa olevat yhteistyömuodot, esim. TYP ja kuntakokeilut
Kela sote-keskuksissa -projekti ja Siun soten työkykyohjelma
- Kelan näkökulma työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sote-keskusta, työskentely yhteistyössä työkykyhankkeen suunnittelijoiden kanssa.
- Monialaisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen osatyökykyisten palvelupoluissa yhteistyössä työkykyhankkeen suunnittelijoiden kanssa.
- Tuetun työllistymisen kokonaisuus. Etuusneuvonta.
Tunnistetaan ja yhtenäistetään eri toimijoiden käytänteitä.
Eri toimijoiden tulee tunnistaa asiakkaan saamat muut mahdolliset palvelut ja osata käyttää niitä. Asiakkaasta kerättyä tietoa tulee siirtää asiakkaan mukana toimijalta toiselle ns. saattaen vaihtaen. Mahdollisuuksien mukaan luodaan yhteinen suunnitelma ja sitä kautta vähennetään päällekkäistä työtä. Erityisen tärkeää on huolehtia tiedon vaihtamisesta ns. nivelvaiheissa.
Liitteenä olevassa tuetun työllistymisen seminaarin diasarjassa kuvataan asiakasesimerkin kautta asiakkaan kulkemista eri palveluissa kuten työkyvyn tuen tiimi, työllistymistä tukevat sosiaalipalvelut ja laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus.
Ohjautuminen työkyvyn tuen tiimistä voi olla vaikkapa työllistymistä tukeviin sosiaalipalveluihin tai kelan palveluihin asiakkaan tarpeen mukaisesti. Työkyvyn tuen tiimissä käydään asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa keskustelua siitä, millainen eteneminen olisi asiakkaan näkökulmasta paras vaihtoehto. Työkyvyn tuen tiimissä myös tehdään yhteistä suunnitelmaa ja tunnistetaan erilaisia palvelutarpeita Asiakkaan työllistymistä tukevien sosiaalipalvelujen tunnistaminen voi tapahtua myös eri toimijoilla kuten oppilaitoksessa tai työllisyyspalveluissa.
Keskeistä asiakkaan polulla on sopia esimerkiksi asiakasvastaavasta, tiedon koonnista, tiedon siirrosta ja työ- ja toimintakykytiedon mittaamisesta. Tiedon kokonamiseen voidaan käyttää esimerkiksi työkyvyn tuen koontilomaketta, liitteenä.
Siun soten työkykyhanke on ollut koordinoimassa työryhmää, jossa on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehitetty työympäristössä tapahtuvaa työ- ja toimintakyvyn mittaamista. Mittaristo on parhaillaan testissä ja käyttökokemuksia siitä kerätään. Mittaristoa on tähän saakka hyödynnetty esimerkiksi vankilan työtoiminnassa sekä vammaispalveluiden työtoiminta ja työhönvalmennus työskentelyssä.
Saadun asiakaspalautteen mukaan mittaristo on koettu hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Toiminnallisen työkyvyn arviointilomaketta on käytetty esim. toimintarahan määrän arviointiin eriävissä näkemyksissä.
Esimerkki toiminnallisen työkyvyn arviointilomakkeen käytöstä: Käytäntönä vankilassa on ollut, että vanki täyttää mittariston. Mittaristo käydään keskustellen läpi työntekijän kanssa. Mittaristoa voi käyttää myös niin, että sekä työntekijä että asiakas täyttävät molemmat mittariston. Voidaan keskustella sitten eroavaisuuksista. Mittaristo voi toimia myös esim. lääkärille mentäessä keskustelun pohjana.
Toiminnallisen työkyvyn arviointia voidaan käyttää myös tavoitteen asettelussa.
Työkykyohjelmassa on panostettu ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen tavoitteet ovat sisältyneet kaikkiin yhteistyöverkoston tapaamisiin, työpajoihin sekä webinaareihin.
Liitteenä työympäristössä tapahtuvan työkyvyn arviointiin liittyviä kysymyksiä lomake.
Liitteenä työllistymiseensä tukea tarvitsevan asiakkaan palvelupolku case esimerkki.
Liitteenä palveluverkosto esittely yhteistyötaholle.
Keskitetty lääkäripalvelu Siun Soten työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksessa
Siun Soten työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksessa on toiminut keskitetty lääkäripalvelu Siun Soten työkykyohjelman rahoituksella vuoden 2022 keväästä alkaen marraskuun loppuun saakka. Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksessa on toiminut erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollon lääkäri, jonka toimenkuvaan ovat kuuluneet työttömien työ- ja toimintakyvyn arviot ja tarvittavat lausunnot. Asiakkaat ovat ohjautuneet keskitetyn lääkärin palveluun työttömien terveydenhoitajan, työkykykoordinaattorin tai työkyvyn tuen tiimin kautta mistä tahansa Siun Soten alueella toimivasta yksiköstä. Keskitetyn lääkärin ajanvarauksista on huolehtinut työttömien terveydenhoitaja.
Keskitetty lääkäripalvelu on mahdollistanut asiakkaalle osaavan lääkärin palvelun juuri sille tarpeelle, jota hän työkyvyn arvioon on tarvinnut. Lääkärille on mahdollistunut keskittyminen laaja-alaisiin ja aikaa vieviin työkykyarvioihin, jotka eivät välttämättä ole perusterveydenhuollon terveysasemalääkärille mahdollisia. Yhteistyö muiden työkykyyn osallistuvien henkilöiden kanssa, (esim. työttömien terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori) on osoittautunut tärkeäksi, ja lääkärille kootut esitiedot työkyvyn tuen koontilomakkeen muodossa on helpottanut lääkärin työtä työkykyarvioinnissa.
Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksessa työskentelee myös erikoissairaanhoidon lääkäri, joka tekee arvioita ja tutkimuksia työ- ja toimintakykyyn liittyen. Asiakasrajapinnat on huomioitu asiakaskohtaisesti niin, että vaativat ja monialaiset työkykyyn liittyvät arviot hoidetaan edelleen erikoissairaanhoidolla (moniasteiset, monialaiset haasteet, esim. psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn yhteiset haasteet) ja hieman selkeämmät ja vähemmän monialaiset arviot perusterveydenhuollon lääkärin toimesta.
Työkykyhankkeen rahoituksen loppuessa olisi hyvä pohtia, saataisiinko keskitettyä lääkäripalvelua jatkettua Siun Soten omalla rahoituksella esimerkiksi kiertävän työkykylääkärin avulla. Jos haastavammat työkykyarviot keskitettäisiin Työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskuksen tehtäväksi perusterveydenhuollossa, säästäisi se aikaa ja vaivaa sekä lääkäriresurssia terveysasemilla. Käynnit ovat pitkiä ja vaativia, joten niihin tarvitaan myös laaja-alainen osaaminen lääkäriltä työkyky- ja kuntoutusasioihin. Asiakas saisi laadukasta palvelua, joka verkostoyhteistyön ja työkykylääkärin osaamisen ansiosta menisi helpommin eteenpäin. Tämän myötä toistuvilta yhteydenotoilta terveysasemalle työkyky-asioissa todennäköisesti vältyttäisiin.
Osaamisen vahvistaminen:
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on tärkeää, sillä kaikki osatyökykyisen ihmisen ympärillä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat osaltaan työllistymistä tukevina palveluina asiakkaan tarpeesta riippuen. Koulutusten avulla saadaan vahvistettua asiakkaan palvelupolun sujuvuutta ja selkiytettyä eri tahojen yhteistä näkemystä.
Hanke on järjestänyt omana toimintana esimerkiksi webinaareja, seminaarin, työpajasarjoja sekä mahdollistanut ammattilaisille erilaisten koulutuskokonaisuuksien suorittamisen. 30 sote-alan ammattilaista osallistui Karelia ammattikorkeakoulun järjestämään työkykykoordinaattorikoulutukseen työkykyhankkeen maksamana. Ryhmä saatiin järjestettyä niin sanottuna ylimääräisenä ryhmänä. Koulutukseen osallistui eri ammattiryhmiä terveydenhoitajia, sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia sekä fysioterapeutti. Eri palvelualueista olivat edustettuina aikuissosiaalityö, kehitysvammapalvelut, mielenterveys ja päihdepalvelut sekä kuntoutuksen palvelut. Näin työkykykoordinaattoriosaamista saatiin vahvistettua laajasti Siun soten henkilöstön keskuudessa.
Koulutukseen osallistuneet näkivät osaamisen vahvistamisen tärkeänä. Tavoitteena on, että ammattilaisilla on osaamista tunnistaa työkyvyn haasteisiin liittyviä tekijöitä sekä edistää asiakkaan työhön paluuta ja kestävään työllistymisratkaisuun pääsemistä. Osatyökykyisille suunnattuja palveluja on tarjolla runsaasti, joten oikeanlaisen palvelun löytäminen voi olla haastavaa. Tämä voi johtaa siihen, että asiakas käy useammalla asiantuntijalla ennen kuin pääsee oikean palvelun piiriin.
Yhteiskunta ympärillä muuttuu jatkuvasti, mikä kehottaa työntekijöitä vahvistamaan osaamistaan. Lisäksi koulutukset haastavat tarkastelemaan omia työskentelytapoja ja pohtimaan omaa päivittäistä työtä toisenlaisesta näkökulmasta. Työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset näkevät osaamisen vahvistamisen tärkeänä työkykyyn liittyvissä teemoissa. Vahva osaaminen on kaikkien etu. Osaamisen vahvistamisen lisäksi on tärkeää hyödyntää jo työyhteisöistä löytyvää osaamista. Avun pyytäminen, tiedon jakaminen ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä asioita arjen työssä.
Hanke mahdollisti työntekijöille ja esimiehille (16 henkilöä) myös osallistumisen Karelia ammattikorkeakoulun tuetun työllistymisen koulutukseen. Tämä koulutuskokonaisuus suunniteltiin yhteistyössä työkykyhankkeen kanssa.
Tuetun työllistymisen työtapa edistää kokonaisvaltaisesti työtä hakevien asiakkaiden mahdollisuuksia löytää työkykyään ja osaamistaan vastaavia työtehtäviä. Tuetun työllistymisen keskiössä on asiakas ja hänen tavoitteensa, joita ammattilainen tukee ratkaisukeskeisen valmennuksen menetelmin. Tuetun työllistymisen lähtökohtana ovat asiakkaan osaaminen, kiinnostus ja vahvuudet. Tuettu työllistyminen on tutkitusti tehokas työtapa edistää pitkään työttömänä olleiden, osatyökykyisten ja erityisryhmien työllistymistä. Koulutuksessa yhdistettiin verkkoluennot, pienryhmäopetus sekä oman työn käytännöllinen kehittäminen.
Koulutus oli avointa kaikille tuetun työllistymisen ympärillä työskenteleville ammattilaisille ja esimiehille työnantajasta riippumatta.
Liitteenä koulutuksen sisältökuvaus.
Liitteenä tuetun työllistymisen seminaari, asiakkaan polku ja käyttämät palvelut.
Siun soten sisäisillä ns. intran verkkosivuilla on lääkäreille ja muille ammattilaisille suunnattu verkkokurssi työkyvyn tuesta.
Kurssi on tarkoitettu kaikille Siun soten toimijoille, jotka kohtaavat työikäisiä asiakkaita ja potilaita omassa työssään. Erityisesti perusterveydenhuollossa työkyvyn tuen asiakkaan tunnistaminen ja palveluihin ohjaaminen on tärkeää.
Pohjois-Karjalassa on työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma, joka selvitysten mukaan vain pahenee lähivuosina. Siksikin on tärkeää, että työkykyä tuetaan riittävän ajoissa ja hyödynnetään olemassa olevat keinot myös työhön paluuseen. Siten työkyvyn tuella on merkitystä myös työllisyyteen ja alueen elinvoimaan. Kurssin suoritettua ammattilainen ymmärtää mitä työkyvyn tuki tarkoittaa ja tunnistaa kohderyhmän sekä saa perustiedot työkyvyn tuen palveluista ja osaa ohjata asiakasta monialaisessa verkostossa.
Osatyökykyiset henkilöt. Asiakaskokemusta lähdettiin kartoittamaan keväällä 2021. Asiakkailta kysyttiin mitä työllistämisen palveluja he ovat käyttäneet ja kuinka he arvioivat käyttämäänsä työllistymisen palvelua.
Suurin osa vastaajista koki voivansa vaikuttaa saamaansa palveluun, osa koki voivansa vaikuttaa jonkin verran, osa hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Työllistymisen esteet nousevat joko työllistyjästä itsestään tai johtuvat ympäristön esteistä
- Työllistyjästä johtuvat haasteet ja esteet:
- Henkilön työ- ja toimintakykyyn liittyvä asia, kuten fyysinen rajoite, erityisen tuen tarve, uupuminen, kivut ja kognitio
- Osaamiseen liittyvä asia, kuten digitaidot, erityisosaamisen puute ja työtaitojen ylläpito
- Ympäristöstä johtuvat haasteet tai esteet:
- Liikkumisen haaste, kuten pitkät välimatkat, julkisen liikenteen puute ja esteettömyys
- Muu haaste, kuten työpaikkojen puute ja yhteiskunnallinen tilanne (Covid-19)
Kehitettäviksi asioiksi mainittiin muun muassa etäpalvelun kehittäminen sekä etuusneuvonnan saatavuus. Toimijoiden tulee tietää toistensa toimialue, selkeä tiedotus kohderyhmästä kenelle palvelut on tarkoitettu. Varhaisen vaiheen tuki huomioitava ja tuki ulotettava myös ”ei vielä syrjäytyneille, mutta uhan alla oleville”
Asiakkaat ovat olleet mukana työkykyhankkeen järjestämissä työpajoissa muun muassa kokemusasiantuntijoina ja heidän mielipidettään on tiedusteltu asiakasraatien kautta. Asiakasraadeista voit lukea lisää Siun soten työkykyohjelman pääsivulta osallisuus kohdasta. Hankkeelle tietoa ovat keränneet myös Karelia ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijat osana projektityön opintoja. He ovat jalkautuneet työkykyhankkeen toimeksiannosta yhteistyökumppaneiden toimintoihin tiedonkeruutehtävän muodossa.