Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Siun soten alueella
Pohjois-Karjalassa ei ole ollut yhteisesti sovittuja työkyvyn tuen palvelutarpeen arvioinnin menetelmiä eikä tasalaatuisia, asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivia palvelupolkuja. Toimintamallissa on kuvattu palvelukokonaisuus siten, että se huomioi kaikki maakunnan toimijat.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Karjalassa ei ole ollut yhteisesti sovittuja työkyvyn tuen palvelutarpeen arvioinnin menetelmiä eikä tasalaatuisia, asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivia palvelupolkuja. Toimintamallissa on kuvattu palvelukokonaisuus siten, että se huomioi kaikki maakunnan toimijat.
Tunnistetaan ja yhtenäistetään eri toimijoiden käytänteitä.
Eri toimijoiden tulee tunnistaa asiakkaan saamat muut mahdolliset palvelut ja osata käyttää niitä. Asiakkaasta kerättyä tietoa tulee siirtää asiakkaan mukana toimijalta toiselle ns. saattaen vaihtaen. Mahdollisuuksien mukaan luodaan yhteinen suunnitelma ja sitä kautta vähennetään päällekkäistä työtä. Erityisen tärkeää on huolehtia tiedon vaihtamisesta ns. nivelvaiheissa.
Lisätietoja tarkemmin oivalla ja ymmärrä osiossa.
Siun sote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut koko Pohjois-Karjalan alueelle.
Maakunnassa on korkea työttömyysaste ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Toisaalta alueen väestö ikääntyy eikä kaikkiin avoimiin työtehtäviin löydy tekijöitä, jolloin puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Mm. näihin asioihin haetaan vastauksia Siun soten työkykyohjelmassa.
Työkyvyn tuen palveluja on jo maakunnassa kehitetty keskittämällä esimerkiksi työttömien terveystarkastukset. Lisäksi maakunnassa toimii useita työllisyyshankkeita, joiden toimenpiteet kohdentuvat osatyökykyisten asiakasryhmään. Resurssia on ollut käytettävissä ehkä enemmän kuin koskaan, mutta palveluihin on myös muodostunut päällekkäisyyttä samalla asiakaskentällä toimiessa. Työkykyhankkeen tehtävänä on ollut selkeyttää tätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Osatyökykyiset henkilöt. Asiakaskokemusta lähdettiin kartoittamaan keväällä 2021. Asiakkailta kysyttiin mitä työllistämisen palveluja he ovat käyttäneet ja kuinka he arvioivat käyttämäänsä työllistymisen palvelua.
Suurin osa vastaajista koki voivansa vaikuttaa saamaansa palveluun, osa koki voivansa vaikuttaa jonkin verran, osa hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Työllistymisen esteet nousevat joko työllistyjästä itsestään tai johtuvat ympäristön esteistä
- Työllistyjästä johtuvat haasteet ja esteet:
- Henkilön työ- ja toimintakykyyn liittyvä asia, kuten fyysinen rajoite, erityisen tuen tarve, uupuminen, kivut ja kognitio
- Osaamiseen liittyvä asia, kuten digitaidot, erityisosaamisen puute ja työtaitojen ylläpito
- Ympäristöstä johtuvat haasteet tai esteet:
- Liikkumisen haaste, kuten pitkät välimatkat, julkisen liikenteen puute ja esteettömyys
- Muu haaste, kuten työpaikkojen puute ja yhteiskunnallinen tilanne (Covid-19)
Kehitettäviksi asioiksi mainittiin muun muassa etäpalvelun kehittäminen sekä etuusneuvonnan saatavuus. Toimijoiden tulee tietää toistensa toimialue, selkeä tiedotus kohderyhmästä kenelle palvelut on tarkoitettu. Varhaisen vaiheen tuki huomioitava ja tuki ulotettava myös ”ei vielä syrjäytyneille, mutta uhan alla oleville”
Asiakkaat ovat olleet mukana työkykyhankkeen järjestämissä työpajoissa muun muassa kokemusasiantuntijoina ja heidän mielipidettään on tiedusteltu asiakasraatien kautta. Asiakasraadeista voit lukea lisää Siun soten työkykyohjelman pääsivulta osallisuus kohdasta. Hankkeelle tietoa ovat keränneet myös Karelia ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijat osana projektityön opintoja. He ovat jalkautuneet työkykyhankkeen toimeksiannosta yhteistyökumppaneiden toimintoihin tiedonkeruutehtävän muodossa.
Kansikuva
