Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen tiimi -toimintamalli Työkyky käyttöön -hankkeessa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on rakentaa Työkyvyn tuen tiimi osaksi Tulevaisuuden SOTE-keskusta. Tiimi tarjoaa monialaista tukea osatyökykyisten henkilöiden työkykyyn liittyvien haasteellisten tilanteiden ratkaisun etsisimisessä. Tiimi koostuu eri alojen ammattilaisista.

 

 

Toimintaympäristö **

Tuleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut  hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastaavasti TE-palvelut siirtyvät valtionhallinnosta kuntien järjestämisvastuulle. Työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden tehtävien ja työympäristöjen muokkaamiseen ja palkkamiseen. Tällä hetkellä on meneillään useita lakiuudistuksia liittyen osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseksi. 

Tällä hetkellä Lapissakin on kohtaanto-ongelma. Tarjolla on paljon avoimia työpaikkoja jsekä paljon työtä vailla olevia työttömiä osatyökykyisiä henkilöitä, joilta puuttuu pitkäkestoiset tuetut palvelut ja mahdollisuudet työllistyä osatyökykyisenä avoimille työmarkkinoille. 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkyvyn selvittelyä on tehty aiemmin sosiaalipalveluiden kautta, joko Pakaste-mallin mukaisesti tai työttömien terveystarkastuksen kautta. Lisäksi käytössä on ollut toiminnallinen työkyvyn selvittely, joka on järjestetty kuntouttavana työtoimintana. 

Näiden rinnalla työllisyyspalveluista/TE-palveluista on voitu ohjata asiakas varaamaan itse aika työttömien terveystarkastukseen. Tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä on saatu vaihtelevasti. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyprosessi on jäänyt kesken eikä kukaan ole seurannut prosessin etenemistä.

Tavoitteena on, että kaikki työikäiset saisivat mahdollisimman kattavat terveydenhuollon ja työllistymisen tuen palvelut. Sen vuoksi on lähdetty kehittämään Pakaste-mallia hyödyntäen toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden kesken. 

On tunnistettu, että osatyökykyisiä henkilöitä on paljon. Heillä on työkykyä jäljellä, mutta he eivät ole saaneet työllistymiseen riittävästi tukea.  Tarvitaan näkökulman muutosta toimintarajoite- ja sairauskeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen, täsmätyökykyisyyteen ja työn muokkaukseen.

Strategiset liittymäkohdat: 

Työkykyohjelma

Tulevaisuuden sote-keskus hanke

Työllisyyden kuntakokeilu Lapissa

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulma:

Saada riittävät ja oikea-aikaiset palvelut nopeasti. Palvelupolun tulee olla selkeä, yksilölliset tarpeet huomioon ottava ja kattava. Tällä hetkellä monet palvelupolut näyttäytyvät asiakkaalle monimutkaisina ja monitahoisina. Asiakas on joutunut kertomaan tilanteestaan eri tahoille ja on puuttunut palvelujen koordinointi. Asiakkaalla ei ole ollut rinnallakulkijaa ja hänen on täytynyt huolehtia esimerkiksi aikojen varaamisesta ja palautteen tuomisesta itse. 

Ammattilaisen näkökulma:

Palveluita on paljon, mutta ne ovat irrallaan toisistaan ja palveluihin pääsy kestää. Asiakkaan motivointi on haasteellista, koska odotusajat ovat pitkiä, palveluiden saatavuus on heikkoa ja tiedonkulussa on  puutteita. Asiakkaalle ei ole sovittu  rinnallakulkijaa. Asiakkaalle tarvitaan kokonaisvaltainen työ- ja toimintakyvyn arvio ja työkyvyn tuen suunnitelma, jotta työhön palaaminen tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti.

Työntekijöiden osaamista tulee kehittää, jotta he tuntevat asiakkaiden tarpeisiin pohjautuvat palvelupolut sekä osaavat ohjata oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti. Erityisen tärkeää on ehkäistä syrjäytymisen kierrettä. Tällä hetkellä pääpaino on liiaksi korjaavassa toiminnassa, kun sen pitäisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa.  

Organisaation näkökulma: 

Terveyspalvelut: 

Lääkäri ei aina saa riittävästi tarvittavia taustatietoja asiakkaasta, jotta hän pystyisi arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä suhteessa työllistymiseen. Lääkäreiltä puuttuu myös tietoa työllistymistä tukevista palveluista. Lisäksi lääkäreillä ei ole tarvitsemaansa moniammatillista tukea työllistymistä tukevan jatkosuunnitelman ja tarvittavien lausuntojen tekemiseen. 

Työllisyyspalvelut:

Työllisyyspalveluissa/te-palveluissa ohjeet ja toimintamallit asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyihin vaihtelevat eikä ajantasaisia ole aina käytettävissä. Työntekijöiden osaamista tunnistaa työ- ja toimintakyvyn selvittelystä hyötyviä asiakkaita tulisi lisätä.

Tietosuoja-asiat tuovat haasteita tiedon jakamiseen. 

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluissa on osatyökykyisiä asiakkaita, jotka hyötyisivät tuetusta työhönvalmennuksesta. Asiakkaat voivat olla työttömiä työnhakijoita, sairauspäivärahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia tai vammaisia henkilöitä. He ovat joko edenneet kuntoutusvaiheesta tai ovat suoraan työllistymisvaiheessa, mutta tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä ei riittävästi tue asiakkaiden työelämään pääsyä. Hankkeen toivotaan edistävän asiakkaan potentiaalin hyödyntämistä tukevien, yksilöllisten ratkaisujen ulottamista työmarkkinoille pääsemiseen saakka.

Tarvetta on myös kehittää toimintatapoja osatyökykyisyyteen liittyvien tekijöiden ja tarpeiden varhaisempaan tunnistamiseen. Tämä lisäisi ihmisten hyvinvointia, ennaltaehkäisisi sosiaalisia ongelmia, sosiaalityön asiakkuuksia ja erityispalveluiden tarvetta sekä lyhentäisi asiakkuuksien kestoja sosiaalityössä. 

Yhteiskunnan näkökulma:

Syrjäytyminen ehkäisy on työllistymisellä on taloudellisesti kannattavaa. Työssäkäynti saa ihmiset kokemaan osallisuutta eli olevansa osa yhteiskuntaa ja sitä kautta työ lisää myös hyvinvointia. 

 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyky käyttöön- hankkeen kehittämisryhmä on koonnut Työkyvyn tuen tiimi- työryhmän, jonka tehtävänä on mallintaa Työkyvyn tuen tiimi tulevaisuuden sote-keskukseen. Tiimissä on edustajia Kelalta, Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikalta, työllisyyspalveluista ja perhe- ja sosiaalipalveluista. 

Työryhmään ovat valikoituneet henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet oman työn, työyksikön ja osatyökykyisten palveluiden kehittämisestä. 

Lisäksi hankkeessa on asiakasraati, jonka tehtävänä on tuoda kokemusten kautta näkökulmia kehittämistyöhön ja mallintamiseen. 

 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että asiakas saa helposti monialaisen asiantuntijajoukon ympärilleen, jossa palvelut sovitetaan yhteen, asiakkaan prosessia johdetaan ja siitä vastaa yksi nimetty työntekijä. Tällä ehkäistään asiakkaan tippumista palveluiden/toimijoiden väliin ja varmistetaan tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. 

Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset: 

Onko työkyvyn tuen tiimille tarvetta?

Montako asiakasta ohjautuu Työkvyyn tuen tiimiin pilotoinnin aikana?

Mistä palveluista asiakasohjaus tapahtuu: 

  • konsultaatiotunnille
  • työkyvyn tuen tiimiin
  • työttömien terveystarkastuksen yhteisvastaanoton pilottiin

Mihin asiakkaat ohjautuvat työkyvyn tuen tiimistä?

Miten pilotoitavat toiminnot juurtuvat tulevaisuudessa hyvinvointialueelle?

Asiakkaiden hyvinvoinnin muutokset?

Edistääkö moniammatillisen tiimin toiminta (konsultaatiotunti, työkyvyn tuen tiimi) asiantuntijoiden/ammattilaisten osaamista?

Mittarit /Mitä lukuja kerätään pilotointien aikana

- Työttömien terveystarkastukseen pilottiin ohjattujen määrä 

-  Työkyvyn tuen tiimiin ohjattujen asiakkaiden määrä 

- Työkyvyn tuen suunnitelmien määrä

- Konsultaatiotunnin käyttö (montako kertaa kokoontuneet, montako asiaa käsitelty)
- Asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamisessa käytetään  kykyviisaria alkutilanteessa ja uudelleen valmennuksen edetessä. Kykyviisarissa eri osa-alueissa tapahtuvat muutokset kertovat hyvinvoinnin kokemuksesta.

- loppuarviointikysely työntekijöille: Moniavalintakysymys: Arvioi konsultaatiotunnin merkitystä asiantuntijaosaamisen vahvistamisessa?

 

Toteutussuunnitelma

Työkyvyn tuen tiimi- pilotti on käynnistynyt keväällä 2022. Pilotin kohderyhmänä on osatyökykyiset henkilöt, jotka hyötyisivät oman tilanteensa monialaisesta tarkastelusta. 

Sosiaalipalveluissa käytössä olevaa työ- ja toimintakyvyn selvittelymallia (ns. Pakaste-malli) sovelletaan nyt työllisyyspalveluissa. Eli yhteistyötä työllisyyspalveluiden ja terveydenhuollon välillä tiivistetään.

 

 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista osatyökykyisten työllistymismallia. URA:lta saatujen tietojen perusteella aikavälillä 1.1.2021-15.9.2021 Rovaniemellä ja Kemijärvellä on 450 henkilöä, joilla on osatyökykyisyys merkintä. Tarkasteltaessa osatyökykyisyytta eri ikäryhmittäin voidaan todeta, että osatyökykyisyyttä esiintyy kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Yleisintä se on  50-59 -vuotiailla. Mielenterveydelliset haasteet ovat yleisimmät osatyökykyisyyden syyt ja toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Osatyökykyisten työttömyyden kestoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla koulutusasteilla yleistä. Voidaankin todeta, että osatyökyisen joutuessa työttömäksi uudelleen työllistyminen on haastavampaa kuin terveillä työikäisillä.

Työkyvyn tuen tiimin- työryhmän työskentelyyn on osallistunut asiakas, joka on kertonut omista kokemuksistaan ja antanut kehittämisideoita työryhmälle. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Oulussa oli ollut terveydenhuollossa käytössä malli, jossa asiakas voitiin tuoda nimettömänä moniammatillisen ryhmän konsultaatioon, jotta ryhmä antaisi tukea asiakkaan palvelupolun selkeyttämiseen.

Malli kuulosti hyvältä ja Rovaniemen seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakasvastaavien tuen tukemiseen sopivalta. Oulun mallin pohjalta aloitettiin kehittämään Rovaniemen tarpeisiin soveltuvaa mallia. 

Ideointi

Konsultaatiotunti-idea syntyi kuntakokeilun asiakasvastaavien tarpeesta saada tukea asiakkaan palvelutarpeen arviointiin anonyymisti. Konsultaatiotunti koettiin hyödylliseksi ja pilotoinnin aikana se laajentui sosiaalipalveluihin. Terveyspalveluista esitettiin kiinnostusta mahdollisuudesta hyödyntää palvelua myös lääkäreille. 

Työttömien terveystarkastuksen yhteisvastaanotto-pilotti

Työkyvyn tuen tiimin pilotointi:

- Ideoitu myös työterveyshuollon polkua työttömyyden uhatessa työkyvyn tuen tiimiin.

- Keskusteltu Rikoseuraamuslaitoksen tarpeista hyödyntää työkyvyn tuen tiimiä.

Kaaviokuva Työttömän terveystarkastuksen yhteisvastaanotto-pilotista
Työttömän terveystarkastuksen yhteisvastaanotto-pilotti
Kaaviokuva: Työkyvyn tuen tiimin pilotointi sosiaalipalveluissa
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi sosiaalipalveluissa
kaaviokuva Työkyvyn tuen tiimin pilotoinnista
Työkyvyn tuen tiimi Rovaniemellä.
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 1, versio 3
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 1, versio 3
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 2, versio 3
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 2, versio 3
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 3, versio 3
Työkyvyn tuen tiimin pilotointi vaihe 3, versio 3
Työkyvyn tuen tiimi Työkyky käyttöön -hankkeessa versio 4
Työkyvyn tuen tiimi Työkyky käyttöön -hankkeessa versio 4
Idean valinta

Kaikkia yllä mainittuja pilotteja toteutetaan Rovaniemellä, mutta uutena ideana noussut konsultaatiotunti valittiin esiteltäväksi INNOkylässä.

Konsultaatiotunti-idea syntynyt aluksi kuntakokeilun asiakasvastaavien tarpeesta saada tukea asiakkaan palvelutarpeen arviointiin anonyymisti. Pilotoinnin myötä tarve laajentunut aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun sekä terveydenhuollon puolelle.

Konsultaatiotunti aloitettiin maaliskuussa 2022 Kick- Off-tilaisuudella ja  vähitellen mahdollisuuttaa konsultaation saamiseen laajennettiin eri ammattilaisryhmille.

Idean konkretisointi ja visualisointi

KONSULTAATIOTUNTI

IDEA: Matalan kynnyksen konsultaatiopalvelu Kuntakokeilun asiakasvastaaville ja sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille  

  • Asiakas tuodaan anonyyminä konsultaatioon, asiakas ei saa olla tunnistettavissa

Missä tilanteessa: Voi tuoda asiakkaan asian tilannearvioon, kun

  • epävarmuutta, miten/minne edetä
  • tarvitaan tukea palveluohjaukseen
  • pohditaan hyötyykö asiakas työkyvyn tuen tiimistä
  • pohditaan onko kyseessä sairaudenhoito vai terveydenhoito
  • pohditaan hyötyisikö asiakas sosiaalihuollon palveluista
  • tarvitseeko asiakas työ- ja toimintakyvyn arviointia
Idean testaus asiakkaalla

Asiakas on mallissa viranomaistoimija, joka tarvitsee tukea asiakkaansa palvelutarpeen arviointiin. Aluksi asiakkaana oli Työllisyyden kuntakokeilun asikasvastaavat, pilotin jatkuessa tarve laajeni koskemaan myös sosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia ja keskustelussa myös laajentaminen kaupungin terveyspalvelujen lääkäreille.

Ratkaisun testaaminen

Toteutustapa: 

  • Konsultatitotunti toteutetaan kerran viikossa tai tarpeen mukaan

    • 1h torstai-iltapäivisin
    • konsultaatiot asiantuntijoiden tuomassa tulojärjestyksessä
    • kaikki asiantuntijat samaan aikaan paikalla etäyhteydellä.
  • Konsultaatioryhmä koostuu seuraavista henkilöistä/organisaatioista
    • Sosiaalipalvelut - sosiaalityöntekijä
    • Terveydenhuolto - terveydenhoitaja
    • Kela – ratkaisuasiantuntija
    • Kaiku -hanke - kuntoutusohjaaja
    • Työllisyyspalvelut - asiakasvastaava
  • Aloitus oli maaliskuussa 2022, jolloin pidetty konsultaatiotunnin aloitusinfo
  • Tunteja toteutettu kesätaukoa lukuunottamatta huhtikuusta alkaen.
Kokeilun tavoitteet

Tarjota tukea viranomaistoimijoille palvelutarpeen arvioon haastavissa asiakastilanteissa.

Tukea monialaisten palvelujen yhteistyötä.

Säästää resursseja, jos tilanne voidaan ratkaista pelkästään konsultaatiolla.

Madaltaa kynnysta työkyvyn tuen tiimin käyttöönottoon.

Asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja riittävän laajasti.

Kokeilussa opittua

Konsultaatiotunnille oli tarve ja sitä laajennettiin eri ammattiryhmien käyttöön.

Osasyynä suosioon oli palvelun helppous eikä vastaavaa palvelua ollut saatavilla.

Työkyvyn tuen tunnistaminen on haasteellista ja siihen tarvitaan tukea ja monialaista osaamista.

Ratkaisun perusidea **

Konsultaatiotuntia voidaan hyödyntää haastavissa asiakasasioissa, jolloin tarvitaan monialalaista/moniammatillista näkökulmaa asioiden ratkaisemiseksi. Asiakastapaukset tuodaan tunnille anonyymeinä. Kyseessä on matalan kynnyksen toiminta, joka ei vaadi asiantuntijalta suurta valmistautumista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1) Tarve eri ammattiryhmissä yhteiselle konsultaatiolle

2) Luodaan konsultaatioryhmä ammattilaisista

3) Luodaan toimintaympäristö esim. Meet/Teams keskustelualusta

4) Sovitaan konsultaatiotuntiajat ja varauskäytännöt

5) Sovitaan  konsultaatiotunnille fasilitaattori ja pelisäännöt

Ei vaadi erityisresursseja tai aiheuta kustannuksia, kun sovitaan sen sisältyvän asiantuntijan työnkuvaan. Jos konsultaatiotunnille ei ole aina tarvetta, se perutaan edellisenä päivänä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toiminta kannattaa pitää matalan kynnyksen toimintana, jotta sinne uskalletaan tulla pyytämään konsultatiota.

Toimintamalli paljasti, etteivät eri alojen asiantuntijat tunne toistensa työtä riittävästi.

Konsultaatiotunti ei poista verkostotyöntarvetta asiakastapauksissa.

Huolehdittava, että asiakas pysyy tunnistamattomana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kokoontumisten myötä havaittiin, että toiminalle tarvitaan nimetty puheenjohtaja/fasilitaattori. Lisäksi pelisäännöt tehostivat yhteistyötä.

Yllätyksenä tuli, että toiminta lähti laajenemaan eri tahoille ammattilaisten tarpeiden mukaan.

Asiakkaan prosessit ovat nopeutuneet ja palveluntarpeet on tunnistettu paremmin.