Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Työkyky käyttöön -hankkeessa
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa kuvataan nimensä mukaisesti osatyökykyisten työkyvyn tuen palvelujärjestelmää, joka sisältää useita eri alojen toimijoita. Tulevaisuuden Sotekeskuksessa toimii työkyvyn tuen tiimi, joka on palvelukokonaisuuden keskiössä.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa kuvataan nimensä mukaisesti osatyökykyisten työkyvyn tuen palvelujärjestelmää, joka sisältää useita eri alojen toimijoita. Tulevaisuuden Sotekeskuksessa toimii työkyvyn tuen tiimi, joka on palvelukokonaisuuden keskiössä.
Asiakasraati-toimintamalli
Tietystä asiakaskohderyhmästä koottu joukko ihmisiä kertoo fasilitaatorin fasilitoimana omia ideoitaan ja kokemuksiaan sekä ajatuksiaan tietystä teemasta. Toimintamallin avulla varmistetaan asiakasosallistuutta ja hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta turvallisessa ja luottavaisessa ilmapiirissä.
Asiakasraatilaisten ajatukset kirjataan ylös, valokuvataan ja kootaan yhteen muistioksi. Muistion pohjalta vastuussa oleva henkilö suunnittleee ja lähtee viemään ideoita käytäntöön mahdollisuuksien mukaan.
Tärkeää: asiakasraatilaisille kerrotaan heidän ideoistaan syntyneiden toimintojen kehittämisestä ja asioiden etenemisestä.
Rovaniemellä (asukasluku 64 152) on käynnissä työllisyyden edistämisen kuntakokeilu, jolla kunnat valmistautuvat vuonna 2024 tapahtuvaan TE-palveluiden siirtoon kunnille. Kokeiluun siirtyneessä asiakaskohderyhmässä korostuvat työkyvyn tuen tarpeet sekä osatyökykyisyys. Tuleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut laajemman hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastaavasti TE palvelut siirtyvät valtionhallinnosta kuntien järjestämisvastuulle. Tulevassa uudistuksessa on erittäin tärkeää rakentaa toimivat yhteistyö- ja asiakasohjausmallit hyvinvointialueen ja kuntien välille.
Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet vahvasti esille viime vuosina. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan työvoimareservin työkyvyn vahvistamista ja osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä tukevia toimia. Yritykset kärsivät yhä enenevässä määrin rekrytointiongelmista eikä tällaisessa tilanteessa tule jättää yhtäkään asiakaskohderyhmää huomioimatta työvoiman tarjonnassa.
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka tarvitsevat ja käyttävät työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden palveluja. Toisaalta kohderyhmänä ovat eri organisaatiot ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta lähdetään selkeyttämään ja kehittämään työryhmätyöskentelyn avulla, jossa ovat mukana eri palvelutuottajien asiantuntijatyöntekijät, johto ja mukaan pyritään osallistamaan myös asiakkaita.
Hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista osatyökykyisten työllistymismallia. URA:lta saatujen tietojen perusteella aikavälillä 1.1.2021-15.9.2021 Rovaniemellä ja Kemijärvellä on 450 henkilöä, joilla on osatyökykyisyys merkintä. Heistä n. kahdella kolmasosalla on keskiasteen koulutus ja viidenneksellä on vain perusasteen koulutus. Vajaalla 15% on korkea-asteen koulutus. Mielenterveydelliset haasteet ovat yleisimmät osatyökykyisyyden syyt ja toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Aineenvaihdunnalliset syyt kuten diabetes, ja ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet tulevat seuraavina. Korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet sairastaa mielenterveysongelmia ja alemman koulutuksen saaneista sama syy on noin kolmasosalla. Yksittäisenä mielenterveyden sairautena masennus on yleisin. Tuki- ja - liikuntaelinsairaudet ns. TULES-vaivat on noin kolmasosalla kaikilla koulutustasoilla. Yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus on selkäsairaus.
Tarkasteltaessa osatyökykyisyytta eri ikäryhmittäin voidaan todeta, että osatyökykyisyyttä esiintyy kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Yleisintä se on 50-59 -vuotiailla.
Osatyökykyisten työttömyyden kestoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla koulutusasteilla yleistä. Voidaankin todeta, että osatyökyisen joutuessa työttömäksi uudelleen työllistyminen on haastavampaa kuin terveillä työikäisillä.
Ylläkuvatut tiedot osatyökykyisistä perustuvat URA-tietoihin ja henkilöihin, joilla on diagnosoitu osatyökykyisyys sairauden perusteella. Työ- ja toimintakykyä ei kuitenkaan aina ole riittävän hyvin arvioitu ja siitä syystä osatyökykyisyyttä ei aina tunnisteta. STM:n (2020) mukaan työttömistä 30–40% on pitkäaikaistyöttömiä, joista noin 50% on osatyökykyisiä. Rovaniemellä oli pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa 2021 1242. STM:n määritelmän mukaan heistä osatyökykyisiä olisi siis n. 620.
1) Valitaan asiakasraadin vastuuhenkilö sekä fasilitaatorit. Varataan tarvittavat kokoontumistilat ja mietitään korvaukset ja niiden maksaminen raatilaisille.
2) Markkinoidaan asiakasraatia sellaiselle asiakaskohderyhmälle, josta toivotaan osallistujia raatiin. Mietitään mitkä sidostyhmät tarvitaan mukaan, jotta markkinointi onnistuu. Suunnitellaan markkinointimateriaalit ja jaetaan sidosryhmille, jotka kohtaavat asiakasryhmään kuuluvia tahoja. Kutsutaan raati koolle.
3) Suunnitellaan ja valmistellaan jokainen tapaamiskerta tietyn teeman ympärille. Valitaan fasilitointimenetelmät, tallennusmenetelmät ja tarvittavat välineet.
4) Toteutetaan asiakasraadin tapaamiset ja huolehditaan turvallisesta, luottamuksellisesta ja arvostavasta ilmapiiristä. Kerätään tietoa asiakasraadilta suunnitelluilla menetelmillä ja huolehditaan tiedon tallentamisesta. Tiedotetaan asiakasraadin jäseniä, siitä miten heidän tuottamansa tieto on vienyt toimintaa eteenpäin. Ts. luodaan merkitystä toiminnalle ja osallistujille.
5) Annetaan raatilaisille mahdollisuus palautteen antamiseen raadin toiminnasta nimettömänä ja helpolla tavalla.
6) Tiedotetaan ja jaetaan raadin tuottamaa materiaalia myös raatilaisille itselleen sekä niille tahoille/avainhenkilöille, joiden toimintaa ollaan kehittämässä.
Resurssit: Raadista vastaavan henkilön työpanos, fasilitaattorin/ fasilitaatoreiden työpanos, kokoontumistilat, tarvikkeet (fläppitaulut, kynät, kamera (puhelimen), tarralappuja yms. Aikaresurssit riippuvat raadin koosta, kokoontumistiheydestä ym toimintatavoista. Suunnitteluun kannattaa varata aikaa yleensä saman verran kuin toteuttamiseen. Jälkityöhön (muistion laadintaan, tiedon jakamiseen) aiheesta riippuen enemmän aikaaa kuin varsinaiseen toteuttamiseen.
Toiminta voidaan vakiinnuttaa osaksi organisaation toimintaa esimerkiksi tietyksi ajankohdaksi kerrallaan ( esim. kerran kuukaudessa 2,5h/kerrallaan, yhteensä viisi kertaa) ja toistaa esim. vuosittain. Toiminnan juurruttaminen vaatii yhteistä tahtotilaa ja pientä rahallista panostusta.
Yhteiskehittämisen tuloksena työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden pilotointiin lisättiin vielä yksi polku: työterveyshuollosta työkyvyn tuen tiimiin. Polun tarve nousi esille asiakasraadissa, jossa koettiin vahvaa tarvetta tuelle siinä vaiheessa kun työterveyshuollon palvelut ovat päättymässä työsuhteen päättymisen myötä. Asiakkaalla voi olla taustalla työuupumus, joka johtaa irtisanoutumiseen ja voimien ollessa vähissä työterveyshuollon loppuminen ja siirtyminen perusterveydenhuollon palvelujen piiriin vaarantaa asiakkaan palvelupolun jatkumisen.
Huomattiin, ettei työterveyshuollon asaintuntijoilla ollut tietoa, mihin asiakas tulee ohjata työsuhteen päättyessä. Osaamisvajetta korjattiin järjestämällä koulutus Ohjaamon ja Osaamon palveluista sekä toinen koulutus TE-palveluiden sekä kuntakokeilun työkykykoordinaattorien roolista asiakkaan työllistymispolulla. Asiakkaalla saattaa olla taustalla pitkään jatkunut osatyökykyisyys ja työ-toimintakyvyn selvittelyt ovat tehtynä, mutta työnantaja (Rovaniemen kaupunki) ei pysty tarjoamaan työkykyä vastaavaa työtä, jolloin työsuhde tulee päättymään. Jos jatkopolku ei ole selvinnyt työterveysneuvotteluissa, asiakas voidaan ohjata Työkyvyn tuen tiimiin Rovanimen kaupungin Työkykykoordinaattorin lähettämänä. Kyseinen polku kuvattu seuraavassa kaaviossa. Malli käytössä vain Rovaniemen kaupungin työterveyshuollosta eli Lappicasta.
Kansikuva
