Rovaniemellä (asukasluku 64 152) on käynnissä työllisyyden edistämisen kuntakokeilu, jolla kunnat valmistautuvat vuonna 2024 tapahtuvaan TE-palveluiden siirtoon kunnille. Kokeiluun siirtyneessä asiakaskohderyhmässä korostuvat työkyvyn tuen tarpeet sekä osatyökykyisyys. Tuleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut laajemman hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastaavasti TE palvelut siirtyvät valtionhallinnosta kuntien järjestämisvastuulle. Tulevassa uudistuksessa on erittäin tärkeää rakentaa toimivat yhteistyö- ja asiakasohjausmallit hyvinvointialueen ja kuntien välille.
Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat nousseet vahvasti esille viime vuosina. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan työvoimareservin työkyvyn vahvistamista ja osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymistä tukevia toimia. Yritykset kärsivät yhä enenevässä määrin rekrytointiongelmista eikä tällaisessa tilanteessa tule jättää yhtäkään asiakaskohderyhmää huomioimatta työvoiman tarjonnassa.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluihin ohjautuu asiakkaita sosiaalihuoltolain mukaan. Asiakas itse voi hakeutua sosiaalipalveluihin tai ilmoitus/yhteydenotto tulee sosiaalipalveluihin muualta esim. viranomaiselta, sukulaiselta, terveydenhuollosta, Te-palveluista jne. Sosiaalipalveluissa tehdään sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarvearviointi, jossa arvioidaan kokonaisvaltaisesti asiakkaiden sosiaalihuollon palvelujen tarvetta, mutta tämän lisäksi arvioidaan myös, mistä muista palveluista asiakas voisi hyötyä esim. Te-palvelut, järjestöt, seurakunta, Kela, terveydenhuolto jne. Haasteena on saada verkostot toimimaan yhdessä asiakkuuden alussa, jotta asiakas ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin. Rovaniemen aikuissosiaalityössä on ns. pakaste-mallin mukainen toiminta perusterveydenhuollon kanssa. Sen kautta selvitetään asiakkaan työ-ja toimintakykyä, mikäli ilmenee jokin sairaus tai vamma palvelutarvearviointi vaiheessa.
Tärkeää olisi saada riittävästi terveydenhuollon aikoja , jotta työ- ja toimintakyvyn arviointi prosessit eivät venyisi. Asiakkaan työkykyisyyttä ja toimintakykyä selvitetään ja arvioidaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että asiakas saisi tarvittavat palvelut riittävän nopeasti ja jatkopolut olisi selkeästi määritelty.
Terveyspalvelut
Asiakas voi itse hakeutua työttömien terveystarkastukseen tai lähettävänä tahona voi olla viranomaistaho. Työttömät tarvitsevat terveyttä ja työkykyä edistäviä ja palauttavia palveluita, koska heillä on lisääntynyt riski terveydellisiin ongelmiin. Jos sairaudet jäävät hoitamatta ja kuntoutustarve tunnistamatta, riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa.
Työttömän terveystarkastus painottuu terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan väliseen keskusteluun asiakkaan terveydentilasta, elintavoista ja elämäntilanteesta sekä työ- ja toimintakykyyn vaikuttavista terveydellisistä seikoista. Mikäli asiakkaalla on jokin hoitoa vaativa sairaus tai tarvetta työ- ja toimintakyvyn arvioinnille, ohjataan hänet lääkärille. Lääkärin arvion tavoitteena on selvittää työttömän terveydentilaa, arvioida mahdollisia toimintakyvyn rajoituksia ja tuen sekä jatkoselvittelyjen tarpeita. Laaja-alaista työ- ja toimintakyvyn arviointia tai ammatillisen kuntoutuksen arviointia tai sen hakemista varten tarvitaan usein yhteistyötä eri viranomaisten välillä.
Terveystarkastuksen tavoitteena on hakea vastausta terveystarkastukseen lähettäneen viranomaistahon esittämään kysymykseen. Huolella laadittu lähete, jossa lähettävä taho olisi miettinyt asiakkaan kanssa jatkopolkuja, jotta terveydenhuolto pystyisi vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen.
Työttömien terveystarkastusten tekeminen vaatii erityisosaamista, jonka vuoksi niitä tekevillä terveydenhoitajilla tulisi olla tietoa työttömyyteen ja työelämään liittyvistä erityiskysymyksistä. Lääkärin työssä tietämys sosiaalivakuutuksesta ja työelämäosaaminen olisi eduksi. Työkykyosaamista keskittämällä varmistettaisiin toimiva yhteistyö eri toimijoiden kanssa työkykyasioissa, matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuus ja riittävä asiantuntemus auttaisi löytämään asiakkaan tilanteeseen sopivat palvelut.
Työllisyyspalvelut
Työllisyyspalveluiden roolina on tunnistaa asiakkaat, jotka tarvitsevat monialaisia palveluja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakastyöntekijöille tulisi rakentaa palvelutarpeen arviointia tukevia ohjeita, joilla saadaan muihin palveluihin ohjaaminen systemaattiseksi. Asiakasohjauksen käytännöt (esimerkiksi terveyspalveluihin) tulee olla selkeät ja yhdessä sovitut. Työllisyyspalveluiden tulisi tuottaa tarvittavat taustatiedot terveydenhuollolle ja tähän tulee kehittää yhteiset välineet. Koko prosessissa kaikilla ammattilaisilla tulee olla yhteinen näkemys työn “maalista”: työllistymisestä ja kaikki toimenpiteet pitäisi tähdätä siihen. Työllisyyspalveluiden roolina tulee olla työmarkkinoiden vahva tuntemus ja työllistymistä edistävät palvelut, joihin asiakas ohjataan, kun työllistyminen on ajankohtaista ja sen tulisi olla asiakasprosesissa koko ajan läsnä.
Kela
Kelalla on paljon tietoa asiakkaiden elämäntilanteista ja etuuksista. Kelan tiedoista on apua asiakkaan työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa ja työkyvyn tuen toimenpiteiden suunnittelussa. Kelan työntekijä voi olla mukana arvioimassa asiakkaan kuntoutustarvetta ja kuntoutuksen oikea-aikaisuutta. Kelan roolina on myös asiakkaan toimeentulon varmistaminen työkykyprosessin aikana ja oikeanlaisten etuuksien hakemisessa.
Kelan työntekijä tulee toimia osana monialaista työkyvyn tuen tiimiä. Kelan työntekijän roolina on selvittää kokonaisvaltaisesti oikea-aikaiset Kelan palvelut ja etuudet sekä ohjata asiakasta niihin hakemisessa. Kelan ja muiden kumppanien mukaan ottaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiakkaan suunnitelman laatimisessa on tärkeää, jotta voidaan- yhteensovittaa asiakkaan tarpeenmukaiset palvelut.
Asiakasnäkökulma
Asiakkaan pitäisi saada tarvitsemansa palvelut helposti ja mahdollisimman nopeasti yhden luukun periaatteella.
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat osatyökykyiset asiakkaat, jotka tarvitsevat ja käyttävät työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden palveluja. Toisaalta kohderyhmänä ovat eri organisaatiot ja niissä työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta lähdetään selkeyttämään ja kehittämään työryhmätyöskentelyn avulla, jossa ovat mukana eri palvelutuottajien asiantuntijatyöntekijät, johto ja mukaan pyritään osallistamaan myös asiakkaita.
Hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista osatyökykyisten työllistymismallia. URA:lta saatujen tietojen perusteella aikavälillä 1.1.2021-15.9.2021 Rovaniemellä ja Kemijärvellä on 450 henkilöä, joilla on osatyökykyisyys merkintä. Heistä n. kahdella kolmasosalla on keskiasteen koulutus ja viidenneksellä on vain perusasteen koulutus. Vajaalla 15% on korkea-asteen koulutus. Mielenterveydelliset haasteet ovat yleisimmät osatyökykyisyyden syyt ja toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Aineenvaihdunnalliset syyt kuten diabetes, ja ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet tulevat seuraavina. Korkeakoulutuksen saaneista lähes puolet sairastaa mielenterveysongelmia ja alemman koulutuksen saaneista sama syy on noin kolmasosalla. Yksittäisenä mielenterveyden sairautena masennus on yleisin. Tuki- ja - liikuntaelinsairaudet ns. TULES-vaivat on noin kolmasosalla kaikilla koulutustasoilla. Yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus on selkäsairaus.
Tarkasteltaessa osatyökykyisyytta eri ikäryhmittäin voidaan todeta, että osatyökykyisyyttä esiintyy kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Yleisintä se on 50-59 -vuotiailla.
Osatyökykyisten työttömyyden kestoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla koulutusasteilla yleistä. Voidaankin todeta, että osatyökyisen joutuessa työttömäksi uudelleen työllistyminen on haastavampaa kuin terveillä työikäisillä.
Ylläkuvatut tiedot osatyökykyisistä perustuvat URA-tietoihin ja henkilöihin, joilla on diagnosoitu osatyökykyisyys sairauden perusteella. Työ- ja toimintakykyä ei kuitenkaan aina ole riittävän hyvin arvioitu ja siitä syystä osatyökykyisyyttä ei aina tunnisteta. STM:n (2020) mukaan työttömistä 30–40% on pitkäaikaistyöttömiä, joista noin 50% on osatyökykyisiä. Rovaniemellä oli pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa 2021 1242. STM:n määritelmän mukaan heistä osatyökykyisiä olisi siis n. 620.
