Työkyvyn tuen tiimimalli (Päijät-Hämeen hyvinvointialue)
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa verkostomainen työskentelymalli koko hyvinvointialueelle.
Oivalla ja ymmärrä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 10 600.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen erityispiirteitä ovat mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan sekä Padasjoen terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan ostopalveluna. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja niiden laatu vaihtelee.
Kuva
Kuva
Pyrimme kehittämään työttömien ja osatyökykyisten matalan kynnyksen palveluja sekä vahvistamaan ammattilaisten osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa.
Hyvinvointialuestrategia toimeenpannaan kolmen päätavoitteen kautta. Ne kertovat mitkä asiat ovat strategiakauden tärkeimpiä, ja miten kaudella kuljetaan kohti asetettua visiota. Kullekin päätavoitteelle on tunnistettu kriittinen toiminnallinen edellytys, jossa on onnistuttava, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Edellytys: onnistuttu henkilöstön kanssa henkilöstöohjelman toimeenpanossa täysimääräisesti; korkea ja jatkuvasti kehittyvä ammattitaito, moniammatillisuus, työhyvinvointi ja johtaminen 3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
3. Luottamuksen avulla saavutettu sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa asiakkaiden parhaaksi.
- Edellytys: muodostettu maakunnallista ajattelua tukeva, uusi aluedemokraattinen hallintomalli
https://www.paijatha.fi/wp-content/uploads/2022/06/Paijat-Hameen_hyvinvointialue_strategia.pdf
Kehittämistyömme kytkeytyy selkeästi hyvinvointialueen strategiaan ja erityisesti palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Pyrimme toimimaan asiakkaidemme eduksi ja edistämään heidän kokonaistilannettaan työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen saralla. Edistämme alueella monialaisen verkostotyön toimintatapaa, jolla tehostetaan työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja oikea-aikaista, yksilöllistä palveluohjausta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta.