Työttömien terveystarkastusten kehittäminen, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Päijät-Hämeessä tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua.
Toimintamallin nimi
Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen ja maksuton palvelu, jonka järjestämisvastuussa on hyvinvointialue. Päijät-Hämeessä tehdään kehittämistyötä, jolla pyritään yhtenäistämään terveystarkastusten käytäntöjä ja laatua.
Heinolassa on nimetty työttömien terveydenhoitaja, jonka toimenkuva liittyy täysin työttömien terveydenhuoltoon, työkyvynselvittelyihin ja monialaiseen verkostotyöhön. Työttömien terveydenhoitajan tehtävä nähdään asiantuntijatyönä, joka vaatii 100 % työpanoksen. Sitä ei voi tehdä muun työn ohella.
Terveydenhoitajan työtila sijaitsee työllisyyspalveluiden yksikkö Savotassa, jossa työskentelevät hänen lisäkseen kaupungin työllisyydenhoito, kaupungin elinvoimapalvelut, yksi työllisyydenhoidon hanke sekä lähes päivittäin TE-palveluiden asiantuntijoita. KELAn työkykyneuvoja käy Savotassa kerran kuukaudessa. Samasta rakennuksesta löytyvät myös kokous- ja etätyötilat, jotka mahdollistavat laadukkaiden verkostopalaverien järjestämisen. Terveydenhoitajan työskentely sote-keskuksen ulkopuolella on edistänyt monialaista verkostoyhteistyötä. Sähköiset yhteydet ja konsultaatiokäytännöt sote-keskukseen toimivat erinomaisen hyvin ja ovat riittävät. Sote-keskuksessa on nimetyt fysio- ja toimintaterapeutit, joille keskitetään kaikki toimintakykytestaukset. Vaativimmat työkykyselvittelyt on keskitetty asiaan perehtyneelle terveyskeskuslääkärille. Vastuun jakaminen tietyille työntekijöille on taannut asiakkaille laadukkaan palvelun ja ammattilaisille selkeän toimintamallin. Osaamisen keskittäminen kasvattaa ammattitaitoa.
Työttömien terveystarkastus on kansanterveystyön lisäksi työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja arviointia sekä erilaisiin hoito- ja kuntoutuspalveluihin ohjaamista. Terveydenhoitaja asettaa saapuneet lähetteet jonoon, josta asiakkaille lähetetään kutsut vastaanotolle noin kahden viikon päähän. Jono terveystarkastuksiin on ollut vaihtelevasti 2-4kk. Ensikontakti asiakkaaseen tapahtuu usein myös aktivointisuunnitelmapalaverissa tai muussa yhteistapaamisessa, johon terveydenhoitaja on kutsuttu terveydenhuollon asiantuntijana. On pyritty mahdollisimman joustavaan toimintaan, jotta asiakas saisi saatavilla olevilla resursseilla mahdollisimman pian kaipaamaansa apua ja jotta kokonaisuus hahmottuisi kaikille asiakasta auttaville toimijoille. Tämänkaltaisen työn on todettu vaativan lisäresurssia, joten 1.1.23 – 31.12.24 sote-palveluissa on toiminut hankerahoituksella myös työkykykoordinaattori. Hän on ottanut vastuuta verkostotapaamisista ja työkykyasiantuntijana toimimisesta monialaisissa verkostoissa.
Terveystarkastuksen kestossa on huomioitu, että jokaisen asiakkaan kohdalla arvioidaan myös hänen työ- ja toimintakykyään; aikaa varataan 1,5 – 2 h sekä kirjaamisaika lisäksi. Terveydenhoitajan työaikaa kuluu paljon muuhunkin kuin varsinaiseen vastaanottotyöhön. Asiakaspapereihin perehtymiseen, kirjaamiseen, puheluihin ja monialaiseen verkostotyöhön kuluu huomattavan paljon aikaa (Kuva 4: Työttömien terveydenhoitajan laatima kooste työajan jakautumisesta 02/2024). Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi monialainen verkostotyöskentely on välttämätöntä. Onnistunut asiakasprosessi vaatii jatkuvaa vuoropuhelua verkoston eri toimijoiden kesken. Pääsääntöisesti asiakkaat antavat luvan tiedonvaihtoon eli allekirjoittavat kirjallisen suostumuksen monialaiseen työkyvyn selvittelyyn ensimmäisellä tapaamisella. Terveydenhoitajan työajan käytössä on huomioitu mahdollisuus monialaiseen työhön. Erilaisia lääkinnällisiä ja sosiaalisia kuntoutuspalveluita asiakkaalle suunnitellaan yleisimmin yhdessä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, työpajatoimijoiden sekä KELAn kesken. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia tai siirtymistä takaisin työelämään pohditaan yhteistyössä TE-toimiston, kunnallisten työllisyyspalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen sekä vakuutusyhtiöiden (useimmiten KELAn) toimijoiden kanssa (Kuva 5: Työttömien terveydenhuoltoon liittyvä työkyvyn arvioinnin prosessi).
Heinolassa työttömien terveystarkastusten yhteyteen luotua monialaista verkostoa voisi kutsua työkyvyn tuen tiimiksi. Sen toiminta on verkostomaista eli työntekijät konsultoivat toisiaan joustavasti arkisen työn ohessa, vaihtavat tietoa ja tarvittaessa tapaavat asiakasta yhdessä. Joskus käytetään myös puhelinneuvotteluja tai Teams-tapaamisia. Tämän mahdollistaa sote-palveluissa asiakkailta rutiinisti pyydettävä suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn opiskelu- ja työkyvyn selvittelyä koskien. Suostumuslomake on tehty KELAn Y100-lomakkeen pohjalta. Työkyvyn tuen tiimin ammattilaisten kesken ei järjestetä tapaamisia ilman asiakkaiden läsnäoloa. Verkostotapaamiset järjestetään tapauskohtaisesti tilanteen vaatimalla kokoonpanolla. Jatkossa verkostomaisesti toimivaa työkyvyn tuen tiimimallia on suunniteltu levitettävän koko Päijät-Hämeen alueelle. Tiimien toivotaan rakentuvan TE-palveluiden aluetoimistojen yhteyteen ja niiden on suunniteltu olevan helposti konsultoitavissa. Vuoden 2024 lopulla monialainen suunnittelu käytännön ratkaisujen osalta on vielä kesken (Kuva 6: Työkyvyn tuen verkosto, Heinola).
Oman toiminnan sote-keskusten käyttöön on tehty kirjallinen ohje työkykyasiakkaan ohjaamisesta sote-keskuksessa (Liite 1: Työkykyasiakkaan ohjaaminen sote-keskuksessa, Heinola). Ohjeet ovat luettavissa hyvinvointialueen Intran IMS-järjestelmässä, jossa hallinnoidaan ja ylläpidetään toiminnan prosessikuvauksia ja dokumentteja, kuten toimintaohjeita ja asiakas/potilasohjeita. Yhtenä kehittämistyön tuloksena on syntynyt Työkyvyn tuen käsikirja (Liite 2: Työkyvyn tuen käsikirja), joka on tietopaketti työkyvyn tuen kokonaisuudessa toimiville ammattilaisille ja sisältää mm. kuvauksen eri soteammattilaisten rooleista työkyvyn arvioinnissa ja tukemisessa sekä tietoa etuuksista ja työkyvyn tuen palveluista. Työkyvyn tuen käsikirja löytyy Innokylästä sekä hyvinvointialueen Intran koulutusalustalta. Verkostotyön pikaopas (Liite 3: Verkostotyön pikaopas) luotiin helpottamaan verkostossa työskentelyä ja toisten ammattilaisten tavoittamista sekä roolien ja vastuiden hahmottamista. Pikaopas on luotu Heinolan toimijoiden käyttöön, mutta se sisältää paljon koko alueella hyödynnettävää tietoa ja on helposti muunneltavissa tarpeen mukaan eri alueita palvelevaksi. Verkostotyön pikaopas löytyy Innokylästä sekä hyvinvointialueen Intran koulutusalustalta.
Kaikille hyvinvointialueella työttömien terveystarkastuksia tekeville ammattilaisille on perehdytyksen ja työskentelyn tueksi laadittu perehdytysvideo (LINKKI: Työttömien terveydenhoitajien perehdytysvideo). Perehdytysvideo liitetään hyvinvointialueen koulutusalustan materiaaleihin ja jaetaan myös työttömien terveydenhuoltopalveluja alueella järjestäville palveluntuottajille.
Päijät-Hämeessä työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet (n. 12 000 henkilöä) työvoimasta ovat maan suurimmat ja nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten. Vaikeasti työllistyviä on maan eniten. Erityisen vaikea työttömyystilanne on Lahdessa ja Heinolassa, joissa työttömyysprosentti on n. 14. Heinolassa on n. 18 000 asukasta, joista n. 1000 henkilöä on työttömänä. Heinolassa väestöllinen huoltosuhde nousee kiihtyvää tahtia. Avoimia työpaikkoja on vähän ja pienituloisuus on yleistä (Kuva 1: Päijät-Hämeen työttömyystilanne).
Alueemme väestössä pienituloisuus ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä ja alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä monipalvelutuottajamalli, jossa osan terveyspalveluista tuottaa hyvinvointialue ns. omana toimintanaan (Heinola, Hollola, Asikkala, Padasjoki ja Orimattila) ja osan tuottaa Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisyritys eli Harjun Terveys (Hartola, Kärkölä, Lahti ja Iitti). Kolmantena toimijana on Terveystalo, joka tuottaa terveyspalvelut Sysmän kunnassa (Kuva 2: Toimintaympäristö ja työttömien määrät).
Työttömien terveydenhuollon palveluja tuotetaan hyvinvointialueella eri tavoin. Tämä asettaa omat haasteensa myös kehittämistyön toteuttamiselle. Yhtenäisten toimintamallien levittämistä alueella on edistetty ammattilaisten osaamisen vahvistamisen lisäksi luomalla kaikille työttömien terveystarkastuksia tekeville ammattilaisille ja heidän esihenkilöilleen oma verkosto. Verkosto kokoontuu säännöllisesti 4 kertaa vuodessa etäyhteyksin ja kerran vuodessa lähitapaamisen merkeissä. Tapaamisissa on mm. käyty lävitse STM:n ohjeistusta ja THL:n suosituksia työttömien terveystarkastuksien toteuttamiseen liittyen. Aiheina ovat olleet myös alueelliset eroavaisuudet resurssoinnissa, työttömien määrissä sekä asiakastyön käytännöissä. Verkosto on koettu merkittäväksi kollegiaalisen tuen välineeksi, jonka kokoontumisten toivotaan jatkuvan edelleen. Verkostosta saatua tietoa on viety edelleen hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmälle, joka koostuu kaikkien hyvinvointialueen toimialojen johtavista henkilöistä sekä kuntien, järjestöjen ja Kelan edustajista. Työkyvyn tuen ryhmään kuuluvat myös Harjun Terveyden ja Terveystalon edustajat. Työkyvyn tuen ryhmässä tehdään työkyvyn tuen kokonaisuuteen liittyviä linjauksia hyvinvointialueella (Kuva 3: Hyvinvointialueen terveyspalvelujen tuottajat ja kehittämistyön tilanne).
Ns. oman toiminnan sote-keskusten (Hollola, Heinola, Asikkala, Orimattila ja Padasjoki) työttömien terveydenhoitajille ja työkykykoordinaattoreille on perustettu oma tiimi, joka on toiminut aktiivisesti. Tapaamisia on ollut viikoittain etäyhteyksillä ja parin kuukauden välein kehittämispäivien merkeissä. Tiimiytyminen on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä kollegaan ja antanut tukea asiakastyöhön. Tiimi on myös kannustanut työttömien terveydenhoitajia monialaisen verkostotyön edistämiseen työssään ja osoittanut käytännössä yhteistoiminnan vaikuttavuutta. Työttömien terveydenhoitajat jatkavat tiimitapaamisiaan myös vuonna 2025. Työttömien terveydenhoitajat ja työkykykoordinaattorit ovat tehneet vahvaa yhteistyötä asiakasasioissa ja kollegiaalinen tuki on ollut merkittävä. Työkykykoordinaattorit (2) ovat toimineet hankerahoituksella, joka molempien osalta päättyy 31.12.2024. Työkykykoordinaattoreiden toimenkuville ei näillä näkymin ole suunniteltu jatkoa hyvinvointialueen taholta. Työkykykoordinaattoritoiminta on nähty vaikuttavaksi ja tarpeelliseksi palveluksi, mutta hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa toiminnan jatkamiseen ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia resurssoida.
Kohderyhmänä ovat Heinolan ja koko Päijät-Hämeen alueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Työkyvyttömyyttä Päijät-Hämeessä eniten aiheuttavat mielenterveys- ja käytöshäiriöt (eli ns. F-diagnoosit) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. ELY-keskuksen arvion mukaan Heinolan työhakijoista 47 % tarvitsee monialaisia palveluja työllistymisensä tueksi. Päijät-Hämeen muissa kunnissa monialaisten palvelujen tarve vaihtelee välillä 37 – 43 % asiakkaista.
Asiakaskokemusta on kerätty kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa eivätkä voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta.
Hyvinvointialueella on selkeä tahtotila keskittää työkyvyn tuen kokonaisuuden lähijohto organisaatiossa yhteen paikkaan. Työkyvyn tuen ns. kotipesää on harkittu sijoitettavaksi kuntoutuksen toimialalle, perhe- ja sosiaalipalveluihin ja terveys- ja sairaanhoitopalveluihin. Loppujen lopuksi on päädytty siihen, että terveydenhoitajien vakanssit pysyvät edelleen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tulosyksikkö TESAssa, mutta ratkaisua esihenkilön osalta ei ole tehty.
Yhtenäisten toimintatapojen levittämisen, oman tiimin työntekijöiden perehdytyksen ja sote-palveluista ulospäin tehtävän yhteistyön ja koulutuksen toteutumisen vuoksi yhtenäinen johto tarvitaan.
Merkittävä tulos on, että hyvinvointialueen tiukassa taloudellisessa tilanteessa kehittämistyön tuloksena on saatu lisäresurssia työttömien terveydenhuoltoon vuodelle 2025. Käytännössä tämä tarkoittaa 50 % työttömien terveydenhoitajan resurssia, joka rekrytoidaan Orimattilaan.
Osaamisen vahvistamisen kautta on lisätty ymmärrystä monialaisen verkostotyöskentelyn hyödyistä sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta.
Kehittämistyön tuloksena kaikki alueen työttömien terveydenhuoltoa järjestävät tahot ovat tulleet tietoisiksi valtakunnallisista ohjeistuksista koskien työttömien terveystarkastusten sisältöä ja monialaista yhteistyötä.
Kansikuva
