Päijät-Hämeessä työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet (n. 12 000 henkilöä) työvoimasta ovat maan suurimmat ja nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten. Vaikeasti työllistyviä on maan eniten. Erityisen vaikea työttömyystilanne on Lahdessa ja Heinolassa, joissa työttömyysprosentti on n. 14. Heinolassa on n. 18 000 asukasta, joista n. 1000 henkilöä on työttömänä. Heinolassa väestöllinen huoltosuhde nousee kiihtyvää tahtia. Avoimia työpaikkoja on vähän ja pienituloisuus on yleistä (Kuva 1: Päijät-Hämeen työttömyystilanne).
Alueemme väestössä pienituloisuus ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä ja alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä monipalvelutuottajamalli, jossa osan terveyspalveluista tuottaa hyvinvointialue ns. omana toimintanaan (Heinola, Hollola, Asikkala, Padasjoki ja Orimattila) ja osan tuottaa Mehiläisen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisyritys eli Harjun Terveys (Hartola, Kärkölä, Lahti ja Iitti). Kolmantena toimijana on Terveystalo, joka tuottaa terveyspalvelut Sysmän kunnassa (Kuva 2: Toimintaympäristö ja työttömien määrät).
Työttömien terveydenhuollon palveluja tuotetaan hyvinvointialueella eri tavoin. Tämä asettaa omat haasteensa myös kehittämistyön toteuttamiselle. Yhtenäisten toimintamallien levittämistä alueella on edistetty ammattilaisten osaamisen vahvistamisen lisäksi luomalla kaikille työttömien terveystarkastuksia tekeville ammattilaisille ja heidän esihenkilöilleen oma verkosto. Verkosto kokoontuu säännöllisesti 4 kertaa vuodessa etäyhteyksin ja kerran vuodessa lähitapaamisen merkeissä. Tapaamisissa on mm. käyty lävitse STM:n ohjeistusta ja THL:n suosituksia työttömien terveystarkastuksien toteuttamiseen liittyen. Aiheina ovat olleet myös alueelliset eroavaisuudet resurssoinnissa, työttömien määrissä sekä asiakastyön käytännöissä. Verkosto on koettu merkittäväksi kollegiaalisen tuen välineeksi, jonka kokoontumisten toivotaan jatkuvan edelleen. Verkostosta saatua tietoa on viety edelleen hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmälle, joka koostuu kaikkien hyvinvointialueen toimialojen johtavista henkilöistä sekä kuntien, järjestöjen ja Kelan edustajista. Työkyvyn tuen ryhmään kuuluvat myös Harjun Terveyden ja Terveystalon edustajat. Työkyvyn tuen ryhmässä tehdään työkyvyn tuen kokonaisuuteen liittyviä linjauksia hyvinvointialueella (Kuva 3: Hyvinvointialueen terveyspalvelujen tuottajat ja kehittämistyön tilanne).
Ns. oman toiminnan sote-keskusten (Hollola, Heinola, Asikkala, Orimattila ja Padasjoki) työttömien terveydenhoitajille ja työkykykoordinaattoreille on perustettu oma tiimi, joka on toiminut aktiivisesti. Tapaamisia on ollut viikoittain etäyhteyksillä ja parin kuukauden välein kehittämispäivien merkeissä. Tiimiytyminen on madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä kollegaan ja antanut tukea asiakastyöhön. Tiimi on myös kannustanut työttömien terveydenhoitajia monialaisen verkostotyön edistämiseen työssään ja osoittanut käytännössä yhteistoiminnan vaikuttavuutta. Työttömien terveydenhoitajat jatkavat tiimitapaamisiaan myös vuonna 2025. Työttömien terveydenhoitajat ja työkykykoordinaattorit ovat tehneet vahvaa yhteistyötä asiakasasioissa ja kollegiaalinen tuki on ollut merkittävä. Työkykykoordinaattorit (2) ovat toimineet hankerahoituksella, joka molempien osalta päättyy 31.12.2024. Työkykykoordinaattoreiden toimenkuville ei näillä näkymin ole suunniteltu jatkoa hyvinvointialueen taholta. Työkykykoordinaattoritoiminta on nähty vaikuttavaksi ja tarpeelliseksi palveluksi, mutta hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa toiminnan jatkamiseen ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia resurssoida.
Päijät-Hämeessä työttömien terveystarkastukset nähdään tärkeänä osana työkyvyn tuen palveluja. Terveystarkastuksia toteutetaan usean eri palveluntuottajan toimesta ja toteuttamisen käytännöissä on eroja. Jotta alueemme työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat saavat yhtenevää ja laadukasta palvelua, on yhteisiä käytäntöjä alueella kehitettävä. Päijät-Hämeen kunnista Heinolassa on ollut toimivaa, monialaista yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena on levittää tätä toimintamallia koko hyvinvointialueelle ja tukea ammattilaisia tekemään verkostotyötä yhdessä yhteisten asiakkaidemme tilanteiden edistämiseksi.
Kehittämistyö ei ole tällä hetkellä vielä valmis, mutta monialaisen verkostotyöskentelyn tilannetta on jo saatu eteenpäin ja kehittämistyötä jatketaan edelleen. Hyvinvointialueella nähdään monialaisen verkostotyöskentelyn hyödyt asiakkaiden kokonaistilanteiden edistämisessä sekä henkilöstö- että taloudellisten resurssien ohjaamisen tehostumisen näkökulmasta merkittävinä.
Varsinainen ns. työkyvyn tuen tiimimalli on tällä hetkellä vakiintuneessa käytössä ainoastaan Heinolassa ja siellä se toimii seinättömänä verkostona. Hyvinvointialueella jatketaan työkyvyn tuen tiimimallin rakentamista ja juurruttamista, työttömien terveydenhoitajat ovat tässä tiimimallissa keskeisessä roolissa.
Kohderyhmänä ovat Heinolan ja koko Päijät-Hämeen alueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Työkyvyttömyyttä Päijät-Hämeessä eniten aiheuttavat mielenterveys- ja käytöshäiriöt (eli ns. F-diagnoosit) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. ELY-keskuksen arvion mukaan Heinolan työhakijoista 47 % tarvitsee monialaisia palveluja työllistymisensä tueksi. Päijät-Hämeen muissa kunnissa monialaisten palvelujen tarve vaihtelee välillä 37 – 43 % asiakkaista.
Asiakaskokemusta on kerätty kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa eivätkä voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta.
