Työkyvyn tuen tiimimalli (Päijät-Hämeen hyvinvointialue)
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa monialaisen verkostoyhteistyön malli koko hyvinvointialueelle.
Oivalla ja ymmärrä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 10 600.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen erityispiirteitä ovat mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan sekä Padasjoen terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan ostopalveluna. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja niiden laatu vaihtelee.
Kuva
Kuva
Pyrimme kehittämään työttömien ja osatyökykyisten matalan kynnyksen palveluja sekä vahvistamaan ammattilaisten osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa.
Hyvinvointialuestrategia toimeenpannaan kolmen päätavoitteen kautta. Ne kertovat mitkä asiat ovat strategiakauden tärkeimpiä, ja miten kaudella kuljetaan kohti asetettua visiota. Kullekin päätavoitteelle on tunnistettu kriittinen toiminnallinen edellytys, jossa on onnistuttava, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Edellytys: onnistuttu henkilöstön kanssa henkilöstöohjelman toimeenpanossa täysimääräisesti; korkea ja jatkuvasti kehittyvä ammattitaito, moniammatillisuus, työhyvinvointi ja johtaminen 3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
3. Luottamuksen avulla saavutettu sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa asiakkaiden parhaaksi.
- Edellytys: muodostettu maakunnallista ajattelua tukeva, uusi aluedemokraattinen hallintomalli
https://www.paijatha.fi/wp-content/uploads/2022/06/Paijat-Hameen_hyvinvointialue_strategia.pdf
Kehittämistyömme kytkeytyy selkeästi hyvinvointialueen strategiaan ja erityisesti palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Pyrimme toimimaan asiakkaidemme eduksi ja edistämään heidän kokonaistilannettaan työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen saralla. Edistämme alueella monialaisen verkostotyön toimintatapaa, jolla tehostetaan työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja oikea-aikaista, yksilöllistä palveluohjausta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta.
Kuvittele ja kokeile
Päädyimme tuomaan työkyvyn tuen tiimiasiaa esille sekä THL:n suositusten valossa että Heinolan näkökulmasta. Heinolassa on jo vuosia tehty seinätöntä monialaista verkostotyötä, joka toimii siellä erinomaisesti. Lähtökohtana on myös monialaisen yhteistyön tuottamat yhteistyökumppaneiden kokemukset työskentelytavasta.
Syksyllä 2023 hyvinvointialueella oli havaittu tarve kehittää työkyvyn tuen kokonaisuutta. Joulukuussa 2023 Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) –hanke sai hyvinvointialueelta tehtäväkseen laatia "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle" -hankesuunnitelman vuodelle 2024. Tämä kehittämistyö rahoitettiin vakiinnuttamisrahalla ja sitä koordinoi YTY –hanke. Hankesuunnitelma sisälsi työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittämisen sekä työkyvyn tuen tiimien käynnistämisen alueella. Ohjausryhmänä toimii hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmä.
Lisäresurssiksi työkyvyn tuen kokonaisuuteen saatiin rekrytoitua 1 työttömien terveydenhoitaja ja 1 työkykykoordinaattori.
Työkyvyn tuen ryhmää puhuttaneita aiheita ovat olleet resurssit ja vaikuttavuus, päällekkäisen työn vähentäminen, työkyvyn tuen tiimien tarpeellisuus/kokoonpano/kokoontumisaikataulut ja monet muut käytännöt asiat, joihin olemme pyrkineet vastaamaan ja tarvittaessa hakeneet esimerkkejä muilta hyvinvointialueilta. Lisäksi lähestyvä TYP/TYM -muutos on ollut tiiviisti keskusteluissa ja myös sille on haettu ratkaisuvaihtoehtoja. "Työkyvyn tuen tiimit Päijät-Häme" -diasetissä esitelläänkin muutamia perusteluja sekä ratkaisuvaihtoja, joita olemme Työkyvyn tuen ryhmälle esittäneet.
Nykytilanteen valossa työttömien terveydenhuollon resurssimme alueella näyttävät niukoilta, mutta riittäviltä, jos saamme jatkoa vakiinnuttamisrahalla rekrytoidun 1 terveydenhoitajan resurssille. Työkyvyn tuen ryhmän yhteisen näkemyksen mukaan alueella tulee huomioida TE24 -uudistuksen tuomat vaikutukset myös sote-palvelujen kohdalla. Päijät-Hämeeseen muodostuu 2 työllisyysaluetta: Päijät-Hämeen työllisyysalue ja Lahden kaupunki. Näin ollen olemme muodostaneet kuvaa ns. nelinapaisesta kaaviosta, jossa sote-palvelut jakautuvat työllisyysalueiden aluetoimistojen mukaisesti (dia 8). Yksi näistä neljästä navasta on Lahti, jossa terveyspalvelut tuottaa Harjun Terveys. Kolme muuta napaa kuuluvat Päijät-Hämeen työllisyysalueelle ja ovat Heinola, Hollola ja Orimattila. Näistä kolmesta navasta käsin huolehditaan, että myös pienempien kuntien asukkaat saavat samat palvelut omassa kunnassaan. Alueen työttömien asiakkaiden karkeasti arvioitu määrä on suurin piirtein sama jokaisen kolmen keskuksen alueella.
Mallin kehittely on vielä toistaiseksi kesken, kuten myös työkyvyn tuen tiimien perustamisesta tehtävä lopullinen päätös. Seuraava Työkyvyn tuen ryhmän kokoontuminen on kesäkuun 2024 alkupuolella ja etenemme silloin tehtävien päätösten ja raamien puitteissa kehittämistyössämme.
Työkykykoordinaattoritoiminta
Työkykykoordinaattoritoiminta käynnistyi Heinolassa helmikuussa 2023. Valitettavasti emme voi ohjata työkykykoordinaattorin työpanosta Sysmän kuntaan, koska siellä terveyspalveluja tuottaa yksityinen palveluntuottaja (Terveystalo). Työkykykoordinaattorille on alusta lähtien ollut näkyvästi tarvetta ja asiakasohjaukset ovat jatkuvasti lisääntyneet. Työkykykoordinaattori on aktiivisesti tehnyt rooliaan näkyväksi sote-toimijoiden parissa, opiskelijahuollossa sekä kolmannen sektorin toimijoiden piirissä. Samalla on pyritty painottamaan varhaisen puuttumisen merkitystä ja esimerkiksi opiskelijoiden opiskeluaikana koululla havaituista vaikeuksista ja haasteista kannattaa olla yhteydessä työkykykoordinaattoriin ennen kuin tilanne kriisiytyy ja opiskelut keskeytyvät. Työkykykoordinaattori ja työttömien terveydenhoitaja tekevät tiivistä yhteistyötä ja käytännössä Heinolan tapauksessa he ovat myös sijoittuneet samoihin tiloihin työllisyyspalveluissa.
Olemme keränneet Heinolan yhteistyökumppaneilta kokemuksia monialaisesta verkostotyöskentelystä sekä työkykykoordinaattorin roolista siinä. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia ja niiden perusteella toiminta on vaikuttavaa ja merkityksellistä (Diasetti "Työkykykoordinaattoritoiminta Heinolassa") Näitä kokemuksia on tuotu myös esille Työkyvyn tuen ryhmän tapaamisissa ajatuksella, että työkykykoordinaattoreita tarvittaisiin hyvinvointialueelle lisää.