Työkyvyn tuen toimintamalli osatyökykyisille, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue POHDE
Yhtenäinen työkykyä ja työllistymistä tukeva monialainen toimintamalli, joka perustuu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Toimintamallissa integroidaan työikäisten palvelut ja hyödynnetään digitaalisia palveluja.
Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana. Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (417 782). Elokuun 2024 työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 11 % ja koko maassa 10,4 %. Työttömyysaste vaihteli maakunnassa Reisjärven 5,1 %:n ja Pudasjärven 13,9 %:n välillä. Oulussa työttömyysaste on 12,6 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko maakunnan alueella. Elokuun -24 lopussa vähintään yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 8100, mikä on 960 (+13,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä naisia oli noin 39 % ja miehiä 61 %. Naisten pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden takaisesta 13 %yksikköä ja miesten 14 %yksikköä. (Pohjois-Pohjanmaa; Työllisyyskatsaus 8/2024)
Pohjois-Pohjanmaalla on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä (7,7% v. 2023) enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,0% v.2023). Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (17,6% v.2023) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (17,8% ) on nousussa. Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2023 vain 4,2%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 46,3% :lle työttömistä (Sotkanet 2023)
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien Pohjois-Pohjanmaan alueen 18-34- vuotiaiden nuorten aikuisten osuus (2,4 prosenttia vuonna 2023) on hieman noussut viime vuosina ja se on maan keskitasoa (1,8 prosenttia 2023) korkeampi. Myös mt-perusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden nuorten aikuisten määrä on kasvanut koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla on enemmän 18-24 -vuotiaita mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita (33,5/1000) kuin koko maassa (27,9/1000) keskimäärin. (Sotkanet 2023).
Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, joilla on vaikutusta työllisyyden edistämiseen liittyvään työhön. Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella 14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi. Vuoden 2023 alusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle. Työllistymisen tukea tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden palvelutarjonta ja tuen muodot ovat monenlaisten muutosten edessä. Yksi merkittävistä rakenteellisista muutoksista on se, että TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kunnille 1.1.2025 lähtien. Jotta työnhakija-asiakkaiden työllistymisen ja työkyvyn tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti, työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä työllistymisen tuen palvelupolkujen selkiyttämiseksi ja toimivan asiakasohjauksen varmistamiseksi.
Työkyvyn tuen -hanke on osa Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla RRP2 -hanketta, joka liittyy EU:n rahoittamaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ohjelmalla tuetaan Suomen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Alueen 30 kunnasta vain Oulun kaupunki on ollut mukana menneillään olevassa Kestävän kasvun Työkykyohjelma-hankkeessa. Kestävän kasvun rahoituksella laajennetaan Työkykyohjelma pilotoitavaksi kahdeksaan hyvinvointialueen kuntaan työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi. Hyvinvointialue toimii hankkeen toteuttajana. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä pilotissa mukana olevien kuntien työllisyyspalveluiden ja sote-ammattilaisten kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto, Kela, yhdistykset, ja oppilaitosyhteistyötä tekevät tahot, kuten Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
Hankkeen toimintaa ohjaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiset painopisteet “Ihmistä varten”, “Vaikuttavasti yhdessä” ja ”Parhaat osaajat”.
Hankkeen osatoteuttajina toimivat pilotoitavan alueen kahdeksan kuntaa: Ylivieska, Alavieska, Oulainen, Haapavesi, Pyhäntä, Haapajärvi, Reisjärvi ja Pyhäjärvi. Kuntien lisäksi keskeisiä yhteiskehittämisen toimijoita ovat Te-toimisto, Kela, TYP-toiminta, 3.sektorin toimijat, ja oppilaitokset. Yhteiskehittämistä helpottamaan kootaan säännöllisesti kokoontuva kehittäjätyöryhmä, jonka jäsenet koostuvat em. toimijoiden monialaisesta joukosta.
Hankkeessa kehitetään työkyvyn tuen toimintamalli, joka edistää palvelujen saatavuutta ja vastaa asiakkaiden palvelutarpeita. Tavoitteena on rakentaa työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuus digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä, jossa pääpainona on työttömien terveystarkastukset ja niiden yhtenäistäminen. Kehittämistyön tarkoituksena on edistää työelämän ulkopuolella olevien työkykyä ja sitä kautta työllistymistä, sekä toisaalta tukea työllisten mielenterveyttä ja työkykyä työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Toimenpiteillä vahvistetaan työkyvyn ja työllistymisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja siten lisätään osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Erityishuomiota kiinnitetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyn edistämiseen, sekä yhdenvertaisen palvelun tarjoamiseen. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Työuria pidennetään edistämällä työelämässä olevien työkykyä ja jaksamista. Toimintamallin avulla asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja otetaan puheeksi oikea-aikaisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta käsin. Asiakkaan tuen tarpeeseen vastataan digipalveluja hyödyntäen, sekä toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä. Palvelukokonaisuuteen yhteen sovitetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut, Te-palvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sekä Kelan, yhdistysten ja oppilaitosten palvelut. Erityisesti työllisyyden edistäminen ja osaamistason nostaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalveluiden kanssa.
Hankkeen aikana muutosta seurataan arvioimalla ja mittaamalla ensisijaisesti toimintamallin mukaista toimintaa (esim. ohjaustahot, itseohjautuvien asiakkaiden määrä, alkukartoitusten ja tehtyjen terveystarkastusten määrä, eri jatkopoluille ohjautuminen, verkostojen määrä, asiakasmäärä kokonaisuudessaan, sekä ammattilaisten antama palaute toimintamallista ja työvälineiden käytöstä). Väestötason muutoksia esim. työllisyydessä tai hyvinvoinnissa ei ole mahdollista hankkeen aikana mitata.
Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Hyvinvointialueen kahdeksassa pilottikunnassa kehitetään työkyvyn tuen palvelukokonaisuus ja toimintamalli, jonka toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Palvelukokonaisuuteen yhteen sovitetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut, Te-palvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sekä Kelan, yhdistysten ja oppilaitosten palvelut. Tavoitteena on saada yhtenäistettyä työttömien terveystarkastuksia, sekä saattaa työkyvyn tuen palvelut jatkossa osaksi koko Pohjois-Pohjanmaan digitaalisen sote –keskuksen, sekä sote-keskusten monialaisten verkostojen palvelukokonaisuutta. Monialaista työkyvyn tukea tarvitseville asiakkaille laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, jolla varmistetaan asiakkaan pääsy tarpeen mukaisiin palveluihin. Verkostoon kuuluvat ammattilaiset seuraavat ja arvioivat palvelusuunnitelman toteutumista.
Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Yhtenä tavoitteena on luoda yhdenvertaisempaa palvelua asiakkaille. Hankkeessa on porrastettuna laaja, sekä rajattu kohderyhmäjaottelu. Työssä käyvät tai opiskelijat ohjataan ensisijaisesti oman opiskelu- tai työterveyshuollon palvelujen piiriin.
Laajassa kohderyhmässä (1.porras) on huomioitu ennaltaehkäisevät, matalan kynnyksen palvelut. Ne tarjoavat varhaista tukea asiakkaille, jotka kykenevät itseohjautuvasti hyödyntämään digipalveluja. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki työikäiset työkyvyn tuen asiakkaat, jotka ohjataan tarvittaessa digiterkkarin tekemän ensiarvion mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviin matalan kynnyksen palveluihin omahoitopoluille (mm. omaolon ja Terveyskylän valmennusohjelmat).
Rajattuun kohderyhmään (2. ja 3. porras) kuuluvat osatyökykyiset työkyvyn tukea tarvitsevat asiakkaat, joille tehdään työttömän terveystarkastus, sekä ohjataan tarvittaessa monialaisen työkyvyn tuen verkostoon. Huomioitavaa on, että tarvitaan asiakkaan oma tahtotila edistää kuntoutumis-, opiskelu- ja työllistymisedellytyksiään.
Ammattilaisten osaamisen kehittämisen kohderyhmänä ovat Työkykyohjelman valtionavustusta saavien hankkeiden henkilöstö sekä hankkeiden yhteistyötahot. Työkykykoordinaattorien kouluttajakoulutuksen kohderyhmänä ovat työkykykoordinaattorikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen opettajat ja työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneet ammattilaiset.
Digitaalinen sote-keskus on laajenemassa vuoden 2024 aikana koko Pohteen alueelle. Alustaa hyödynnetään etänä toteutettavissa työttömien terveystarkastuksissa, ja verkostoyhteistyössä ja monialaisissa palavereissa (tietoturvallinen alusta). Omaolon palvelut ovat jo käytössä, ja kansallinen Omavire -palvelu pilotoinnissa. Näitä alustoja hyödynnetään asiakkaan työkyvyn tuen tarpeen alkukartoituksessa ja asiakkaan ohjaamisessa hyvinvointia ja terveyttä edistäviin matalan kynnyksen palveluihin, ns. omahoitopoluille.
Kehittämistyössä hyödynnetään myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa tehtyä työkyvyn tuen toimintamallin kehittämistyötä: tehtyjä selvityksiä, suunnitelmia ja mallinnoksia.
Pohjois-Pohjanmaalla työttömien terveystarkastuksia tehdään vähän: Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2023 vain 4,2%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 46,3% :lle työttömistä (Sotkanet, vuosi 2023).
Terveystarkastusten toteuttamisessa on myös aluekohtaisia eroja. Pohteen hyvinvointialueella on maantieteellisesti pitkät etäisyydet, eikä asiantuntijoita ole saatavilla joka kunnassa. Em. haasteiden vuoksi nousi idea, jonka tavoitteena on kehittää vahvasti digitaalisia palveluja, sekä asiakkaiden profilointia hoidon porrasteisuudella (ajatuksella kaikki eivät tarvitse kaikkia palveluita). Monialaisen tuen tarpeessa olevat tarvitsevat usein monialaisia verkostoja, johon digitaalisen sote-keskuksen etäalusta mahdollistaa tietoturvallisen yhteistyön, sekä monialaisten palavereiden toteuttamisen. Kehittämistyön ja toimintamallin tavoitteena on saada yhtenäistettyä työttömien terveystarkastuksia, sekä saattaa työkyvyn tuen palvelut jatkossa osaksi koko Pohjois-Pohjanmaan digitaalisen sote –keskuksen, sekä sote-keskusten monialaisten verkostojen palvelukokonaisuutta.
Pilotin loppuvaiheessa asiakkailta kerätään palautetta käytännön kokemuksista yleisesti työkyvyn tuen toimintamallista, sekä etänä toteutettavasta digiterkkari-toiminnasta ja itsearviointiin perustuvista kyselyistä alkuarvioinnin tueksi. Asiakkailta pyydetään kokemustietoa myös siitä, saivatko he mielestään tukea matalalla kynnyksellä työkyvyn tuen tunnistamiseen ja puheeksi ottoon, kokivatko he palveluun pääsyn olevan nopeaa, ja miten mahdollinen jatkopoluille ohjautuminen tai verkostoyhteistyö sujuivat.
Työkyvyn tuen toimintamallia pilotoidaan syksyn 2024 aikana mallinnetun prosessin mukaisesti. Asiakastyön resursseihin kuuluu kolme digiterkkaria, yksi työkykykoordinaattori ja monialainen kehittäjätyöryhmä, joka koostuu työikäisten palveluissa työskentelevistä ammattilaisista.
Tavoitteena on saada kokemuksia ja arviointitietoa asiakkaiden alkukartoituksessa käytettävistä digitaalisista välineistä, etänä toteutettavista työttömien terveystarkastuksista digisote -keskuksen alustalla, hoidossa ja kuntoutuksessa käytettävistä digitaalisista välineistä sekä monialaisen yhteistyön käytänteistä. Kokemusten ja arviointitiedon perusteella jatkokehitetään työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta.
Hyvinvointialueelle luodaan yhtenäinen ja selkeä työkyvyn tuen toimintamalli ja monialainen palvelukokonaisuus, jota koordinoidaan. Toimintamallin mukaista toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Toimintamallin lähtökohtina ovat seuraavat asiat:
- Työikäisten työkyvyn tuen tarve tunnistetaan kaikissa palveluissa
- Työ- ja toimintakykyä arvioidaan ja tuetaan monialaisesti
- Varmistetaan asiakkaiden yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti
- Yhtenäistetään työttömien terveystarkastuksia ja kytketään ne osaksi verkostoyhteistyötä
Toimintamalli pitää käytännössä sisällään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen missä tahansa palvelussa. Työkyvyn tuen tunnistaminen on usein kompleksinen kokonaisuus, jonka vuoksi hankkeessa kehitetään eri toimialojen ammattilaisille työväline puheeksi oton tueksi. Tavoitteena työvälineen valmistelussa on, että ammattilainen ja asiakas yhdessä tunnistavat asiakkaan tarpeen työkyvyn tuen palveluille matalalla kynnyksellä. Tunnistamisessa ei vielä arvioida asiakkaan työ- ja toimintakykyä, vaan tärkeintä on tunnistaa tarve tarkemmalle arviolle tai monialaiselle yhteistyölle. Lisäksi tavoitteena on saada ammattilaisille selkeä työväline, joka on kompakti, eikä vie työaikaa paljon muulta perustyöltä. Yhtenä tavoitteena on luoda yhdenvertaisempaa palvelua asiakkaille.
Toimintamallissa sovitaan konsultaatiokäytänteet ja monialaisen verkostoyhteistyön toimintaperiaatteet helpottamaan ammattilaisten työtä. Toimintaperiaatteiden ja käytänteiden sopimiseksi perustetaan pilotointialueelle kehittäjätyöryhmä, jonka jäseniä ovat sote-palveluiden, työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut), kuntien työllisyyspalveluiden, TYP/TYM –palveluiden, Kelan palveluiden, järjestöjen ja yhdistysten, sekä oppilaitospalvelujen ammattilaiset. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä, tukea ja kehittää toimialueiden välistä yhteistyötä. Palvelupolkujen suunnittelu ja rakentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeä osa hankekokonaisuutta.
Toimintamallin keskiössä on työttömien terveystarkastukset, joita yhtenäistetään koko Pohteen alueella. Työttömien terveystarkastuskonseptia uudelleen muotoillaan: asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan terveystarkastuksissa, joten tätä helpottamaan laaditaan kohderyhmäjaottelu. Osalle asiakkaista riittää matalan kynnyksen digipalvelut, osa puolestaan tarvitsee laajemman selvittelyn vastaanottokäynnillä, sekä moniammatillisen verkoston tuen. Asiakkaiden profilointi vapauttaa työaikaa enemmän palveluja tarvitseville.
Työkyvyn tuen tarpeen arvioinnissa ja tuessa hyödynnetään jo olemassa olevia ja kehitettäviä digitaalisia palveluja. Ammattilaiset ohjaavat asiakkaan hänen suostumuksellaan puheeksi oton jälkeen digiterkkarille kokonaistilanteen arvioon. Digiterkkari arvioi asiakkaan yksilöllisen hoitopolun tarpeen avaten tarvittaessa Omaolon Hyvinvointitarkastuksen tai Omavire itsearvioinnin, lähettäen linkin kyselyn täyttöön. Digiterkkari tekee vastauksien perusteella arvion asiakkaan hoidon jatkosuunnitelmasta olemalla suoraa yhteydessä asiakkaaseen.
Tarvittaessa digiterkkari tekee asiakkaalle etänä toteutettavan työttömän terveystarkastuksen tai vaihtoehtoisesti ohjaa asiakkaan kivijalkaan. Arvion perusteella asiakas ohjataan esimerkiksi omahoitajalle, lääkärille tai kuntoutuspalveluihin. Monialaisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille tehdään ns. ensiarvio tuen tarpeesta ja jatkosuunnitelma. Tarvittaessa voidaan koota monialainen työkyvyn tuen tiimi, joka tekee työkyvyn ja palvelutarpeen arvion monialaisesti laatien yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteidensa mukaisen palvelusuunnitelman.
Digiterkkarin tehtävänä on koordinoida asiakkaiden työkyvyn tuen jatkopolkuja, ja toimia konsultatiivisena tukena sote-palveluissa. Digiterkkari toimii yhteydenottokanavana myös muihin työikäisten palveluihin.
Lisäksi hankkeessa vahvistetaan työikäisten palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuudesta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja puheeksi otosta erilaisten koulutuskokonaisuuksien, sekä ammattilaisten omaa työtä helpottavien työvälineiden avulla.
Kuva
Kuva
Kuva
Hankkeessa kehitetään sote-keskuksiin yhtenäinen monialainen työkyvyn tuen toimintamalli, jota pilotoidaan kahdeksassa Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnassa. Kehitystyö alkaa syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana, johon sisältyvät myös kuukausittain järjestettävät seurantaryhmäpalaverit. Kokouksissa on mukana pilottikuntien osalta työkyvyn toimijoiden ylin johto sote-palveluista. Kevään 2024 aikana perustetaan myös pilottialueen kuntien eri toimialojen ammattilaisista koostuva kehittäjätyöryhmä, jonka jäsenet ovat keskeisessä roolissa kehittämistyön etenemisessä, sekä käytännön toiminnan yksityiskohdista sovittaessa. Kuukausittaisissa kehittäjätyöryhmän kokoontumisissa jäsenet antavat ideoita ja tuovat reaaliaikaista tietoa alueen tilanteesta toimintamallin jalkauttamisessa. Jäsenet myös informoivat omia työyhteisöjään toimintamallin käyttöönotosta, sekä jakavat alueen työntekijöille työvälineitä ja materiaalia ammattilaisten työn tueksi. Pilottialueella järjestetään infotilaisuuksia ja koulutuksia. Toimintamallin jalkauttamisen ja juurruttamisen rinnalla kehitetään samalla ammattilaisten osaamista tarjoamalla heille työkykykoordinaattorikoulutusta ja järjestämällä koulutuksia mm. työkyvyn tuen tunnistamisesta, puheeksi otosta, asiakasosallisuudesta ja palvelujärjestelmään liittyvistä teemoista.
Ei vielä tietoa