Työkyvyn tuen toimintamalli osatyökykyisille, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue POHDE

Luotu 07.08.2023
Työkyvyn tuen toimintamalli osatyökykyisille, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue POHDE

Tiivistelmä

Hyvinvointialueelle luodaan yhtenäinen ja selkeä työkyvyn tuen toimintamalli ja monialainen palvelukokonaisuus, jota koordinoidaan. Toimintamallin mukaista toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Toimintamallin lähtökohtina ovat seuraavat asiat: 

  • Työikäisten työkyvyn tuen tarve tunnistetaan kaikissa palveluissa 
  • Työ- ja toimintakykyä arvioidaan ja tuetaan monialaisesti 
  • Varmistetaan asiakkaiden yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti 
  • Yhtenäistetään työttömien terveystarkastuksia ja kytketään ne osaksi verkostoyhteistyötä 

Toimintamalli pitää käytännössä sisällään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen missä tahansa palvelussa. Työkyvyn tuen tunnistaminen on usein kompleksinen kokonaisuus, jonka vuoksi hankkeessa kehitetään eri toimialojen ammattilaisille työväline puheeksi oton tueksi, Työkyky -puheeksi -kortti. Tavoitteena työvälineen valmistelussa on, että ammattilainen ja asiakas yhdessä tunnistavat asiakkaan tarpeen työkyvyn tuen palveluille matalalla kynnyksellä. Tunnistamisessa ei vielä arvioida asiakkaan työ- ja toimintakykyä, vaan tärkeintä on tunnistaa tarve tarkemmalle arviolle tai monialaiselle yhteistyölle. Lisäksi tavoitteena on saada ammattilaisille selkeä työväline, joka on kompakti, eikä vie työaikaa paljon muulta perustyöltä. Yhtenä tavoitteena on luoda yhdenvertaisempaa palvelua asiakkaille.   

Toimintamallissa sovitaan konsultaatiokäytänteet ja monialaisen verkostoyhteistyön toimintaperiaatteet helpottamaan ammattilaisten työtä. Toimintaperiaatteiden ja käytänteiden sopimiseksi perustetaan pilotointialueelle kehittäjätyöryhmä, jonka jäseniä ovat sote-palveluiden, työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut), kuntien työllisyyspalveluiden, TYP/TYM –palveluiden, Kelan palveluiden, järjestöjen ja yhdistysten, sekä oppilaitospalvelujen ammattilaiset. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä, tukea ja kehittää toimialueiden välistä yhteistyötä. Palvelupolkujen suunnittelu ja rakentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeä osa hankekokonaisuutta. 

Toimintamallin keskiössä on työttömien terveystarkastukset, joita yhtenäistetään koko Pohteen alueella. Työttömien terveystarkastuskonseptia uudelleen muotoillaan: asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan terveystarkastuksissa, joten tätä helpottamaan laaditaan kohderyhmäjaottelu. Osalle asiakkaista riittää matalan kynnyksen digipalvelut, osa puolestaan tarvitsee laajemman selvittelyn vastaanottokäynnillä, sekä moniammatillisen verkoston tuen. Asiakkaiden profilointi vapauttaa työaikaa enemmän palveluja tarvitseville. 

Työkyvyn tuen tarpeen arvioinnissa ja tuessa hyödynnetään jo olemassa olevia ja kehitettäviä digitaalisia palveluja. Ammattilaiset ohjaavat asiakkaan hänen suostumuksellaan puheeksi oton jälkeen digiterkkarille kokonaistilanteen arvioon. Digiterkkari arvioi asiakkaan yksilöllisen hoitopolun tarpeen avaten tarvittaessa Omaolon Hyvinvointitarkastuksen tai Omavire itsearvioinnin, lähettäen linkin kyselyn täyttöön. Digiterkkari tekee vastauksien perusteella arvion asiakkaan hoidon jatkosuunnitelmasta olemalla suoraa yhteydessä asiakkaaseen. 

Tarvittaessa digiterkkari tekee asiakkaalle etänä toteutettavan työttömän terveystarkastuksen tai vaihtoehtoisesti ohjaa asiakkaan kivijalkaan. Arvion perusteella asiakas ohjataan esimerkiksi omahoitajalle, lääkärille tai kuntoutuspalveluihin. Digiterkkarin tehtävänä on koordinoida asiakkaiden työkyvyn tuen jatkopolkuja, ja toimia konsultatiivisena tukena sote-palveluissa. Digiterkkari toimii yhteydenottokanavana myös muihin työikäisten palveluihin.  

Työikäisten palveluista voidaan ohjata työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita myös työkykykoordinaattorille, joka kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta, koordinoi palveluita ohjaten asiakkaan tarpeen mukaisiin palveluihin. Työkykykoordinaattori toimi linkkinä terveydenhuollon palveluihin tuoden olemassa oleviin verkostoihin terveydenhuollon näkökulmaa. Työkykykoordinaattoritoiminnalla pyritään madaltamaan kynnystä monialaisen yhteistyön tekemiseen oman organisaation työyksiköiden sekä muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa. 

Monialaisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille voidaan tehdä ns. ensiarvio tuen tarpeesta yhteistyössä asiakkaan, koordinaattorin ja digiterkkarin kanssa. Tarvittaessa voidaan koota monialainen työkyvyn tuen tiimi/verkosto, joka tekee työkyvyn ja palvelutarpeen arvion monialaisesti laatien yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteidensa mukaisen palvelusuunnitelman.  

Lisäksi hankkeessa vahvistetaan työikäisten palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuudesta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja puheeksi otosta erilaisten koulutuskokonaisuuksien, sekä ammattilaisten omaa työtä helpottavien työvälineiden avulla. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työkyvyn tuen -hanke on osa Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla RRP2 -hanketta, joka liittyy EU:n rahoittamaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ohjelmalla tuetaan Suomen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.  

Alueen 30 kunnasta vain Oulun kaupunki on ollut mukana menneillään olevassa Kestävän kasvun Työkykyohjelma-hankkeessa. Kestävän kasvun rahoituksella laajennetaan Työkykyohjelma pilotoitavaksi kahdeksaan hyvinvointialueen kuntaan työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi. Hyvinvointialue toimii hankkeen toteuttajana. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä pilotissa mukana olevien kuntien työllisyyspalveluiden ja sote-ammattilaisten kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto, Kela, yhdistykset, ja oppilaitosyhteistyötä tekevät tahot, kuten Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 

Hankkeen toimintaa ohjaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiset painopisteet “Ihmistä varten”, “Vaikuttavasti yhdessä” ja ”Parhaat osaajat”. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana.  Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)  

Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (417 782). Elokuun 2024 työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) oli Pohjois-Pohjanmaan alueella 11 % ja koko maassa 10,4 %. Työttömyysaste vaihteli maakunnassa Reisjärven 5,1 %:n ja Pudasjärven 13,9 %:n välillä. Oulussa työttömyysaste on 12,6 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko maakunnan alueella. Elokuun -24 lopussa vähintään yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 8100, mikä on 960 (+13,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä naisia oli noin 39 % ja miehiä 61 %. Naisten pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden takaisesta 13 %yksikköä ja miesten 14 %yksikköä. (Pohjois-Pohjanmaa; Työllisyyskatsaus 8/2024) 

Pohjois-Pohjanmaalla on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä (7,7% v. 2023) enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,0% v.2023). Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (17,6% v.2023) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (17,8% ) on nousussa. Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2023 vain 4,2%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 46,3% :lle työttömistä (Sotkanet 2023) 

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien Pohjois-Pohjanmaan alueen 18-34- vuotiaiden nuorten aikuisten osuus (2,4 prosenttia vuonna 2023) on hieman noussut viime vuosina ja se on maan keskitasoa (1,8 prosenttia 2023) korkeampi. Myös mt-perusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden nuorten aikuisten määrä on kasvanut koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla on enemmän 18-24 -vuotiaita mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita (33,5/1000) kuin koko maassa (27,9/1000) keskimäärin. (Sotkanet 2023).

Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, joilla on vaikutusta työllisyyden edistämiseen liittyvään työhön. Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella 14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.) 

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi. Vuoden 2023 alusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle.  Työllistymisen tukea tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden palvelutarjonta ja tuen muodot ovat monenlaisten muutosten edessä. Yksi merkittävistä rakenteellisista muutoksista on se, että TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kunnille 1.1.2025 lähtien. Jotta työnhakija-asiakkaiden työllistymisen ja työkyvyn tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti, työllisyyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä työllistymisen tuen palvelupolkujen selkiyttämiseksi ja toimivan asiakasohjauksen varmistamiseksi.  

 

 

 

 

 

 

Pohjois-Pohjanmaalla on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä (8,1% v. 2021) enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,3% v.2021). Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (18,7% v.2021) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (21,5%) on nousussa. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 19 aiemmin erillisestä sote-organisaatiosta ja niiden osin erilaisista toimintamalleista. Työkyvyn tuen palvelut ovat sisällöltään ja laadultaan erilaisia. Etenkin työttömien ja osatyökyisten palvelupolut ovat tällä hetkellä pirstaleisia. Palveluihin pääsy voi olla vaikeaa ja palvelut eivät ole aina tarkoituksenmukaisia tai toteudu oikea-aikaisesti. Edellä mainittujen syiden vuoksi tarvitaan yhtenäinen ja vaikuttavat työkyvyn tuen toimintamalli hyvinvointialueelle. Työkyvyn tuen rakenteissa ja toimintamalleissa on kehitettävää mm. monialaisen yhteistyön, tiedon kulun ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi. Ammattilaisten osaamisessa on myös kehitettävää. Ammattilaiset eivät tunne riittävästi työkyvyn tuen laajaa palvelukokonaisuutta, eivätkä osaa aina arvioida riittävästi työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta.  

Hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Yhtenä tavoitteena on luoda yhdenvertaisempaa palvelua asiakkaille. Kehittäjätyöryhmässä mukana olevien kokemusasiantuntijoiden avulla lisätään työkyvyn tuen toimijoiden asiakasymmärrystä.  Hankkeen kohderyhmänä ovat  kaikki työikäiset työkyvyn tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Työssä käyvät tai opiskelijat ohjataan ensisijaisesti oman opiskelu- tai työterveyshuollon palvelujen piiriin. Huomioitavaa on, että tarvitaan asiakkaan oma tahtotila edistämään kuntoutumis-, opiskelu- ja työllistymisedellytyksiään. 

Asiakkaiden tilanteet ovat yksilöllisiä ja tuen tarve vaihtelee. Työkyvyn tuen toimintamallissa asiakkaille tarjotaan tukea yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja porrasteisesti. Työkyvyn tuen portaiden ensimmäisellä portaalla on ns. varhainen tuki asiakkaille, jotka kykenevät itseohjautuvasti hyödyntämään digipalveluja tai muita matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita. Toisella ja kolmannella portaalla tukea saavat osatyökykyiset asiakkaat, joille tehdään työttömän terveystarkastus yksilöllisen tarpeen mukaisesti, ohjataan asiakas jatkohoitoon/-kuntoutukseen ja/tai tarvittaessa kootaan monialainen työkyvyn tuen verkosto arvioimaan ja tukemaan asiakkaan työkykyä. 

Ammattilaisten osaamisen kehittämisen kohderyhmänä ovat Työkykyohjelman valtionavustusta saavien hankkeiden henkilöstö sekä hankkeiden yhteistyötahot. Työkykykoordinaattorien kouluttajakoulutuksen kohderyhmänä ovat työkykykoordinaattorikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen opettajat ja työkykykoordinaattorikoulutuksen käyneet ammattilaiset. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hankkeessa kehitetään työkyvyn tuen toimintamalli, joka edistää palvelujen saatavuutta ja vastaa asiakkaiden palvelutarpeita. Tavoitteena on rakentaa työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuus digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä, jossa pääpainona on työttömien terveystarkastukset ja niiden yhtenäistäminen.  Kehittämistyön tarkoituksena on edistää työelämän ulkopuolella olevien työkykyä ja sitä kautta työllistymistä, sekä toisaalta tukea työllisten mielenterveyttä ja työkykyä työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Toimenpiteillä vahvistetaan työkyvyn ja työllistymisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja siten lisätään osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Erityishuomiota kiinnitetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon ja palveluun pääsyn edistämiseen, sekä yhdenvertaisen palvelun tarjoamiseen. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Tavoitteena on edistää etenkin työttömien terveystarkastusten toteutumista. Toimintamallin avulla asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja otetaan puheeksi oikea-aikaisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta käsin. Asiakkaan tuen tarpeeseen vastataan digipalveluja hyödyntäen, sekä toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä. Monialaisen yhteistyön tarpeessa olevien asiakkaiden tukena on myös työkykykoordinaattori. Palvelukokonaisuuteen yhteensovitetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien työllisyyspalvelut, Te-palvelut, työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sekä Kelan, yhdistysten ja oppilaitosten palvelut. Työllisyyden edistäminen ja osaamistason nostaminen tehdään yhteistyössä kuntien työllisyyspalveluiden kanssa. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hankkeen aikana muutosta seurataan arvioimalla ja mittaamalla ensisijaisesti toimintamallin mukaista toimintaa (esim. ohjaustahot, itseohjautuvien asiakkaiden määrä, alkukartoitusten ja tehtyjen terveystarkastusten määrä, eri jatkopoluille ohjautuminen, verkostojen määrä, asiakasmäärä kokonaisuudessaan, sekä ammattilaisten ja asiakkaiden antama palaute toimintamallista ja työvälineiden käytöstä). Väestötason muutoksia esim. työllisyydessä tai hyvinvoinnissa ei ole mahdollista hankkeen aikana mitata. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeessa kehitetään sote-keskuksiin yhtenäinen monialainen työkyvyn tuen toimintamalli, jota pilotoidaan kahdeksassa Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnassa. Kehitystyö alkaa syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana, johon sisältyvät myös kuukausittain järjestettävät seurantaryhmäpalaverit. Kokouksissa on mukana pilottikuntien osalta työkyvyn toimijoiden ylin johto sote-palveluista.

Kevään 2024 aikana perustetaan myös pilottialueen kuntien eri toimialojen ammattilaisista koostuva kehittäjätyöryhmä, jonka jäsenet ovat keskeisessä roolissa kehittämistyön etenemisessä, sekä käytännön toiminnan yksityiskohdista sovittaessa. Kuukausittaisissa kehittäjätyöryhmän kokoontumisissa jäsenet antavat ideoita ja tuovat reaaliaikaista tietoa alueen tilanteesta toimintamallin jalkauttamisessa. Jäsenet myös informoivat omia työyhteisöjään toimintamallin käyttöönotosta, sekä jakavat alueen työntekijöille työvälineitä ja materiaalia ammattilaisten työn tueksi. Pilottialueella järjestetään infotilaisuuksia ja koulutuksia.

Toimintamallin jalkauttamisen ja juurruttamisen rinnalla kehitetään samalla ammattilaisten osaamista tarjoamalla heille työkykykoordinaattorikoulutusta ja järjestämällä koulutuksia mm. työkyvyn tuen tunnistamisesta, puheeksi otosta, asiakasosallisuudesta ja palvelujärjestelmään liittyvistä teemoista.

Hankkeessa luodaan uuden toimintamallin mukainen perehdytysmateriaali työttömien terveystarkastuksia tekeville hoitajille hyödyntäen työpajoissa tuotettua materiaalia ja tietoa, sekä THL:n ohjeistuksia ja suosituksia. Perehdytysmateriaali sisältää tietoa mm. yhtenäisistä lähete- ja palautekäytänteistä, ohjeet työttömien terveystarkastusten toteuttamiseen hyödyntäen Omaoloa sekä kirjaamisen ohjeet. Perehdytysmateriaalin avulla työttömien terveystarkastuksiin liittyvä osaaminen kehittyy ja toimintamalli yhtenäistyy. Työkyvyn tuen toimintamallin jatkokehittäminen ja työttömien terveystarkastusten toimintamallin käyttöönotto jatkuu toimi- ja palvelualuejohtajien toimesta.

Toimintamallin ydinsisältö

Hyvinvointialueelle luodaan yhtenäinen ja selkeä työkyvyn tuen toimintamalli ja monialainen palvelukokonaisuus, jota koordinoidaan. Toimintamallin mukaista toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Toimintamallin lähtökohtina ovat seuraavat asiat: 

  • Työikäisten työkyvyn tuen tarve tunnistetaan kaikissa palveluissa 
  • Työ- ja toimintakykyä arvioidaan ja tuetaan monialaisesti 
  • Varmistetaan asiakkaiden yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti 
  • Yhtenäistetään työttömien terveystarkastuksia ja kytketään ne osaksi verkostoyhteistyötä 

Toimintamalli pitää käytännössä sisällään työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen missä tahansa palvelussa. Työkyvyn tuen tunnistaminen on usein kompleksinen kokonaisuus, jonka vuoksi hankkeessa kehitetään eri toimialojen ammattilaisille työväline puheeksi oton tueksi, Työkyky -puheeksi -kortti. Tavoitteena työvälineen valmistelussa on, että ammattilainen ja asiakas yhdessä tunnistavat asiakkaan tarpeen työkyvyn tuen palveluille matalalla kynnyksellä. Tunnistamisessa ei vielä arvioida asiakkaan työ- ja toimintakykyä, vaan tärkeintä on tunnistaa tarve tarkemmalle arviolle tai monialaiselle yhteistyölle. Lisäksi tavoitteena on saada ammattilaisille selkeä työväline, joka on kompakti, eikä vie työaikaa paljon muulta perustyöltä. Yhtenä tavoitteena on luoda yhdenvertaisempaa palvelua asiakkaille.   

Toimintamallissa sovitaan konsultaatiokäytänteet ja monialaisen verkostoyhteistyön toimintaperiaatteet helpottamaan ammattilaisten työtä. Toimintaperiaatteiden ja käytänteiden sopimiseksi perustetaan pilotointialueelle kehittäjätyöryhmä, jonka jäseniä ovat sote-palveluiden, työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut), kuntien työllisyyspalveluiden, TYP/TYM –palveluiden, Kelan palveluiden, järjestöjen ja yhdistysten, sekä oppilaitospalvelujen ammattilaiset. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä, tukea ja kehittää toimialueiden välistä yhteistyötä. Palvelupolkujen suunnittelu ja rakentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeä osa hankekokonaisuutta. 

Toimintamallin keskiössä on työttömien terveystarkastukset, joita yhtenäistetään koko Pohteen alueella. Työttömien terveystarkastuskonseptia uudelleen muotoillaan: asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan terveystarkastuksissa, joten tätä helpottamaan laaditaan kohderyhmäjaottelu. Osalle asiakkaista riittää matalan kynnyksen digipalvelut, osa puolestaan tarvitsee laajemman selvittelyn vastaanottokäynnillä, sekä moniammatillisen verkoston tuen. Asiakkaiden profilointi vapauttaa työaikaa enemmän palveluja tarvitseville. 

Työkyvyn tuen tarpeen arvioinnissa ja tuessa hyödynnetään jo olemassa olevia ja kehitettäviä digitaalisia palveluja. Ammattilaiset ohjaavat asiakkaan hänen suostumuksellaan puheeksi oton jälkeen digiterkkarille kokonaistilanteen arvioon. Digiterkkari arvioi asiakkaan yksilöllisen hoitopolun tarpeen avaten tarvittaessa Omaolon Hyvinvointitarkastuksen tai Omavire itsearvioinnin, lähettäen linkin kyselyn täyttöön. Digiterkkari tekee vastauksien perusteella arvion asiakkaan hoidon jatkosuunnitelmasta olemalla suoraa yhteydessä asiakkaaseen. 

Tarvittaessa digiterkkari tekee asiakkaalle etänä toteutettavan työttömän terveystarkastuksen tai vaihtoehtoisesti ohjaa asiakkaan kivijalkaan. Arvion perusteella asiakas ohjataan esimerkiksi omahoitajalle, lääkärille tai kuntoutuspalveluihin. Digiterkkarin tehtävänä on koordinoida asiakkaiden työkyvyn tuen jatkopolkuja, ja toimia konsultatiivisena tukena sote-palveluissa. Digiterkkari toimii yhteydenottokanavana myös muihin työikäisten palveluihin.  

Työikäisten palveluista voidaan ohjata työkyvyn tuen tarpeessa olevia asiakkaita myös työkykykoordinaattorille, joka kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta, koordinoi palveluita ohjaten asiakkaan tarpeen mukaisiin palveluihin. Työkykykoordinaattori toimi linkkinä terveydenhuollon palveluihin tuoden olemassa oleviin verkostoihin terveydenhuollon näkökulmaa. Työkykykoordinaattoritoiminnalla pyritään madaltamaan kynnystä monialaisen yhteistyön tekemiseen oman organisaation työyksiköiden sekä muiden organisaatioiden työntekijöiden kanssa. 

Monialaisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille voidaan tehdä ns. ensiarvio tuen tarpeesta yhteistyössä asiakkaan, koordinaattorin ja digiterkkarin kanssa. Tarvittaessa voidaan koota monialainen työkyvyn tuen tiimi/verkosto, joka tekee työkyvyn ja palvelutarpeen arvion monialaisesti laatien yhdessä asiakkaan kanssa hänen tavoitteidensa mukaisen palvelusuunnitelman.  

Lisäksi hankkeessa vahvistetaan työikäisten palveluissa toimivien ammattilaisten osaamista palvelukokonaisuudesta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja puheeksi otosta erilaisten koulutuskokonaisuuksien, sekä ammattilaisten omaa työtä helpottavien työvälineiden avulla. 

Työkyvyn tuen toimintamalli
Työkyvyn tuen toimintamalli, prosessi
Työkyvyn tuen portaat
Työkyvyn tuen portaat, asiakkaiden yksilöllinen tuki portaiden mukaisesti
Monialalainen työkyvyn tuki
Monialainen työkyvyn tuen prosessi
Työkykykoordinaattori työkyvyn tuen mallissa (183.43 KB)
Tulostettava työkyky puheeksi -kortti työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen (246.3 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotin aikana ohjautuneiden asiakkaiden määrä yllätti, etenkin itseohjautuvien asiakkaiden osalta. Suuri  asiakkaiden määrä (etenkin itseohjautuvat) voi kertoa tunnistamattomasta työkyvyn tuen tarpeesta, tai toisaalta kiinnostuksesta edistää omaa työkykyään ja työllistymistään, sekä ennaltaehkäistä hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemistä. 

Työkyvyn tuen toimintamallin pilotoinnista saatiin monipuolista arviointitietoa ja pääosin positiivista kokemuksia ja palautteita. Työkyvyn tuen toimintamallissa kohderyhmään kuuluvat asiakkaat on saatu helpommin tarvittavan tuen ääreen. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on ollut hyvä, että asiakkaat ovat saaneet tarvittavan tuen varhaisessa vaiheessa. Digiterkkari -palvelu on koettu yksinkertaisena ja matalan kynnyksen palveluna. Pilotin aikana työkykykoordinaattorin tuki koettiin ensiarvioisen tärkeäksi monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Työkykykoordinaattori toimii usein ainoana sidosryhmien linkkinä sote- palveluihin. 

Ammattilaisten näkökulmasta palvelua on ollut helppo markkinoida, ja toimintamalli on koettu selkeänä kokonaisuutena. Ammattilaiset ovat kokeneet tärkeänä ja työskentelyä tukevana asiana, että asiakkaita on voinut ohjata työkyvyn tuen palveluihin. Myös yhteistyön  on koettu lisääntyneen eri tahojen kanssa pilotoinnin aikana. Ammattilaisten keskuudessa toimintamallin mukaiselle toiminnalle toivotaan jatkoa ja sen laajentaminen pysyväksi toimintamalliksi koko Pohteen alueelle. 

Pilotin aikana nousi esille jatkokehittämistarpeita liittyen:

-työttömien terveystarkastusten digitaaliseen prosessin sujuvoittamiseen

-esitietojen keräämiseen

-asiakkaiden digitukeen ja tarvittaviin asiointivälineisiin/-paikkoihin

-monialaisen yhteistyön käytänteisiin ja prosesseihin

-asiakkaiden hoito/-kuntoutuspolun seuraamiseen pidemmällä aikavälillä

-työkyvyn arviointiin mm. eläkeselvittelyjä varten

-asiakkaiden tietosuojaan

Tärkeänä saavutuksena voidaan pitää sitä, että tarve työkyvyn tuen palveluiden kehittämiselle ja juurtumiselle on alueella noussut selkeästi esille. Tässä erään kehittäjätyöryhmän jäsenen palaute:

”Ehdottomasti tällaiselle palvelulle ja verkostolle täytyy saada jatkoa! Toimintaympäristön (TE2024, kuntien rahoituksen muutokset, asiakkaiden etuuksien muutokset yms) moniammatillinen ja –alainen yhteistyö tulee yhä merkityksellisemmäksi. Täsmätyökykyisten ja muiden työllistymisen haasteiden kanssa painivien asiakkaiden kanssa työskennellessä tarvitaan kaikki tietotaito käyttöön.”

 

 

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Työkyvyn tuen toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, kuten muille hyvinvointialueille. Digitaaliset palvelut soveltuvat suurimmalle osalle kohderyhmään kuuluvista asiakkaista. Asiakkaiden profilointi ns. ensivaiheessa ja palveluiden/tuen porrasteisuus on varmasti tulevaisuutta monen muunkin kohderyhmän palveluissa. 

Asiakkaan esitietojen saamiseen käytettävä väline tulisi olla mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Tällä hetkellä esimerkiksi Omaolon hyvinvointitarkastus ei vielä anna terveydenhoitajalle riittävää tietoa asiakkaan työ-ja opiskeluhistoriasta, minkä vuoksi esitietojen keräämistä voi kehittää tuomalla uusia elementtejä Omaolon hyvinvointitarkastukseen tai ottamalla käyttöön muita digitalisoituja esitietolomakkeita. Digitaalinen palveluprosessi vaatii vielä kehittämistä sujuvammaksi sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Digipalvelujen käyttöönotto, sekä konsultaatiokäytänteiden ja monialaisen verkostoyhteistyön toimintaperiaatteista sopiminen ovat edellytys toimintamallin juurruttamiselle. 

Työikäisten palveluissa toimivien ammattilaisten osaaminen työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa, arvioimisessa ja tukemisessa vaatii kehittämistä. Työelämä -orientaatio puuttuu vielä etenkin monen sote -ammattilaisen työstä. Työhön ja työkykyyn liittyvät asiat jäävät toissijaiseksi, eikä niitä oteta riittävästi puheeksi. Toimintamallissa kehitettiin työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen ja puheeksi oton helpottamiseksi työvälinettä -Työkyky puheeksi -kortti -. Erilaisten olemassa olevien työvälineiden hyödyntäminen ja käyttöönotto edistäisivät työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista eri toimialoilla.  Työkyvyn arviointi vaatii erityisosaamista, ja sitä tulee kehittää eri palveluissa ja hyödyntää paremmin esimerkiksi kuntoutuksen ammattilaisten osaamista. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa tarvitaan myös riittävästi asiantuntemusta omaavia lääkäreitä.

Hyvinvointialueiden haastava tilanne tuo omat haasteensa toimintamallin soveltamiselle ja juurtumiselle. Jatkuvat säästöpaineet ja muutokset organisaatiossa sekä toimintaympäristössä haastavat toimintamallien kehittämistä ja käyttöön ottoa. Lisäresurssien tarve on minimoitava ja turvattava vähintään lakisääteiset palvelut ja vaikuttavat toimintamallit nykyisillä resursseilla, esimerkiksi keskittämällä työttömien terveystarkastukset nimetyille hoitajille.  Keskittämällä varmistetaan myös osaaminen ja palvelun parempi laatu. 

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Työkykyohjelma laajentaminen/ Digitaaliset palvelut hoitotakuun edistäjänä Pohjois-Pohjanmaalla, POP -digi hoitotakuu 2 (Pilari 3 - Työkykyohjelman laajentaminen, RRP2-hanke), Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)