Työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen malli, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Työttömien työ- ja toimintakyvyn malli kuvaa työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyn prosessia ja palveluja. Malli kuvaa työ- ja toimintakyvyn selvittelyä tekevien eri ammattilaisten roolit, tehtävät sekä vastuun, yhteistyön koordinaatiosta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Soite, on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Kokkolan ja Kannuksen kaupungeista sekä Toholammin, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnista ja niiden n. 70 000 asukkaasta. Soitessa työskentelee eri alan ammattilaisia runsaat 4 000 henkilöä sekä yli 300 sivutoimista palokuntalaista.
Soitessa halutaan yhdistää palvelut asiakas- ja potilaslähtöisellä tavalla, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköt toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä. Soite-kuntayhtymän tunnuslause on ”Ihminen keskiössä”. Tuon tunnuslauseen ja perusperiaatteen ympärille tiivistyy koko keskipohjalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusajatus.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä luotiin yhteistyössä KP Työkykyhankeen kanssa työkyvyn tuen tiimin malli, joka sai nimen Työkykyverkosto ja käynnisti toimintansa elokuussa 2022. Työkykyverkosto on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimiva moniammatillinen konsultaatioryhmä, johon osallistuu TE- palveluiden ja sosiaalialan asiantuntijat, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lääkärit, Soiten ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiantuntijat ja psykologi. Asiakas ei osallistu konsultaatiokäsittelyyn vaan hänen tilanteeseensa liittyvät esitiedot kartoittaa ja toimittaa verkostoon lähettävä taho. Työkykyverkoston toimintaa koordinoi kaksi osa-aikaista sekä määräaikaista työntekijää (31.12.2024 asti). Työkykyverkosto laatii moniammatillisesti konsultaation suositukset, jotka täydentävät muita, aiemmin laadittuja suunnitelmia. Asiakaskriteerinä ovat sellaiset asiakastilanteet, joissa tavanomiset selvittelyn reitit ja yhteistyö eivät ole riittäneet ja tilanne on jumittunut.
Työttömän asiakkaan rinnalla kulkevien työllisyyttä edistävien ja työkykyä tukevien palvelujen osalta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä toimintamallia työ- ja toimintakyvyn selvittelyn toteutukseen. Työkyvyn tuen varhaiseen tunnistamiseen tai työ- ja toimintakyvyn selvittelyn tarpeen tunnistamiseen ei ole yhtenäisiä menetelmiä. Työttömän asiakkaan työkykyhaasteet tulevat esille eri palveluntuottajien asiakashaastatteluissa, palvelutarpeen arvioinneissa tai hoidon tarpeen arvioinneissa. Työkykyasiakkaan palveluohjaus on toteutettu eri ammattilaisten yhteistyössä hyödyntäen tarjolla olevia palvelukokonaisuuksia. Asiakas on ohjautunut työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn lääkärille työkykylausuntoja sekä työkykyarviota varten eri palveluista, joko itse lääkäriaikansa varaten tai lähettävän tahon avustamana. Työkykyhaasteisen asiakkaan rinnalla kulkevissa palveluissa ei ole erikseen nimetty koordinoivia työntekijöitä, vaan asiakkaan palvelut ja asiakasohjaus toteutetaan osana eri ammattilaisen normaalia työnkuvaa ja – roolia.
Lakisääteiseen Työllisyyden monialaiseen yhteispalveluun (TYP) liitetyt asiakkaat ovat saaneet ohjauksen työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn moniammatillisen yhteistyön tekemän palvelutarpeen arvion pohjalta. Työllisyyden monialaisen yhteispalvelun käytössä on nimettyjä vastuulääkäreitä, joiden kautta työkykylausunnot sekä työkykyarviot sekä työ- ja toimintakyvyn selvittelyt ovat toteutuneet. Asiakkaan lähityöntekijät ovat tarvittaessa osallistuneet asiakkaiden lääkärin vastaanottokäynneille.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallia täydentämään laaditaan ammattilaiselle tietopaketti selventämään prosessin osa-alueita ja keskeisiä käsitteitä sekä lisäämään työkykytietoutta.
Marraskuussa 2023 toteutimme ennakkokyselyn työ- ja toimintakyvyn selvittelystä hyvinvointialueen sekä työllisyyttä edistävien sekä työkykyä tukevien muiden palvelutuottajien työntekijöille, joiden toimenkuvaan selvittely kuuluu. Työ- ja toimintakyvyn riskitekijöiden varhaisessa tunnistamisessa todettiin kehitystarvetta. Verkostoyhteistyön virittyminen työllisyyden hoidon ja tuen sekä perusterveydenhuollon välillä koetiin puutteelliseksi. Nimettyjen työkykyä koordinoivien työntekijöiden puute aiheutti huolta, työmääränsä vakiotyöntekijät kokevat suureksi. Työ- ja toimintakyvyn selvittelyjen oikea-aikaisuudessa todettiin parannettavaa; tähän liittyi epätietoisuus siitä kuka asiakasta hoitaa tai tuntee eri palvelutahoilla, sekä kerättyjen ja kartoitettujen työkykyasioihin liittyvän tiedon välittyminen ja rakenne. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, ettei työkyvyn tuen tiimiä ole, työkykyselvittelyt jumittuvat herkemmin, kun verkostoyhteistyön virittyminen on heikkoa. Palautetta tuli myös siitä, että asiakkaan työkykyasian hoito ei kiinnity perusterveydenhuollossa seurantaan lääkärien resurssipulan vuoksi ja ettei osassa maakuntaa lääkäriaikoja työkykyselvittelyihin ei ole saatavilla.
Hyvinvointialueella kehitetään myös työkykyverkoston konsultaatiotiimin toimintaa. Tavoitteena siellä on case- käsitellä moniammatillisesti jumittuneet työkykyselvittelyjen asiakkaat. Koska työkyvyn tuen koordinoivia tai konsultoitavia työntekijöitä ei ole nimetty, ohjautuu työkykyverkostoon osittain asiakkaita, joiden tilanne tulisi hoitaa ensisijaisesti perusterveydenhuollon kautta aktivoitujen perustasoisten selvittelyjen kautta, palvelutarpeen arvioon pohjautuvalla laajuudella.
Työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä ilmeni tarve myös painottaa, mitkä ovat selvittelyprosessin keskeiset tavoitteet. Sen vuoksi päädyin nimeämään mallin jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn malliksi.
- Jäljellä olevan työkyvyn tuki
- Työllisyysmahdollisuuksien edistäminen
- Työssä pysymisen tuki
- Työhön paluun tuki
Kehitysryhmätyöskentelyyn kutsuttiin osallistujia yhteensä 40 osallistujaa ; TE/Kuntakokeilu, aikuissosiaalityö/ työllisyyttä edistävät palvelut sekä työikäisten palvelut, terveyssosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vastaanottotyö, psykologi, fysioterapia, toimintaterapia, kuntoutustutkimusyksikkö, kotouttamisyksikkö, Kela, ohjaamo, TE työkykykoordinaattori. Toteutettiin ennakkokysely työkyvyn selvittelystä sekä kysely "määrittele roolit, tehtävät ja vastuut työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä ja tiedon siirrossa ja hallinnassa". Kooste kyselystä esiteltiin 23.1.2024.
Kyselyiden pohjalta on laadittu jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallikuvio, jota on esitelty kehitysryhmän eri edustajille pienryhmissä 3-8/2024. Ammattilaisen työn tueksi laaditaan selvittelyn mallikuviota selventävä tietopaketti loppusyksyn 2024 aikana. Julkaisua edeltävästi huolehditaan yhteistyökumppaneiden arviot.
TE/kuntakokeilun omavirkailijoille toteutetaan syys-marraskuussa 2024 pilotti työkyvyn tuen varhaisen tunnistamisen sekä työkyvyn selvittelyn tarpeen arvioinnista.
Tavoitteena on myös kyselyllä ammattilaisille kartoittaa jäljellä olevan työkyvyn mallin toteutusta ja toimivuutta.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyyn lähettävä taho tekee palvelutarpeen arvion, tunnistaa työkyvyn tuen varhaisen tarpeen (varhaisen tuen kartoitus lomake) ja esittää työ- ja toimintakyvyn peruskysymykset (työkykypistemäärä), jonka numeerinen arvo antaa viitteen, minkä tasoisesta selvittelyn tarpeesta on kyse. Lähettävä taho arvioi tämän jälkeen asiakkaalta kokonaistilanteen, arvioi kartoitettujen tietojen laatua ja pohtii pitääkö muihin asiakasta hoitaviin tahoihin olla yhteydessä. Lähettävä taho huolehtii, että Y100 suostumuslomake täytetään verkostoyhteistyötä varten.
Jäljellä olevan työkyvyn selvitykseen lähettävä taho kokoaa ja tiivistää esitiedot lähetteisiin työttömien terveystarkastukseen sekä lääkärin vastaanotolle työkykylausuntoa ja työkykyarviota varten (Työkykyhaasteen esitietojen koonti- tarkistuslista).
Perusterveydenhuollon lääkäri ja lähettävä taho koordinoivat yhdessä /verkostoyhteistyönä asiakkaan jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn prosessia kiinnittyvällä työotteella. Asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen sisältää; tietojen kokoamisen ja jakamisen, verkostoyhteistyön virittämisen ja ylläpitämisen, arvioinnin ja tavoitteiden sekä suunnitelmien yhdistelyn sekä palvelujen yhteensovittamisen.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn asiakas säilyy perusterveydenhuollon lääkärin terveys-, hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisessa seurannassa ja tilannetiedon välittyminen lähettävälle taholle varmistetaan. Lääkärin tulee huomioida työllisyyssuunnitelman nivoutumisen terveys- hoito ja kuntoutussuunnitelmaan.
Työttömällä jäljellä olevan työkyvyn selvittelyssä olevalla asiakkaalla voi olla useita suunnitelmia yhtäaikaisesti; työllisyyssuunnitelma, monialainen työllisyyssuunnitelma, asiakas - ja palvelusuunnitelma, vammaispalvelun suunnitelma, terveys-, hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Asiakkaan palveluun liittyvistä vastuista ja koordinaatiosta sovittaan näissä suunnitelmissa ja asiakasta hoitavien tahojen tulisi pyrkiä tavoitteiden, toimenpiteiden sekä palvelujen yhteensovittamiseen.
Ammattilaisille valmistellaan tietopaketti työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn liittyvällä neuvonta – ja ohjaussisällöllä.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn aloittava taho on hyvin suurella osalla työttömistä TE/Kuntakokeilu. Hyvinvointialueen puolella aloitetut selvittelyt painottuvat aikuissosiaalityön työllisyyttä edistävien palvelujen sekä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaisiin sekä pieni osa työterveydenhuollosta tulevalla ohjauksella (työsuhteen purkutilanne).
Hankesuunnitelmassa mittaritiedoiksi on laadittu työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen piiriin ohjautuneiden asiakkaiden määrä, ohjautumisreittien toteutumisen arviointi sekä asiakkaiden määrä suhteessa ohjautuneisiin. Tavoitteena on myös ammattilaisten arvio koordinaation toteutumisesta.
Mittaamiseen ja asetettuihin mittareihin liittyen selvitin Tietojohtamisen asiantuntijan kanssa laajasti tilastointimerkintöjä, sisältömerkintöjä työkyvyn selvittelyssä olevien asiakkaiden osalta ja miten heidän palvelujen toteutumaa voidaan todentaa tai seurata. Työkyvyn selvittelyssä olevan asiakkaan tiedot löytyvät yleensä usealta eri palvelun tuottajalta ja erilaisista tietojärjestelmistä (TE/Kuntakokeilu, Kela, Aikuissosiaalityö, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, rinnalla kulkevien työllistymistä edistävien ja työkykyä tukevien sektorin ulkopuolella olevien palveluntuottajien asiakasrekistereissä, mahdollisesti työterveydenhuollossa, vakuutusyhtiöissä tai työeläkevakuuttajilla). Reititys ja tietojen yhdisteleminen työkykyselvittelyssä olevan asiakkaan osalta osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Tilastointi- sekä sisältömerkintöjen toteutukseen liittyy myös suurta hajontaa, kokonaismäärät eivät täten ole luotettavia. Työkyvyn tuen ja selvittelyn asiakirjamerkinnät eri ammattilaisten työrooleista ja tehtävistä käsin toteuttavat määrällisesti ja laadullisesti eripituisina jaksoina. Ohjautumisen tueksi laadittu malli tuli esittelyyn maaliskuussa 2024 ja esittely sote- johtoryhmässä mallin käyttöönotosta tehtiin lokakuussa 2024.
Toteutimme pilotoinnin varhaisen tunnistamisen toteutumisesta työttömiksi alkusyksystä 2024 tulleista asiakkaista. Laadimme ammattilaisille seurantalomakkeen täytettäväksi ja palautettavaksi. Prosessin seuranta-ajasta tulee lyhytkestoinen, ajatellen että selvittelyjen kesto yleensä on vähimmilläänkin puoli vuotta, pisimmillään 1-2 vuotta. Saamme pilotoinnista kokemustietoa asiakaspolun toteutumisesta selvittelyn alkuvaiheessa uuden mallin mukaisilla suosituksilla.
Ammattilaisille tarkoitettu tietopaketti valmistuu loppuvuodesta 2024. Aika ei riitä tutkimaan ohjautumista ja mallin käyttöönottoa syvällisemmin.
Hanketyön tavoitteiden esittelyt sekä kehitystehtävien työryhmätyöskentely toteutuu Q 2-4/2023
Toimintamallin valmistelu toteutuu Q 1-2/2024.
Toimintamallin pilotointi varhaisen tuen tunnistamisen ja jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn tarpeen tunnistamisen osalta toteutuu Q 4/2024.
Tietopaketin kooste toteutuu Q 4/2024.
Kehittämistyön ensisijainen kohderyhmä on työttömiä työkykyhaasteisia asiakkaita palvelevat monialaiset ammattilaiset. Työkyvyn varhaisen tuen tunnistamisen yhtenäistä menetelmää ei ole käytössä. Työttömään asiakkaan ohjautuminen työkyvyn selvittelyssä on osalle ammattilaisista tuttua, mutta yhtenäistä toimintamallia ei ole. Lisäksi ei löydy jäsennystä siitä, miten selvittelyn oikea-aikaisuutta voisi arvioida tai miten tukea selvittelyä esim. kartoitetun tiedon jäsennyksellä, rakenteella, arvioinnilla sekä välittämisellä seuraavalle taholle. Työkyvyn tuen tiimiä tai koordinoivia työntekijöitä ei ole vaan työkykyasiat hoidetaan osana normaalia työnkuvaa ja -roolia.
Lääkärin työkykyarviointia tukisi huolellisesti tiivistetyt esitiedot sekä työllisyyssuunnitelman tavoitteiden tiedoksi saaminen. Asiakkaalle on liian laaja vaatimus osata suullisesti välittää tarvittavat tiedot vastaanottokäynnillä.
Työkykylausunnon tarve voi myös kohdistua useaan eri tavoitteeseen; sairastamiseen, kuntoutukseen ja etuuksiin.
Työkykylausuntoa voidaan tarvita jäljellä olevan työkyvyn arvioon huomioiden hakuammatti/ ammatillisen kuntoutuksen suuntaus, koulutus jne. Tätä pyydetään yleensä erillisellä lähetteellä TE/Kuntakokeilusta.
Kannanottoa jäljellä olevaan työkykyyn eli työkykylausuntoa ja lääketieteellistä arviota työntekijän terveydentilasta, mahdollisista sairauksista sekä niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, ja toisaalta kannanottoa, miten ne kaikki vaikuttavat työhön ja sen tekemiseen/ kuntoutuksen tarpeeseen.
Työkykylausuntoa laajimpana moniammatillisen työkykyarvion toteutuksena, jossa voi yhdistyä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon arviot, sekä joka voi myös tarkoittaa somaattisen ja psykiatrisen arvion yhdistämistarvetta. Moniammatilliseen työkykyarvioon liittyy myös usein asiakkaan sosiaalisen tilanteen kartoittamisen tarve sisältäen arjen sujuvuuden, elämänhallinnan, sekä motivaation ja asenteen. Palautteet kuntoutuksista sekä eri palveluntuottajien rinnalla kulkevista työllisyyttä edistävistä sekä työkykyä tukevista palveluista tulee sisällyttää myös työkykylausuntoihin.
Työttömien työ- ja toimintakyvyn tukea saavien asiakkaiden määrää hankesuunnitelmassa perustuu eri palvelujärjestelmien ammattilaisten toteuttaman työn määrän tiedusteluun sekä sisältö- ja kirjausmerkintöihin. Luotettavimmat tiedot löytyvät työttömien terveystarkastusten toteutuksesta. Selvittelimme tietojohtamisen asiantuntijan kanssa tarkemmin Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja tilastointimerkintöjä. Merkintöjä löytyi, mutta työ- ja toimintakyvyn selvittely voi hajautua usealle eri palvelun tuottajalle, eikä eri tietojärjestelmien tietojen yhdistely ole seurannallisesti mahdollista, näin määrälliset tiedot jäävät epätäsmällisiksi. Sisältö- ja tilastointimerkintöjen puutteellisuus ei myöskään mahdollista vaikuttavuuden arviointia.
Tilastotietona olen tarkkaillut sote-kuva tietokantaa, kelan tietotarjotinta, TTL:n työelämätieto dataa sekä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksia. Työkyvyttömyyden kokonaisindeksi Keski-Pohjanmaalla on 118. Tilastot kertovat työeläkehakuisuudesta, kuntoutustoteutuma on matalahkoa, pitkiä yli 90 päivää kestäviä sairauslomia kirjoitettaan paljon ja nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyviä sairauslomia kirjoitetaan paljon.
Alueen TE/Kuntakokeilun tiimivastaava kertoo, että tällä hetkellä on yli 3400 asiakasta ja noin puolet heistä tarvitsee jonkinlaista tukea työllistymiseen ja näistä myös suuri osa tarvitsee jossain vaiheessa perusterveydenhuollon palveluita. TE/Kuntakokeilun viranomaisen työnkuvassa korostuu työkyvyn selvittelyn tarpeen arviointi. Kun TYM- lainsäädäntömuutoksen mukaisesti kriteeristö palveluun madaltuu, todennäköisesti TYM- asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti. Tämä haastaa TE2024- uudistuksessa kunnalle siirtyvien palvelujen toteutusta ja työjärjestelyjä.
Olen hyödyntänyt soveltaen ja muokaten Keusoten, Varhan sekä Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialueiden työ- ja toimintakyvyn selvittelyn malleja. Myös TEM /KEHA materiaaleja olen saanut hyödynnettyä kun laadin työ- ja toimintakyvyn peruskysymysten pisteytystä.
Terveyskylän Työkyvyn tukeminen- osio, Työterveyslaitoksen työkyvyn tuen koulutusmateriaalit olen myös hyödyntänyt.
Olemme hyödyntäneet työkyvyn tuen konsultaatiomallin kehittäjän kanssa toistemme ammattitaitoa ja kokemusta. Olemme pyrkineet yhdistelemään hanketöidemme kehitystehtäviä yhteensopiviksi.
Toteutimme pienryhmille kyselyn työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn lähtötilanteen prosessiin liittyen sekä kyselyn eri työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palvelujen ammattilaisten tehtävistä, roolista ja yhteistyöstä työkyvyn selvittelyihin liittyen. Niistä saatua palautetta on hyödynnetty ja huomioitu.
Kyselyiden pohjalta nousi ajatus varhaisen työkyvyn tuen kartoituslomakkeesta, esitietojen/kartoitettavan tiedon jäsentämisen ohjeistuksesta. Huomattiin selkeyttävänä työkyvyn selvittelyjen jakaminen työ- ja toimintakyvyn peruskysymysten perusteella kolmeen eri tasoon. Huomattiin tavoitteiden määrittelyssä tämä fokus ja painotus jäljellä olevan työkyvyn selvittelyyn. Eläkehylkypäätösten määrä kasvaa kiristettyjen kriteerien myötä. Työ- ja toimintakyvyn selvittelyn tulisi kuitenkin ensisijaisesti keskittyä päätavoitteisiin: Jäljellä olevan työkyvyn tuki, työllisyysmahdollisuuksien edistäminen, työssä pysymisen tuki sekä työhön paluun tuki. Näin ollen eriytimme toistuvasti eläkettä hakevat, työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät, jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallin ulkopuolelle, koska he eivät enää tavoittele työelämää. Heidän asiansa hoidetaan lääkärien normaalivastaanottojen seurannallisissa puitteissa. Eläkehakuprosessien uudelleen vireelle panoon tarvitaan kuitenkin esitietojen koontia lääkärille, jonka toteutuksen osalta konsultoidaan asiakasta entuudestaan tuntevaa verkostoa.
Työkykyosaamisen tukemiseksi ja jäljellä olevan työkyvyn mallia selkeyttäväksi, laaditaan tietopaketti jäljellä olevan työkyvyn tuen palvelujärjestelmän ammattilaisille.
Varhaisen työkyvyn tuen kartoitus, jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn tarpeen arviointi, työkykypistemäärän arvon määrittämän tason mukainen eteneminen jäljellä olevan työkyvyn selvittelyssä, testaus/pilotointi toteutettiin TE/Kuntakokeilun työntekijöistä valitulle otokselle syys-marraskuussa 2024.
Varhaisen tuen kartoituslomakkeen toimivuus
Työkykypistemäärän antaman numeerisen arvon mukainen eteneminen jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallissa.
Asiakkaan kokonaistilanteen arvioiminen kartoitettujen esitietojen pohjalta ja yhteistyön virittäminen asiakasta hoitavaan verkostoon.