Työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen malli, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Työttömien työ- ja toimintakyvyn malli kuvaa työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyn prosessia ja palveluja. Malli kuvaa työ- ja toimintakyvyn selvittelyä tekevien eri ammattilaisten roolit, tehtävät sekä vastuun, yhteistyön koordinaatiosta.
Toimintamallin nimi
Työttömien työ- ja toimintakyvyn malli kuvaa työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyn prosessia ja palveluja. Malli kuvaa työ- ja toimintakyvyn selvittelyä tekevien eri ammattilaisten roolit, tehtävät sekä vastuun, yhteistyön koordinaatiosta.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn malli ja prosessin osakokonaisuudet ovat työtön työnhakija, eri palvelutuottajien toimesta tehdyt palvelutarpeen arviot, asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen, työttömien terveystarkastus osana jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä, lääkärin työkykylausunnot ja työkykyarviot osana jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä sekä työkykyverkoston moniammatillisen konsultaatiotiimin hyödyntäminen tietyin kriteerein erityisen jumittuneissa tilanteissa.
Työttömän varhaisen työkyvyn tuen kartoitus ja tunnistaminen toteutetaan työttömän työnhakijan alkuhaastattelussa sekä palvelutarpeen arvioinnissa kartoituslomake sisältää työkykypistemäärän arvioinnin. Jos asiakkaan antamien esitietojen sekä kartoituslomakkeen tietojen kokonaisarviossa muodostuu selkeä kuva työkykyyn liittyvästä haasteesta, voidaan edetä työttömien terveystarkastuksen toteutukseen.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn taso määrittyy työkykypistemäärän numeerisen arvon perusteella, jossa asteikko on 1-10. Tasoja on kolme. Työttömien terveydenhoitajan sekä lääkärin vastaanotolle kerättävien esitietojen rakenne, määrä ja laatu on ohjeistettu tämän jaottelun mukaisesti. Terveydenhoitajan ja lääkärin työssä ensimmäinen taso jakautuu terveydenhoitajan perusterveystarkastukseen ja lääkärin laatimaan työkykylausuntoon jäljellä olevasta työkyvystä. Toinen taso jakautuu terveydenhoitajan terveystarkastukseen osana jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä sekä lääkärin työkykyarvioon jäljellä olevasta työkyvystä (työkykylausunto/etuudet/kuntoutus). Kolmas taso jakautuu terveydenhoitajan terveystarkastukseen osana jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä sekä lääkärin moniammatilliseen työkykyarvioon (työkykylausunto/etuudet/ kuntoutus).
Prosessin kivijalka muodostuu työttömän työntekijän rinnalla kulkevista työkykyä tukevista sekä työllisyyttä edistävistä palvelukokonaisuuksista. Selvittelyn aikana näiden palvelujen eri ammattilaisten työpanos sekä lääketieteellisen työkykyarvion ja työkykylausunnon tiedonjako, suunnitelmien mukainen eteneminen, vastuut sekä arviointi ja seuranta tulee koordinoida verkostoyhteistyön voimin. Perusterveydenhuollon ammattilaisten ja työllisyyttä edistävien ja työkykyä tukevien ammattilaisten dialogisuus palvelee asiakkaan kokonaistilanteen selvittämistä ja oikea-aikaisten palvelujen toteutumista.
Koko prosessin tavoite on jäljellä olevan työkyvyn tuki, työllistymismahdollisuuksien edistämien, työssä pysymisen tuki sekä työhön paluun tuki.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn prosessissa on tavoite työllistymismahdollisuuksien edistäminen ja työkykyhaasteesta huolimatta työelämään suuntautuminen jäljellä olevalla työkyvyllä. Kuitenkin löytyy aina työttömien joukko, joilla työttömyys on huomattavasti pitkittynyt, heillä on taustalla toistuvia eläkehylkypäätöksiä, heidät on toistuvasti todettu työkyvyttömiksi ja heidän tilanteensa ei ole edistynyt moninaisten rinnalla kulkevien työllisyyttä edistävien ja työkykyä tukevien palvelujen yhdistelystä, työkykyverkoston konsultaatioista tai hoito- ja kuntoutustoimenpiteistä huolimatta. Näiden asiakkaiden kohdalla on suositeltavaa, että työkykyarviota ja työkykylausuntoa edeltävästi heidän työkykyasiansa käsitellä moniammatillisesti yhdessä pohtien, asiakaan työkyvyn tuen ja työllisyyttä edistävien palveluntuottajien sekä perusterveydenhuollon lääkäriedustajan kanssa yhteistyössä. Lääkäri arvioi ja antaa kannanoton siitä, löytyykö tarpeeksi painavia uusia perusteita edetä eläkehakemuksessa, hoito/kuntoutus/etuudet huomioiden.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Soite, on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Kokkolan ja Kannuksen kaupungeista sekä Toholammin, Kaustisen, Vetelin, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnista ja niiden n. 70 000 asukkaasta. Soitessa työskentelee eri alan ammattilaisia runsaat 4 000 henkilöä sekä yli 300 sivutoimista palokuntalaista.
Soitessa halutaan yhdistää palvelut asiakas- ja potilaslähtöisellä tavalla, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköt toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä. Soite-kuntayhtymän tunnuslause on ”Ihminen keskiössä”. Tuon tunnuslauseen ja perusperiaatteen ympärille tiivistyy koko keskipohjalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusajatus.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä luotiin yhteistyössä KP Työkykyhankeen kanssa työkyvyn tuen tiimin malli, joka sai nimen Työkykyverkosto ja käynnisti toimintansa elokuussa 2022. Työkykyverkosto on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimiva moniammatillinen konsultaatioryhmä, johon osallistuu TE- palveluiden ja sosiaalialan asiantuntijat, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lääkärit, Soiten ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiantuntijat ja psykologi. Asiakas ei osallistu konsultaatiokäsittelyyn vaan hänen tilanteeseensa liittyvät esitiedot kartoittaa ja toimittaa verkostoon lähettävä taho. Työkykyverkoston toimintaa koordinoi kaksi osa-aikaista sekä määräaikaista työntekijää (31.12.2024 asti). Työkykyverkosto laatii moniammatillisesti konsultaation suositukset, jotka täydentävät muita, aiemmin laadittuja suunnitelmia. Asiakaskriteerinä ovat sellaiset asiakastilanteet, joissa tavanomiset selvittelyn reitit ja yhteistyö eivät ole riittäneet ja tilanne on jumittunut.
Työttömän asiakkaan rinnalla kulkevien työllisyyttä edistävien ja työkykyä tukevien palvelujen osalta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä toimintamallia työ- ja toimintakyvyn selvittelyn toteutukseen. Työkyvyn tuen varhaiseen tunnistamiseen tai työ- ja toimintakyvyn selvittelyn tarpeen tunnistamiseen ei ole yhtenäisiä menetelmiä. Työttömän asiakkaan työkykyhaasteet tulevat esille eri palveluntuottajien asiakashaastatteluissa, palvelutarpeen arvioinneissa tai hoidon tarpeen arvioinneissa. Työkykyasiakkaan palveluohjaus on toteutettu eri ammattilaisten yhteistyössä hyödyntäen tarjolla olevia palvelukokonaisuuksia. Asiakas on ohjautunut työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn lääkärille työkykylausuntoja sekä työkykyarviota varten eri palveluista, joko itse lääkäriaikansa varaten tai lähettävän tahon avustamana. Työkykyhaasteisen asiakkaan rinnalla kulkevissa palveluissa ei ole erikseen nimetty koordinoivia työntekijöitä, vaan asiakkaan palvelut ja asiakasohjaus toteutetaan osana eri ammattilaisen normaalia työnkuvaa ja – roolia.
Lakisääteiseen Työllisyyden monialaiseen yhteispalveluun (TYP) liitetyt asiakkaat ovat saaneet ohjauksen työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn moniammatillisen yhteistyön tekemän palvelutarpeen arvion pohjalta. Työllisyyden monialaisen yhteispalvelun käytössä on nimettyjä vastuulääkäreitä, joiden kautta työkykylausunnot sekä työkykyarviot sekä työ- ja toimintakyvyn selvittelyt ovat toteutuneet. Asiakkaan lähityöntekijät ovat tarvittaessa osallistuneet asiakkaiden lääkärin vastaanottokäynneille.
Jäljellä olevan työkyvyn selvittelyn mallia täydentämään laaditaan ammattilaiselle tietopaketti selventämään prosessin osa-alueita ja keskeisiä käsitteitä sekä lisäämään työkykytietoutta.
Kehittämistyön ensisijainen kohderyhmä on työttömiä työkykyhaasteisia asiakkaita palvelevat monialaiset ammattilaiset. Työkyvyn varhaisen tuen tunnistamisen yhtenäistä menetelmää ei ole käytössä. Työttömään asiakkaan ohjautuminen työkyvyn selvittelyssä on osalle ammattilaisista tuttua, mutta yhtenäistä toimintamallia ei ole. Lisäksi ei löydy jäsennystä siitä, miten selvittelyn oikea-aikaisuutta voisi arvioida tai miten tukea selvittelyä esim. kartoitetun tiedon jäsennyksellä, rakenteella, arvioinnilla sekä välittämisellä seuraavalle taholle. Työkyvyn tuen tiimiä tai koordinoivia työntekijöitä ei ole vaan työkykyasiat hoidetaan osana normaalia työnkuvaa ja -roolia.
Lääkärin työkykyarviointia tukisi huolellisesti tiivistetyt esitiedot sekä työllisyyssuunnitelman tavoitteiden tiedoksi saaminen. Asiakkaalle on liian laaja vaatimus osata suullisesti välittää tarvittavat tiedot vastaanottokäynnillä.
Työkykylausunnon tarve voi myös kohdistua useaan eri tavoitteeseen; sairastamiseen, kuntoutukseen ja etuuksiin.
Työkykylausuntoa voidaan tarvita jäljellä olevan työkyvyn arvioon huomioiden hakuammatti/ ammatillisen kuntoutuksen suuntaus, koulutus jne. Tätä pyydetään yleensä erillisellä lähetteellä TE/Kuntakokeilusta.
Kannanottoa jäljellä olevaan työkykyyn eli työkykylausuntoa ja lääketieteellistä arviota työntekijän terveydentilasta, mahdollisista sairauksista sekä niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, ja toisaalta kannanottoa, miten ne kaikki vaikuttavat työhön ja sen tekemiseen/ kuntoutuksen tarpeeseen.
Työkykylausuntoa laajimpana moniammatillisen työkykyarvion toteutuksena, jossa voi yhdistyä perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon arviot, sekä joka voi myös tarkoittaa somaattisen ja psykiatrisen arvion yhdistämistarvetta. Moniammatilliseen työkykyarvioon liittyy myös usein asiakkaan sosiaalisen tilanteen kartoittamisen tarve sisältäen arjen sujuvuuden, elämänhallinnan, sekä motivaation ja asenteen. Palautteet kuntoutuksista sekä eri palveluntuottajien rinnalla kulkevista työllisyyttä edistävistä sekä työkykyä tukevista palveluista tulee sisällyttää myös työkykylausuntoihin.
Työttömien työ- ja toimintakyvyn tukea saavien asiakkaiden määrää hankesuunnitelmassa perustuu eri palvelujärjestelmien ammattilaisten toteuttaman työn määrän tiedusteluun sekä sisältö- ja kirjausmerkintöihin. Luotettavimmat tiedot löytyvät työttömien terveystarkastusten toteutuksesta. Selvittelimme tietojohtamisen asiantuntijan kanssa tarkemmin Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältö- ja tilastointimerkintöjä. Merkintöjä löytyi, mutta työ- ja toimintakyvyn selvittely voi hajautua usealle eri palvelun tuottajalle, eikä eri tietojärjestelmien tietojen yhdistely ole seurannallisesti mahdollista, näin määrälliset tiedot jäävät epätäsmällisiksi. Sisältö- ja tilastointimerkintöjen puutteellisuus ei myöskään mahdollista vaikuttavuuden arviointia.
Tilastotietona olen tarkkaillut sote-kuva tietokantaa, kelan tietotarjotinta, TTL:n työelämätieto dataa sekä tilastokeskuksen työvoimatutkimuksia. Työkyvyttömyyden kokonaisindeksi Keski-Pohjanmaalla on 118. Tilastot kertovat työeläkehakuisuudesta, kuntoutustoteutuma on matalahkoa, pitkiä yli 90 päivää kestäviä sairauslomia kirjoitettaan paljon ja nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyviä sairauslomia kirjoitetaan paljon.
Alueen TE/Kuntakokeilun tiimivastaava kertoo, että tällä hetkellä on yli 3400 asiakasta ja noin puolet heistä tarvitsee jonkinlaista tukea työllistymiseen ja näistä myös suuri osa tarvitsee jossain vaiheessa perusterveydenhuollon palveluita. TE/Kuntakokeilun viranomaisen työnkuvassa korostuu työkyvyn selvittelyn tarpeen arviointi. Kun TYM- lainsäädäntömuutoksen mukaisesti kriteeristö palveluun madaltuu, todennäköisesti TYM- asiakasmäärät tulevat kasvamaan huomattavasti. Tämä haastaa TE2024- uudistuksessa kunnalle siirtyvien palvelujen toteutusta ja työjärjestelyjä.
Toimintamallin esittelyjen yhteydessä on toimintamalli ja sen mukaista työskentelyä tukevat dokumentit jaettu osallistujille. Käyttöönotto ja juurtuminen eri ammattilaisten työhön riippuu siitä, miten toimintayksiköt sitoutuvat toimintaansa uudistamaan.
TE/Kuntakokeilulle on toteutettu erillinen koulutustilaisuus toimintamallin mukaisesta työskentelystä ja myös heille jaettu materiaalia työn tueksi.
Perusterveydenhuollon resurssia ja roolia terveyssosiaalityön osalta on säästötoimenpiteiden vuoksi vähennetty, joka on ollut keskeinen tuki työkyvyn selvittelyn asiakkaille. Perusterveydenhuollon resurssien uudelleen järjestelyt sekä säästötoimet jatkuvat varmasti myös tulevaisuudessa. Monialainen tuen ja työ- ja toimintakyvyn selvittely vaatii työkykyosaavaa resurssia ja sen varmistaminen tulisi huomioida.
Toimintamallin esittely ja käyttöönoton kysymys esitettiin johtoryhmälle 8.10.2024. Johtoryhmä teki puoltavan päätöksen.
Perusterveydenhuollon ja työllisyysviranomaisen väliseen yhteistyöhön tarvittaisiin työkykyosaava työntekijää etenkin ajatellen pääsyä terveystietojen tarkasteluun.
Vastuuhenkilöt jäljellä olevan työkyvyn mallin jatkokehittämisestä sekä juurruttamisesta ovat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen SOTE-keskuksen integraatiopäälliköt Marja Paananen sekä Nico Jäväjä.
Työkykyosaamisen ja työkyvyn tuen keinojen ja menetelmien lisätietoutta tarvitaan laajasti ja sektorit ylittävästi.
Kansikuva
