Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin kehittäminen Pohjois-Karjalassa
Yhtenäisten arviointikohteiden sopiminen työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen Pohjois-Karjalassa eri organisaatioiden monialaisena yhteistyönä. Kehittämistyötä toteutetaan osana Savonian Hyvinvointikoordinaattori-opintojen opinnäytetyötä (YAMK).
Pohjois-Karjalan maakunta muodostuu 13 kunnasta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettu maakunnallisesti Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun soten toimesta jo vuodesta 2017 lähtien. Pohjois-Karjalassa on tunnistettu, että osatyökykyinen asiakas on usein sote-palveluiden lisäksi samanaikaisesti myös verkoston muiden toimijoiden palveluissa kuten TE-palveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa, KELA:ssa, yksityisillä palveluntuottajilla, oppilaitoksissa ja järjestöissä.
Pohjois-Karjalassa on vahvaa verkostotyötä, mutta käynnissä olevat uudistukset muun muassa Hyvinvointialueen rakentumisen, TE-palveluiden siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle 2025, UPA-malli ja lainsäädännölliset uudistukset mm. TYP:-lain ja vammaispalvelulainsäädännön osalta haastavat toimijoita.
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu sama asia, mitä valtakunnallisestikin on tunnistettu; osatyökykyisten ihmisten työ- ja toimintakykyä seurataan ja tuetaan usean eri organisaation toimesta ja tietoa kerätään useilla erilaisilla työvälineillä oman palvelun näkökulmasta käsin. Usein ei tiedetä, millaista työ- ja toimintakykytietoa asiakkaasta samanaikaisesti kerätään toisessa palvelussa eikä tieto ole yhteisesti käytettävissä.
Yhdenmukainen tieto auttaa seuraamaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kehittymistä ja esimerkiksi sitä, miten erilaiset palveluketjut siihen vaikuttavat (STM, Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020-2022).
Kuva
Osatyökykyisen asiakkaan verkostokartta kuvaa eri toimijoita, jotka työskentelevät asiakkaan kanssa ja tukevat osaltaan työkyvyn vahvistamista. Pohjois-Karjalan vahvuutena on verkostoyhteistyö ja toimijoiden kesken tunnistetaan yhteinen asiakas.
Työkyvyn tuen tarpeiden arvioimiseksi oli tärkeää sopia, miten asiakkaan työ- ja toimintakykyään mitataan ja seurataan eri palveluissa. Hankkeessa toteutetussa nykytilan kartoituksessa nousi esille, että alueella on käytössä useita erilaisia tapoja ja menetelmiä mitata asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Työkykyohjelma toteutti Työ- ja toimintakyvyn mittarit ja menetelmät -työpajasarjan, jonka aikana tutustuttiin maakunnallisesti eri organisaatioiden käytössä oleviin työ- ja toimintakyvyn mittareihin ja työmenetelmiin sekä vahvistettiin osaamista myös itsenäisesti käytettävien työ- ja toimintakyvyn mittareihin tai työmenetelmiin, kuten Oma-olon oirearviot ja valmennukset sekä Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin. Osallistujia työpajasarjaan oli 82 ammattilaista eri organisaatioista Pohjois-Karjalan alueelta sekä sote-palveluista että järjestöistä, oppilaitoksista, KELA:sta, TE-palveluista, kunnan työllistämispalveluista, yksityisiltä palveluntuottajilta ja hankkeista.
Tunnistettiin, että erilaisia työ- ja toimintakyvyn mittareita käytetään maakunnan alueella todella paljon ja tarve yhteiselle tiedolle on suurta.
Siun soten työkykyohjelman toimeksiantona mittariston yhteiskehittäminen toteutettiin hankkeen projektisuunnittelijan Hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opinnäytetyönä. Yhtenäisten arviointikohteiden rakentamiseksi perustettiin Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaaminen -työryhmä 12/2021, johon osallistui edustajat Siun soten vammaispalveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä työikäisten palveluista, TE-palveluista, Kontiolahden kunnan työllisyyspalveluista, Honkalampisäätiö Kaski työvalmennuksesta, Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:stä ja opiskelijaedustaja.
Yhteiskehittämistä toteutettiin myös osana Siun soten työkykyohjelma -hankkeen Työ- ja toimintakyvyn mittarit ja menetelmät -työpajasarjaa, johon osallistui. Työpajasarjaan osallistui 82 henkilöä edustaen laajasti eri organisaatioita ja toimijoita. Työpajasarjassa tunnistettiin Pohjois-Karjalassa eri toimijoilla käytettävistä mittareista ja menetelmistä, yhtenäistettiin ymmärrystä myös tiedonjakamisen ja yhteisen suunnittelun tärkeydestä sekä tutustuttiin erilaisiin mittareihin, joita asiakas voi käyttää joko itsenäisesti tai työntekijän voi hyödyntää ohjaustyössä.
- Työpaja: Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen verkostossa.
Ketkä kaikki työ- ja toimintakykyä seuraavat asiakkaan palvelupolulla? Miten sitä tehtäisiin yhdessä paremmin?
- Työpaja: Tilanteen kartoittaminen ja palvelutarpeiden tunnistaminen.
Millaisilla mittareilla ja työmenetelmillä selvitän ihmisen tilannetta ja miten tunnistan hänelle sopivimmat tukitoimet ja palvelut. Millaisia keinoja ihmisellä itsellään on selvittää omaa tilannettaan?
- Työpaja: Palvelun aikainen toiminta ja toiseen palveluun ohjautuminen.
Mitä työmenetelmiä ja mittareita käytän omassa työssäni ja mitä tietoa välitän ohjatessani asiakkaan toiseen palveluun. Millaisia menetelmiä ihminen voi hyödyntää itsenäisesti?
- Työpaja: Työympäristössä tapahtuva työ- ja toimintakyvyn kuvaaminen.
Millaisilla yhteisesti sovituilla asioilla/seurantakohteilla työympäristössä tapahtuvaa työkykyä kuvataan? Miten ihminen itse voi seurata omaa työkykyään?
- Työpaja: Työkyvyn arvioinnin koottu tieto.
Miten saisimme palvelupolulla kerätyt tiedot yhdistettyä ja rakennettua yhteinen työkyvyn arviointi? Miten minun keräämäni tieto siirtyy yhteisesti käytettäväksi? Mitä ja miten ihminen itse voi seurata ja kerätä hänen työ- ja toimintakykyyn liittyvää tietoa?
- Koontiseminaari: Työhönvalmennuksen ja Työ- ja toimintakyvyn mittareiden ja menetelmät -työpajasarjojen yhteinen koontiseminaari.
Tavoitteena on luoda yhteneväiset arviointikohteet ja toimiva lomake, jota voitaisiin soveltaa useissa eri organisaatioissa tilanteisiin, joissa osatyökykyinen asiakas on työympäristössä esimerkiksi työtoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai työhönvalmennuksen asiakkaana.
Mittaristosta kerätään jatkuvasti käyttökokemuksia ja sitä muokataan saadun palautteen perusteella. Käyttökokemuksia kerätään hyvin erilaisista ympäristöissä, jotta saadaan selville mittariston sovellettavuus erilaisissa palveluissa mm. vankilan työtoiminnassa, kuntouttavan työtoiminnan eri yksiköissä, järjestön työhönvalmennuksessa sekä vammaispalveluiden työtoiminnassa ja työhönvalmennuksessa.
Käyttökokemusten seurantaa ohjataan mm. seuraavilla kysymyksillä:
Kun täytät tätä mittaria, niin annathan meille palautetta ja kerrot meille mielipiteesi ja kokemuksesi.
1. Kysymysten tärkeydestä tai turhuudesta
2. Kysymysten ymmärrettävyydestä
3. Vastausvaihtoehtojen 1-10 käyttämisestä
4. Näiden kysymysten tai mittarin hyödystä sinulle
Mittarin kehittämistyön seurantaa ja toteutusta tehdään työryhmän tapaamisissa.
Kehittämistä toteutetaan monialaisesti yhteiskehittämisen keinoin ja osallistavia menetelmiä hyödyntäen.
Mittariston kehittämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin alueen työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kanssa ja sitä muokataan käyttökokemuksien pohjalta koko ajan prosessimaisesti. Asiakas- ja työntekijäkokemusten keräämisessä hyödynnetään sekä työryhmän työntekijöiden kautta saatuja kontakteja, mutta myös sosionomiopiskelijoiden mahdollisuutta jalkautua eri puolille maakuntaa eri asiakasryhmien pariin.