Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin kehittäminen Pohjois-Karjalassa
Yhtenäisten arviointikohteiden sopiminen työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen Pohjois-Karjalassa eri organisaatioiden monialaisena yhteistyönä. Kehittämistyötä toteutetaan osana Savonian Hyvinvointikoordinaattori-opintojen opinnäytetyötä (YAMK).
Toimintamallin nimi
Yhtenäisten arviointikohteiden sopiminen työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen Pohjois-Karjalassa eri organisaatioiden monialaisena yhteistyönä. Kehittämistyötä toteutetaan osana Savonian Hyvinvointikoordinaattori-opintojen opinnäytetyötä (YAMK).
Luoda yhteneväiset arviointikohteet ja toimiva lomake, jota voitaisiin soveltaa useissa eri organisaatioissa tilanteisiin, joissa osatyökykyinen asiakas on työympäristössä esimerkiksi työtoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai työhönvalmennuksen asiakkaana.
Mittaria kehitetään ensisijaisesti työntekijälle ja asiakkaalle työvälineeksi. Mittari on tarkoitettu asiakkaan kanssa työskentelyn ja keskustelun työvälineeksi ja sen avulla voidaan määrittää esim. tavoitteita. Työryhmä toteaa, että asiakas voi saa usein monesta arviointikohteesta ”hyvät pisteet”, mutta voi olla, että esim. yhden arviointikohdan merkittävä rajoite voi haastaa työkykyisyyttä paljon, jolloin esim. pisteiden laskeminen vääristäisi kokonaistilanteen.
Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittariston tämänhetkinen versio. (11/2022)
Perustietolomakkeen tämänhetkinen versio. (11/2022) Perustietolomakkeen kehittämistyö aloitettiin 11/2022.
Monialainen kehittämistyöryhmässä määritettiin työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin tehtäväksi:
1.) Työ- ja toimintakyvyn näkyväksi tekeminen.
- Ihminen arvioi omaa työ- ja toimintakykyä
- Työntekijä vastaa kysymyksiin havaintojen pohjalta
2.) Työntekijöiden toiminnan yhdenmukaistaminen
- ohjaa ohjaustyötä toteuttavien työntekijöiden työtä ja havainnointia sovittuihin asioihin samansuuntaisesti
- toimii maakunnan eri organisaatioiden työhönvalmentajien yhtenäisenä työvälineenä
3.) Tuottaa tietoa palautekeskustelujen tueksi ja tavoitteen määrittämiseksi
4.) Tuottaa tietoa palveluiden jatkosuunnitteluun ja työkyvyn arvioinnin tueksi
Lisää tietoa mittarin kehittämistyöstä ja arviointikohteiden valinnasta löydät YAMK-opinnäytetyöstä Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin kehittäminen Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan maakunta muodostuu 13 kunnasta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettu maakunnallisesti Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun soten toimesta jo vuodesta 2017 lähtien. Pohjois-Karjalassa on tunnistettu, että osatyökykyinen asiakas on usein sote-palveluiden lisäksi samanaikaisesti myös verkoston muiden toimijoiden palveluissa kuten TE-palveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa, KELA:ssa, yksityisillä palveluntuottajilla, oppilaitoksissa ja järjestöissä.
Pohjois-Karjalassa on vahvaa verkostotyötä, mutta käynnissä olevat uudistukset muun muassa Hyvinvointialueen rakentumisen, TE-palveluiden siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle 2025, UPA-malli ja lainsäädännölliset uudistukset mm. TYP:-lain ja vammaispalvelulainsäädännön osalta haastavat toimijoita.
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu sama asia, mitä valtakunnallisestikin on tunnistettu; osatyökykyisten ihmisten työ- ja toimintakykyä seurataan ja tuetaan usean eri organisaation toimesta ja tietoa kerätään useilla erilaisilla työvälineillä oman palvelun näkökulmasta käsin. Usein ei tiedetä, millaista työ- ja toimintakykytietoa asiakkaasta samanaikaisesti kerätään toisessa palvelussa eikä tieto ole yhteisesti käytettävissä.
Yhdenmukainen tieto auttaa seuraamaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kehittymistä ja esimerkiksi sitä, miten erilaiset palveluketjut siihen vaikuttavat (STM, Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020-2022).
Mittariston kehittämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin alueen työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kanssa ja sitä muokataan käyttökokemuksien pohjalta koko ajan prosessimaisesti. Asiakas- ja työntekijäkokemusten keräämisessä hyödynnetään sekä työryhmän työntekijöiden kautta saatuja kontakteja, mutta myös sosionomiopiskelijoiden mahdollisuutta jalkautua eri puolille maakuntaa eri asiakasryhmien pariin.
Kansikuva
