Yhtenäisten arviointikohteiden sopiminen työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen Pohjois-Karjalassa eri organisaatioiden monialaisena yhteistyönä. Kehittämistyötä toteutetaan osana Savonian Hyvinvointikoordinaattori-opintojen opinnäytetyötä (YAMK).
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pohjois-Karjalan maakunta muodostuu 13 kunnasta, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettu maakunnallisesti Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun soten toimesta jo vuodesta 2017 lähtien. Pohjois-Karjalassa on tunnistettu, että osatyökykyinen asiakas on usein sote-palveluiden lisäksi samanaikaisesti myös verkoston muiden toimijoiden palveluissa kuten TE-palveluissa, kuntien työllisyyspalveluissa, KELA:ssa, yksityisillä palveluntuottajilla, oppilaitoksissa ja järjestöissä.
Pohjois-Karjalassa on vahvaa verkostotyötä, mutta käynnissä olevat uudistukset muun muassa Hyvinvointialueen rakentumisen, TE-palveluiden siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle 2025, UPA-malli ja lainsäädännölliset uudistukset mm. TYP:-lain ja vammaispalvelulainsäädännön osalta haastavat toimijoita.
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu sama asia, mitä valtakunnallisestikin on tunnistettu; osatyökykyisten ihmisten työ- ja toimintakykyä seurataan ja tuetaan usean eri organisaation toimesta ja tietoa kerätään useilla erilaisilla työvälineillä oman palvelun näkökulmasta käsin. Usein ei tiedetä, millaista työ- ja toimintakykytietoa asiakkaasta samanaikaisesti kerätään toisessa palvelussa eikä tieto ole yhteisesti käytettävissä.
Yhdenmukainen tieto auttaa seuraamaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kehittymistä ja esimerkiksi sitä, miten erilaiset palveluketjut siihen vaikuttavat (STM, Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020-2022).
Osatyökykyisen asiakkaan verkosto Pohjois-Karjalassa.
Osatyökykyisen asiakkaan verkostokartta kuvaa eri toimijoita, jotka työskentelevät asiakkaan kanssa ja tukevat osaltaan työkyvyn vahvistamista. Pohjois-Karjalan vahvuutena on verkostoyhteistyö ja toimijoiden kesken tunnistetaan yhteinen asiakas.
Työkyvyn tuen tarpeiden arvioimiseksi oli tärkeää sopia, miten asiakkaan työ- ja toimintakykyään mitataan ja seurataan eri palveluissa. Hankkeessa toteutetussa nykytilan kartoituksessa nousi esille, että alueella on käytössä useita erilaisia tapoja ja menetelmiä mitata asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Työkykyohjelma toteutti Työ- ja toimintakyvyn mittarit ja menetelmät -työpajasarjan, jonka aikana tutustuttiin maakunnallisesti eri organisaatioiden käytössä oleviin työ- ja toimintakyvyn mittareihin ja työmenetelmiin sekä vahvistettiin osaamista myös itsenäisesti käytettävien työ- ja toimintakyvyn mittareihin tai työmenetelmiin, kuten Oma-olon oirearviot ja valmennukset sekä Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin. Osallistujia työpajasarjaan oli 82 ammattilaista eri organisaatioista Pohjois-Karjalan alueelta sekä sote-palveluista että järjestöistä, oppilaitoksista, KELA:sta, TE-palveluista, kunnan työllistämispalveluista, yksityisiltä palveluntuottajilta ja hankkeista.
Tunnistettiin, että erilaisia työ- ja toimintakyvyn mittareita käytetään maakunnan alueella todella paljon ja tarve yhteiselle tiedolle on suurta.
Siun soten työkykyohjelman toimeksiantona mittariston yhteiskehittäminen toteutettiin hankkeen projektisuunnittelijan Hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opinnäytetyönä. Yhtenäisten arviointikohteiden rakentamiseksi perustettiin Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittaaminen -työryhmä 12/2021, johon osallistui edustajat Siun soten vammaispalveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä työikäisten palveluista, TE-palveluista, Kontiolahden kunnan työllisyyspalveluista, Honkalampisäätiö Kaski työvalmennuksesta, Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:stä ja opiskelijaedustaja.
Yhteiskehittämistä toteutettiin myös osana Siun soten työkykyohjelma -hankkeen Työ- ja toimintakyvyn mittarit ja menetelmät -työpajasarjaa, johon osallistui. Työpajasarjaan osallistui 82 henkilöä edustaen laajasti eri organisaatioita ja toimijoita. Työpajasarjassa tunnistettiin Pohjois-Karjalassa eri toimijoilla käytettävistä mittareista ja menetelmistä, yhtenäistettiin ymmärrystä myös tiedonjakamisen ja yhteisen suunnittelun tärkeydestä sekä tutustuttiin erilaisiin mittareihin, joita asiakas voi käyttää joko itsenäisesti tai työntekijän voi hyödyntää ohjaustyössä.
Tavoitteena on luoda yhteneväiset arviointikohteet ja toimiva lomake, jota voitaisiin soveltaa useissa eri organisaatioissa tilanteisiin, joissa osatyökykyinen asiakas on työympäristössä esimerkiksi työtoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai työhönvalmennuksen asiakkaana.
Mittaristosta kerätään jatkuvasti käyttökokemuksia ja sitä muokataan saadun palautteen perusteella. Käyttökokemuksia kerätään hyvin erilaisista ympäristöissä, jotta saadaan selville mittariston sovellettavuus erilaisissa palveluissa mm. vankilan työtoiminnassa, kuntouttavan työtoiminnan eri yksiköissä, järjestön työhönvalmennuksessa sekä vammaispalveluiden työtoiminnassa ja työhönvalmennuksessa.
Käyttökokemusten seurantaa ohjataan mm. seuraavilla kysymyksillä:
Kun täytät tätä mittaria, niin annathan meille palautetta ja kerrot meille mielipiteesi ja kokemuksesi.
1. Kysymysten tärkeydestä tai turhuudesta
2. Kysymysten ymmärrettävyydestä
3. Vastausvaihtoehtojen 1-10 käyttämisestä
4. Näiden kysymysten tai mittarin hyödystä sinulle
Mittarin kehittämistyön seurantaa ja toteutusta tehdään työryhmän tapaamisissa.
Mittariston kehittämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin alueen työntekijöiden kuin asiakkaidenkin kanssa ja sitä muokataan käyttökokemuksien pohjalta koko ajan prosessimaisesti. Asiakas- ja työntekijäkokemusten keräämisessä hyödynnetään sekä työryhmän työntekijöiden kautta saatuja kontakteja, mutta myös sosionomiopiskelijoiden mahdollisuutta jalkautua eri puolille maakuntaa eri asiakasryhmien pariin.
Kehittämistä toteutetaan monialaisesti yhteiskehittämisen keinoin ja osallistavia menetelmiä hyödyntäen.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Luoda yhteneväiset arviointikohteet ja toimiva lomake, jota voitaisiin soveltaa useissa eri organisaatioissa tilanteisiin, joissa osatyökykyinen asiakas on työympäristössä esimerkiksi työtoiminnassa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai työhönvalmennuksen asiakkaana.
Mittaria kehitetään ensisijaisesti työntekijälle ja asiakkaalle työvälineeksi. Mittari on tarkoitettu asiakkaan kanssa työskentelyn ja keskustelun työvälineeksi ja sen avulla voidaan määrittää esim. tavoitteita. Työryhmä toteaa, että asiakas voi saa usein monesta arviointikohteesta ”hyvät pisteet”, mutta voi olla, että esim. yhden arviointikohdan merkittävä rajoite voi haastaa työkykyisyyttä paljon, jolloin esim. pisteiden laskeminen vääristäisi kokonaistilanteen.
Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittariston tämänhetkinen versio. (11/2022)
Perustietolomakkeen tämänhetkinen versio. (11/2022) Perustietolomakkeen kehittämistyö aloitettiin 11/2022.
Monialainen kehittämistyöryhmässä määritettiin työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin tehtäväksi:
1.) Työ- ja toimintakyvyn näkyväksi tekeminen.
2.) Työntekijöiden toiminnan yhdenmukaistaminen
3.) Tuottaa tietoa palautekeskustelujen tueksi ja tavoitteen määrittämiseksi
4.) Tuottaa tietoa palveluiden jatkosuunnitteluun ja työkyvyn arvioinnin tueksi
Lisää tietoa mittarin kehittämistyöstä ja arviointikohteiden valinnasta löydät YAMK-opinnäytetyöstä Työympäristössä tapahtuvan työ- ja toimintakyvyn mittarin kehittäminen Pohjois-Karjalassa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.