Varhan hyte-palvelutarjotin asiakasohjauksen tukena. (RRP P4 I2)
Sähköisen palvelutarjottimen käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien asiakasohjauksessa. Tarkoituksena on tuoda hyte-palvelut tarjolle asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelutarjottimen itsenäinen käyttö on mahdollista.
Asukkaille on oltava tarjolla tarpeisiin perustuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelukokonaisuuksien oleellisena osana nähdään myös järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen tuottamat palvelut. Palveluja tulee voida käyttää erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan.
Kustannustehokkuuden nimissä palveluntarpeen tunnistaminen on avainasemassa. Tarpeet tulee tunnistaa oikein, kattavasti ja oikea-aikaisesti, yhdessä asiakkaan kanssa. Osa asiakkaista tunnistaa itse tarpeensa ja ohjautuu itsenäisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin, toiset tarvitsevat tässä enemmän tukea. Oleellista on myös huomioida asiakkaan voimavarat, koska niitä voidaan hyödyntää palveluntarpeeseen vastattaessa.
Kohtaanto-ongelma ja häiriökysyntä, ovat ilmiöitä, jotka aiheuttava sekä hukkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä inhimillistä kärsimystä, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnan monella tasolla niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikajaksolla. Näitä ilmiöitä ei mitata, mutta niiden olemassaolo ja haaste nimellisesti tunnistetaan.
Varsinais-Suomessa on lähes 1000 nk sote-järjestöä. Tämän lisäksi seurakuntien ja kuntien palveluita tarjotaan jokaisen kunnan alueella runsaasti. Näiden kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan sähköinen työkalu, palvelutarjotin.
Palveluita ja toimintaa on kuitenkin tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Kunta- ja järjestörajat ylittävä yhteistyö onkin omiaan edistämään varsinkin pienemmillä kunnilla palveluiden tarpeeseen vastaamista.
Varsinais-Suomi on kaksi-kielinen alue, joten palveluita tulisi olla tarjolla ja löydettävissä sekä suomeksi, että ruotsiksi. Tulkkipalvelut tulee voida varmistaa muiden kielien osalta.
Palveluntarve, yksilön voimavarat ja palveluntarjonta eivät kohtaa yhteiskunnassa optimaalisella tavalla, varsinkaan niiden asukkaiden kohdalla, joilla palveluntarve ei ole täysin tarkkarajaista.
Hyte-palveluihin ohjaaminen sote-palveluista on pistemäistä. Palveluita ja toimintaa soten ulkopuolella on paljon, mutta niihin ei osata ohjata. Asiakasohjausta tekevät tunnistavat tämän haasteen (Liite "Ohjaus soten ulkopuolisiin palveluihin, raportti")
3. sektorin toimijoilla haasteena on, että toimintaa ja palveluita on tarjolla enemmän, kuin asiakkaita. Järjestöjen löydettävyys on haasteena myös järjestöille itselleen. (Liite "3.sektori toimijana elintapaohjauksessa"
Sosiaali- ja terveyspalveluiden prosesseja on luotu, mutta niissä ei vielä näy hyte-palveluiden nosto konkreettisella tasolla. Hyte-palvelut mainitaan, mutta työkalu hytepalveluiden tunnistamiselle puuttuu.
Turun alueella on pilotoitu pienimuotoisesti kulttuurilähetettä neuvoloissa. Arviointiin osallistui lopulta vähän asiakkaita, mutta tulokset ovat varovaisen optimistisia, mitä tulee kulttuuritoimintaan lähettämisen hyötyihin hyvinvoinnin näkökulmasta. (Liite "Kulttuurin kutsuvieras - pilotti)
Varhan strategisista tavoitteista on osa liitettävissä suoraan hyte-tarjottimen tarpeellisuuteen sekä asiakasohjauksen kehittämiseen:
- Palveluntarjonta on ajan- ja tarpeenmukaista
- Hoitotakuu toteutuu
- Korjaavien palvelujen suhteellinen määrä vähenee ennalta ehkäisevien palvelujen lisääntyessä
- Hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky asukkaiden parissa kohenee
Varsinais-Suomen alueella testattiin keväällä 2024 kansallisesti kehitettyä Tarmoa-palvelua. Kyseisen palvelun hinta osoittautui tämän hetkisessä taloustilanteessa hyvinvointialueelle ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Näin ollen hankeen loppuajaksi annettiin toimeksianto kehittää vaihtoehtoinen ratkaisu. (Liite: linkki Innokylän sivuille aiempaan kuvaukseen)
Hankkeen toimijat
Hyte-yksikön avainhenkilöt
Sote-keskuspalvelut (päällikkö ja esihenkilötason edustus)
sote-järjestöjen neuvottelukunnan yhteyshenkilöt (järjestöedustus)
Kokemusasiantuntija (asiakasedustus)
Sote-ammattilaiset (ammattilaisedustus)
Hyte-koordinaattorit (kuntaedustus)
- Palvelutarjottimen käyttö jalkautuu käytäntöön ja tulee myös asukkaiden tietoon. (Palvelutarjotintyöskentely tehdään alusta lähtien tulevien käyttäjien, kuten sote-ammattilaiset sekä asiakkaat, kanssa yhteistyössä jalkautuksen helpottamiseksi)
- Hyte-yksikölle suunnitellaan vastuukäyttäjän kanssa yhteistyönä tuleva sisällönkehitys ja järjestöjen ja kuntatoimijoiden tuki (hankeajan jälkeen)
- Palvelutarjotin on systemaattisesti käytössä sotekeskuksissa, asiakasohjaustilanteissa ja käyttö on kirjattu prosessiin sekä huomioidaan perehdytyksessä.
- Asiakkaat hyötyvät sähköisestä hyvinvointilähetteestä (tilastot ja palaute)
- Alueen asukkaat käyttävät hyvinvointitarjotinta itsenäisesti.
- Palvelutarjotin otetaan käyttöön hallitusti tietyt ammattilaisryhmät sitouttaen. Tästä saatujen oppien perusteella käyttäjäkuntaa laajennetaan. Käyttötilastoista saadaan tietoa käytön yleisyydestä. Toteutetaan myös Webropol-kysely vuoden 2025 aikana.
- Palvelutarjottimen käyttösuunnitelma ja hallintamalli laaditaan yhteistyössä hyte-yksikön kanssa ja sen seurantaan sitoutetaan esihenkilö ja tarvittavat avainhenkilöt.
- Palvelutarjotin on osa asiakasohjauksen prosessikuvausta. Käyttötilastoja seuraamalla nähdään käytön yleisyyttä ja kasvua.
- Hyvinvointilähete on dialoginen työkalu, josta saadaan kirjallinen palaute. Palvelutarjottimen palaute ja käyttötilastot.
- Ensimmäisten asiakasryhmien (ammattilaisten kautta) tunnistaminen
- Paljon palveluja käyttäviä/tarvitsevia
- Rajattu ammattilaisryhmä
- Tyypillisesti julkisten sote-palvelujen käyttäjiä
- Hallintamallin laatiminen
- Käyttöönottoprosessi tuottajan kanssa
- Tarjottavien palveluiden määritteleminen (teemat ja rakenteen päättäminen)
- Asiakasryhmien osallistaminen suunnitteluun
- Toisen hva:n kanssa tehtävä yhteiskehittäminen
- Työryhmän ja ohjausryhmän nimeäminen
- Tukirakenteen sitouttaminen
- Hyte-yksikön ja asiakasohjauksen asiantuntijoiden tehtävien tunnistaminen
- Digitukihenkilön työnkuvan laatiminen (sis. suunnitelmat 2026 eteenpäin)
- Viestintä (hyödynnetään Tarmoa-viestinnän pohjaa)
- Varhan sisäisesti
- Asukasviestintä monikanavaisesti
- Dokumentointi
- Riskikartoitus
- Työvaiheiden raportointi (hyte, asiakkuus, viestintä)
- Seuranta ja raportointi
- Handover suunnitelma
Asiakas voi käyttää palvelutarjotinta itsenäisesti, maksutta ja kirjautumatta. Asiakkaat voivat jättää palvelusta palautetta. Kehittämistyössä mukana varhaisesta vaiheesta asti ovat kokemusasiantuntijat ja mahdollisesti vaikuttamistoimielimet. Mikäli on käytännöllistä järjestää aiheesta asiakasraati, tulee sitä hyödyntää palvelun ja prosessin kehittämisessä.
Ammattilainen voi myös hakea palveluita asukkaalle, sekä tehdä hyvinvointilähetteen. Tässä kohderyhmänä paljon palveluita käyttävät asiakkaat, tai joista muutoin herää erityinen huoli, tai joille sotepalveluista ei löydy selkeää ja toimivaa ratkaisua. Palvelun/toiminnan etsimiselle aloitteen voi tehdä asiakas itse, ammattilainen tai asiakkaan läheinen.
Käyttöönotto aloitetaan tunnistettujen ryhmien parissa, jolloin sote-ammattilaisten kokemuksia voidaan kohdennetummin seurata, samoin heidän asiakkaidensa reaktioita ja toimintaa prosessissa.