Varhan hyte-palvelutarjotin asiakasohjauksen tukena. (RRP P4 I2)
Sähköisen palvelutarjottimen käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien asiakasohjauksessa. Tarkoituksena on tuoda hyte-palvelut tarjolle asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelutarjottimen itsenäinen käyttö on mahdollista.
Toimintamallin nimi
Sähköisen palvelutarjottimen käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien asiakasohjauksessa. Tarkoituksena on tuoda hyte-palvelut tarjolle asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelutarjottimen itsenäinen käyttö on mahdollista.
Asukkaille on oltava tarjolla tarpeisiin perustuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelukokonaisuuksien oleellisena osana nähdään myös järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen tuottamat palvelut. Palveluja tulee voida käyttää erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan.
Kustannustehokkuuden nimissä palveluntarpeen tunnistaminen on avainasemassa. Tarpeet tulee tunnistaa oikein, kattavasti ja oikea-aikaisesti, yhdessä asiakkaan kanssa. Osa asiakkaista tunnistaa itse tarpeensa ja ohjautuu itsenäisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin, toiset tarvitsevat tässä enemmän tukea. Oleellista on myös huomioida asiakkaan voimavarat, koska niitä voidaan hyödyntää palveluntarpeeseen vastattaessa.
Kohtaanto-ongelma ja häiriökysyntä, ovat ilmiöitä, jotka aiheuttava sekä hukkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä inhimillistä kärsimystä, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnan monella tasolla niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikajaksolla. Näitä ilmiöitä ei mitata, mutta niiden olemassaolo ja haaste nimellisesti tunnistetaan.
Varsinais-Suomessa on lähes 1000 nk sote-järjestöä. Tämän lisäksi seurakuntien ja kuntien palveluita tarjotaan jokaisen kunnan alueella runsaasti. Näiden kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan sähköinen työkalu, palvelutarjotin.
Palveluita ja toimintaa on kuitenkin tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Kunta- ja järjestörajat ylittävä yhteistyö onkin omiaan edistämään varsinkin pienemmillä kunnilla palveluiden tarpeeseen vastaamista.
Varsinais-Suomi on kaksi-kielinen alue, joten palveluita tulisi olla tarjolla ja löydettävissä sekä suomeksi, että ruotsiksi. Tulkkipalvelut tulee voida varmistaa muiden kielien osalta.
Asiakas voi käyttää palvelutarjotinta itsenäisesti, maksutta ja kirjautumatta. Asiakkaat voivat jättää palvelusta palautetta. Kehittämistyössä mukana varhaisesta vaiheesta asti ovat kokemusasiantuntijat ja mahdollisesti vaikuttamistoimielimet. Mikäli on käytännöllistä järjestää aiheesta asiakasraati, tulee sitä hyödyntää palvelun ja prosessin kehittämisessä.
Ammattilainen voi myös hakea palveluita asukkaalle, sekä tehdä hyvinvointilähetteen. Tässä kohderyhmänä paljon palveluita käyttävät asiakkaat, tai joista muutoin herää erityinen huoli, tai joille sotepalveluista ei löydy selkeää ja toimivaa ratkaisua. Palvelun/toiminnan etsimiselle aloitteen voi tehdä asiakas itse, ammattilainen tai asiakkaan läheinen.
Käyttöönotto aloitetaan tunnistettujen ryhmien parissa, jolloin sote-ammattilaisten kokemuksia voidaan kohdennetummin seurata, samoin heidän asiakkaidensa reaktioita ja toimintaa prosessissa.
Kansikuva
