Asukkaille on oltava tarjolla tarpeisiin perustuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelukokonaisuuksien oleellisena osana nähdään myös järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen tuottamat palvelut. Palveluja tulee voida käyttää erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan.
Kustannustehokkuuden nimissä palveluntarpeen tunnistaminen on avainasemassa. Tarpeet tulee tunnistaa oikein, kattavasti ja oikea-aikaisesti, yhdessä asiakkaan kanssa. Osa asiakkaista tunnistaa itse tarpeensa ja ohjautuu itsenäisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin, toiset tarvitsevat tässä enemmän tukea. Oleellista on myös huomioida asiakkaan voimavarat, koska niitä voidaan hyödyntää palveluntarpeeseen vastattaessa.
Kohtaanto-ongelma ja häiriökysyntä, ovat ilmiöitä, jotka aiheuttava sekä hukkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä inhimillistä kärsimystä, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnan monella tasolla niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikajaksolla. Näitä ilmiöitä ei mitata, mutta niiden olemassaolo ja haaste nimellisesti tunnistetaan.
Varsinais-Suomessa on lähes 1000 nk sote-järjestöä. Tämän lisäksi seurakuntien ja kuntien palveluita tarjotaan jokaisen kunnan alueella runsaasti, samoin monitasoisesti liikuntaseurojen toimintaa. Näiden kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan sähköinen yhteen kokoava työkalu.
Palveluita ja toimintaa on kuitenkin tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Kunta- ja järjestörajat ylittävä yhteistyö onkin omiaan edistämään varsinkin pienemmillä kunnilla palveluiden tarpeeseen vastaamista.
Varsinais-Suomi on kaksi-kielinen alue, joten palveluita tulisi olla tarjolla ja löydettävissä sekä suomeksi, että ruotsiksi. Tulkkipalvelut tulee voida varmistaa muiden kielien osalta.
Asukas: Sote-palvelut eivät voi täysin vastata tuen tarpeisiin. Tarvitaan laaja-alaisemmin toimijoita, joko vastaamaan täysin asukkaan tarpeeseen, tai täydentämään sotepalveluita. Mahdollisuudet löytää palveluita itsenäisesti voimaannuttavat asukasta, vähentävät inhimillistä kärsimystä ja ennaltaehkäisevät hankalampia terveyshaasteita. Sote-ammattilaisen avulla löydetty palvelu tukee asukkaan avun löytämistä. Osa asukkaista tarvitsee enemmän tukea päästäkseen hyvinvointia edistäviin palveluihin. Tarvittaessa on voitava hyödyntää hyvinvointilähetettä tai jopa saattaa asiakas nimetyn henkilön toimesta toiminnan/palvelun piiriin.
Sote-ammattilainen: Ohjaustyön tehostaminen toimivan työkalun avulla. Palvelukokonaisuuden luominen on vaativaa koska palveluiden ja tarvittavan toiminnan etsiminen on aikaa vievää ja epätarkkaa.
Hyvinvointialue: Ammattilaisten aika menee häiriökysynnän takia hukkaan ja jonot kasvavat. Hoidetaan asiakkaita, jotka tarvitsevat mahdollisesti jotain muuta kuin saamaansa hoitoa, mikä on taloudellisesti kestämätöntä. Ammattilaisten tehdessä toistuvasti varsinaiseen työhönsä kuulumattomia tehtäviä, toistuvien korjautumattomien haasteiden takia, heikentyvät työilmapiiri ja työssä viihtyminen.
3. sektori ja kunnat: Palveluita ja toimintaa on tarjolla enemmän kuin niihin ohjautuu asiakkaita. Järjestöjen toimijakuntaan kaivataan lisää ihmisiä. Palveluiden/toiminnan kehittäminen hidastuu, jos palveluihin/toimintaan hakeudutaan vähän tai vaihtelevasti.
Yhteiskunta: Hyvinvointikertomuksessa nostettuihin haasteisiin ei soten piiristä löydy kunnolla oikeanlaista palvelua. Palvelukokonaisuuden ollessa oikea-aikaista ja tarpeisiin vastaavaa, työ- ja toimintakyky lisääntyy.
Käyttäjät, kohderyhmät
Varsinais-Suomen asukkaat voivat käyttää Hyvinvointiopastajaa itsenäisesti, maksutta ja kirjautumatta. Ohjeistusta voi saada itsenäiseen tarkasteluun verkkosivujen kautta sekä sote-ammattilaisilta. Digitukihenkilö koordinoi lisäavun antamisesta niille, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi voidaan tarvittaessa tukeutua Tikoteekkiin, joka ohjeistaa niitä asukkaita, jotka tarvitsevat apuvälineitä ja erityistä tukea digitaalisten laitteiden käyttöön. Osa alueen sote-järjestöistä tarjoaa digitukea asukkaille.
Asiakkaat voivat jättää palvelusta palautetta Varhan Roidujärjestelmän kautta. Kehittämistyössä mukana varhaisesta vaiheesta asti ovat kokemusasiantuntijat. Aiempia asiakaspalautteita Tarmoa-pilotista on tietyssä määrin voitu käyttää hyväksi Hyvinvointiopastajan kehittämisessä.
Ammattilainen voi hakea palveluita asukkaalle, sekä tehdä yhteydenottopyynnön. Palvelun/toiminnan etsimiselle aloitteen voi tehdä asiakas itse, ammattilainen tai asiakkaan läheinen.
Asiakasryhmiä, joiden kohdalla palvelun käyttöä erityisesti suositellaan
- paljon palveluita käyttävät asiakkaat
- henkilöt, joista herää erityinen huoli
- henkilöt, joille sotepalveluista ei löydy selkeää ja toimivaa ratkaisua.
- yksinäisyyttä kokevat
- mielen hyvinvoinnin haasteista oirehtivat
- päihteiden käytön lopettamista pohtivat
Käyttöönotto aloitetaan tunnistettujen ryhmien parissa, jolloin sote-ammattilaisten kokemuksia voidaan kohdennetummin seurata, samoin heidän asiakkaidensa reaktioita ja toimintaa prosessissa. Pilotoiva vaihe aloitettiin toukokuussa 2025.
Alueellinen vaihtelu
Varsinais-Suomen kunnat vaihtelevat asukasluvultaan suuresti. Pienten ja suurten kuntien tarjonta sekä kuntien palveluissa, että kolmannen sektorin toiminnassa vaihtelee ja onkin syytä tarkastella kunta- ja organisaatiorajat ylittävän toiminnan mahdollisuuksia. Yhteistyöverkostot kuten hyte-koordinaattoriverkosto (kunnat) sekä sote-järjestöjen neuvottelukunta, ovat alueellisen vaihtelun vaikutusten vähentämisessä avainasemassa.
Saavutettavuus
Hyvinvointiopastajan käyttö ja sisällöt on laadittu saavutettavuuden periaatteita noudattaen. Hyvinvointiopastajan käyttöön liittyvät tekniset ominaisuudet toimivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarjolle tulevat palvelut ovat ulkopuolisten tahojen tuottamia, eikä Varha vastaa niiden kaksikielisyydestä. Mahdollisuuksien mukaisesti palveluja ja toimintaa tuodaan Hyvinvointiopastajaan kielisyys huomioiden.
Hyvinvointiopastaja on saavutettavuusauditoitu. Seloste löytyy Hyvinvointiopastajasta.
