HYTE Varhan asiakasohjauksessa (RRP, P4, I2)
Hyte-palvelut integroidaan digitaalisia menetelmiä hyödyntäen HVA:n asiakasohjaukseen luoden asiakkaan tarpeita vastaava kokonaisuus, jossa sote-palveluiden lisäksi huomioidaan muut hyte-palveluja tuottavat tahot.
Toimintamallin nimi
Hyte-palvelut integroidaan digitaalisia menetelmiä hyödyntäen HVA:n asiakasohjaukseen luoden asiakkaan tarpeita vastaava kokonaisuus, jossa sote-palveluiden lisäksi huomioidaan muut hyte-palveluja tuottavat tahot.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut huomioidaan systemaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasohjauksessa asiakkaan tarpeet huomioiden. Hyvinvointialueen järjestämien sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle jäävien palveluiden (kunnat, seurakunnat, yhteisöt ja järjestöt) palvelut ja toiminta saadaan kattavasti esiin digitaalista palvelutarjotinta hyväksi käyttäen joko asiakkaan/potilaan itsenäisesti käyttämänä, tai sosiaali- terveysalan ammattilaisen avustamana.
Yhteiskunnallisesti tärkeää on, että asukkaille on tarjolla hyvinvointia tukevia ja terveyttä edistäviä palvelukokonaisuuksia, jotka perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin ja voimavaroihin. Näissä palvelukokonaisuuksissa oleellista on, että sosiaali- ja terveyspalveluita täydentävät kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimivat palvelut, sekä kolmannen sektorin, yhdistysten ja muiden toimijoiden palvelut. Taloudellisesti on tärkeää, että nämä palvelut voidaan tarjota asukkaalle tehokkaasti niin, että asiakasohjauksen yhteydessä tarpeet voidaan tunnistaa ja asiakas voidaan heti ohjata palvelujen piiriin. Edellytyksenä on tehokas tunnistaminen sekä asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen osalta, mutta myös olemassa olevien palvelujen osalta. Digitaalisin menetelmin tätä voidaan helpottaa huomattavasti, mikä luonnollisesti edellyttää joitain investointeja. Avoimien digitaalisten palvelujen käyttö tukee lisäksi asukkaiden itseohjautuvuutta palveluiden piiriin, mikä lisää sairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia. Palvelujen löytyminen itsenäisesti, saattaa jopa vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ensilinjan yhteydenottoja.
Alueella esiintyvät palvelujen tarjonnan eroavuudet tulee kaventaa mahdollisimman pieniksi niin, että saman tyyppisiin tarpeisiin voidaan jonkun tahon toimesta vastata hyvinvointialueen eri osissa (kunnat maantieteellisesti) tai että kuntayhteistyö sekä järjestöjen välinen yhteistyö toimii saumattomasti niin että naapurikuntien asukkaat voivat tarvittaessa osallistua toistensa toimintaan. Mielekästä onkin hakea yhteistyötahoista voimaa sen sijaan että tasavertaisuuden vuoksi tiettyjä palveluja jätettäisiin käyttämättä jos samaa palvelua tai toimintaa ei ole jokaisen kunnan alueella.
Saavutettavuutta lisää toiminnasta tiedottaminen. Lisäksi kielelliset mahdollisuudet tulee huomioida. Varsinais-Suomi on kaksikielinen hyvinvointialue, joten ruotsin kieliset palvelut tulee saada käyttöön. Tulkkipalveluja tulee voida varmistaa muiden kielten osalta.
Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen keskusteluin ja mahdollisuuksien mukaan kyselyin
Asiakasohjaajien parissa toteutettu kysely (syyskuu 2023)
Palvelutarjottimen pilotoinnin yhteydessä saatava käyttäjäpalaute eri kohderyhmiltä, niin ammattilaisilta kuin Varsinais-Suomen asukkailta
Pilottia varten on laadittu yhteiset tavoitteet, sekä kohderyhmäkohtaisia tavoitteita ohjaamaan kehittämistoimia.
Digitaalisen palvelutarjottimen hankintapäätöstä ei ole vielä 8/24 tehty. Informaatio päättäville tahoille on toimitettu ja valmiudet keskusteluihin pidetään yllä. Päätös käyttöönotosta tulee tehdä ennen vuoden 2026 budjetin laatimista, mieluiten kuitenkin vuoden 2024 lopussa, jotta voidaan neuvotella vuoden 2025 käynnistysvaiheesta hankerahoituksella.
Seuraavat toimenpiteet suunnitellaan alustavasti. Ne toteutuvat, mikäli hankintapäätös tehdään.
Asiakasohjauksen prosessikuvauksiin lisätään kuvaus siitä, missä kohtaa ja millä menetelmillä asiakkaan/potilaan palveluiden ja hoidon tarpeiden määrittelyssä on luontevinta tarkastella myös ns hyte-palveluiden käytön mahdollisuutta.
Prosessikuvauksien julkaisun yhteydessä/jälkeen on asiakkuusyksikön vastuulla organisoida prosessien kouluttaminen ja seuranta sote-ammattilaisille, jotka toimivat asiakasohjauksen parissa. Tähän kouluttamiseen, voidaan hankkeen (RRP4.2/4) työntekijän/työntekijöiden toimesta osallistua digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoa ja hytetoiminnan promootiota ajatellen.
Digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönoton opastus voidaan tehdä Teamsin välityksellä suurellekin joukolle kerrallaan. Opastuksesta jäävä tallenne toimii perehdytyksenä myöhemmin. Tukiklinikoita järjestetään alkuun säännöllisemmin ja jatkossa tarpeen mukaan. Koulutus toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi hankehenkilöstön (RRP4.2) toimesta.
Varsinais-Suomessa on tehty joitain hankintoja ja uudistuksia digitaalisten työkalujen suhteen (mm asiointiportaali ja terveystalon sovellus) joten hankkeen kautta on päädytty rekrytoimaan digitukihenkilö, jonka tehtävänä on suunnitella näiden ratkaisujen käytön koordinointi jatkossa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös digitaalinen palvelutarjotin.
Käytännössä on aiheellista aloittaa digitaalisen palvelutarjottimen käyttö hallitusti tietyistä asiakasohjauksen tahoista. Etuna on, että pilotissa oli rajattuna tietyt ryhmät, joista on hyvä aloittaa, sillä heillä on jo vähän kokemusta tarjottimen käytöstä.
Käyttöönottovaiheessa (2025) käyttäjien kouluttamista tehdään kumulatiivisesti käyttäjiä lisäten. Käyttöönottovaiheen alusta lähtien digitaalista palvelutarjotinta voivat alkaa käyttää niin asukkaat itsenäisesti kuin myös ne ammattilaiset, jotka eivät vielä ole asiaan perehdytystä saaneet. Digitaalisen palvelutarjottimen katsotaan olevan helppokäyttöinen ja siihen tutustuminen ei sinällään vaadi syvällistä koulutusta.
Tämän suunnitelman kuvaus on vielä keskeneräinen
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on tehnyt päätöksen, ettei Tarmoa-palvelua oteta käyttöön, sillä julkishallinnon taloustilanteen ollessa tällä hetkellä varsin huono, on kaikkia menoja karsittava varsin tarkkaan. Näin ollen myöskään vuodelle 2025 hankerahoituksen turvin suunnitellulle käyttöönottojaksolle ei ole perusteita. Hankkeen edustajia on pyydetty laatimaan vaihtoehtoinen suunnitelma niin, että hankeaikaa vielä voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää. Vaihtoehtoisen ratkaisun tulee olla huomattavasti edullisempi.
Kansikuva
