Varhan Hyvinvointiopastaja asiakasohjauksen tukena. (RRP P4 I2)
Sähköisen Hyvinvointiopastajan käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakasohjauksessa. Hyte-palvelut tuodaan asiakkaille tarvelähtöisesti. Hyvinvointiopastajan itsenäinen käyttö on mahdollista.
Toimintamallin nimi
Sähköisen Hyvinvointiopastajan käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakasohjauksessa. Hyte-palvelut tuodaan asiakkaille tarvelähtöisesti. Hyvinvointiopastajan itsenäinen käyttö on mahdollista.
Toimintamallissa hyte-tarjotin istutetaan Varhan asiakasohjauksen toimintaan pysyvänä ominaisuutena. Hyte-tarjottimen käyttö laajentaa asiakkaille tarjottavien palvelujen ja toiminnan määrää ja laatua, koska tarjotin nostaa esiin kolmannen sektorin ja kuntien palvelut ja toiminnan, sote-palveluiden rinnalle, hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen muodossa. Asiakas voi tarkastella hyte-tarjottimelle nousevia palveluita ja toimintaa itsenäisesti tai asiakasohjaajan avustamana.
Asukkaille on oltava tarjolla tarpeisiin perustuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelukokonaisuuksien oleellisena osana nähdään myös järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen tuottamat palvelut. Palveluja tulee voida käyttää erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan.
Kustannustehokkuuden nimissä palveluntarpeen tunnistaminen on avainasemassa. Tarpeet tulee tunnistaa oikein, kattavasti ja oikea-aikaisesti, yhdessä asiakkaan kanssa. Osa asiakkaista tunnistaa itse tarpeensa ja ohjautuu itsenäisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin, toiset tarvitsevat tässä enemmän tukea. Oleellista on myös huomioida asiakkaan voimavarat, koska niitä voidaan hyödyntää palveluntarpeeseen vastattaessa.
Kohtaanto-ongelma ja häiriökysyntä, ovat ilmiöitä, jotka aiheuttava sekä hukkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä inhimillistä kärsimystä, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnan monella tasolla niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikajaksolla. Näitä ilmiöitä ei mitata, mutta niiden olemassaolo ja haaste nimellisesti tunnistetaan.
Varsinais-Suomessa on lähes 1000 nk sote-järjestöä. Tämän lisäksi seurakuntien ja kuntien palveluita tarjotaan jokaisen kunnan alueella runsaasti, samoin monitasoisesti liikuntaseurojen toimintaa. Näiden kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan sähköinen yhteen kokoava työkalu.
Palveluita ja toimintaa on kuitenkin tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Kunta- ja järjestörajat ylittävä yhteistyö onkin omiaan edistämään varsinkin pienemmillä kunnilla palveluiden tarpeeseen vastaamista.
Varsinais-Suomi on kaksi-kielinen alue, joten palveluita tulisi olla tarjolla ja löydettävissä sekä suomeksi, että ruotsiksi. Tulkkipalvelut tulee voida varmistaa muiden kielien osalta.
Käyttäjät, kohderyhmät
Varsinais-Suomen asukkaat voivat käyttää Hyvinvointiopastajaa itsenäisesti, maksutta ja kirjautumatta. Ohjeistusta voi saada itsenäiseen tarkasteluun verkkosivujen kautta sekä sote-ammattilaisilta. Digitukihenkilö koordinoi lisäavun antamisesta niille, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi voidaan tarvittaessa tukeutua Tikoteekkiin, joka ohjeistaa niitä asukkaita, jotka tarvitsevat apuvälineitä ja erityistä tukea digitaalisten laitteiden käyttöön. Osa alueen sote-järjestöistä tarjoaa digitukea asukkaille.
Asiakkaat voivat jättää palvelusta palautetta Varhan Roidujärjestelmän kautta. Kehittämistyössä mukana varhaisesta vaiheesta asti ovat kokemusasiantuntijat ja mahdollisesti vaikuttamistoimielimet. Mikäli on käytännöllistä järjestää aiheesta asiakasraati, tulee sitä hyödyntää palvelun ja prosessin kehittämisessä. Aiempia asiakaspalautteita Tarmoa-pilotista voidaan tietyssä määrin hyödyntää asiakkaiden tarpeita tarkastellessa.
Ammattilainen voi hakea palveluita asukkaalle, sekä tehdä hyvinvointilähetteen. Palvelun/toiminnan etsimiselle aloitteen voi tehdä asiakas itse, ammattilainen tai asiakkaan läheinen.
Asiakasryhmiä, joiden kohdalla palvelun käyttöä erityisesti suositellaan
- paljon palveluita käyttävät asiakkaat
- henkilöt, joista herää erityinen huoli
- henkilöt, joille sotepalveluista ei löydy selkeää ja toimivaa ratkaisua.
- yksinäisyyttä kokevat
- mielen hyvinvoinnin haasteista oirehtivat
- päihteiden käytön lopettamista pohtivat
Käyttöönotto aloitetaan tunnistettujen ryhmien parissa, jolloin sote-ammattilaisten kokemuksia voidaan kohdennetummin seurata, samoin heidän asiakkaidensa reaktioita ja toimintaa prosessissa. Aloitamme ensimmäisen version testauksen Soihtutiimeissä (sosiaalialan asiakasohjaus), ikääntyneiden palveluissa, työttömien terveystarkastuksissa, elintapaohjaus - liikuntaneuvonnan ammattilaiset.
Alueellinen vaihtelu
Varsinais-Suomen kunnat vaihtelevat asukasluvultaan suuresti. Pienten ja suurten kuntien tarjonta sekä kuntien palveluissa, että kolmannen sektorin toiminnassa vaihtelee ja onkin syytä tarkastella kunta- ja organisaatiorajat ylittävän toiminnan mahdollisuuksia. Yhteistyöverkostot kuten hyte-koordinaattoriverkosto (kunnat) sekä sote-järjestöjen neuvottelukunta, ovat alueellisen vaihtelun vaikutusten vähentämisessä avainasemassa.
Saavutettavuus
Hyvinvointiopastajan käyttö ja sisällöt laaditaan saavutettavuuden periaatteita noudattaen. Sisällöt tuotetaan kaksikielisesti, samoin tarjottimen käyttöön liittyvät tekniset ominaisuudet. Tarjolle tulevat palvelut ovat ulkopuolisten tahojen tuottamia, eikä Varha voi vastata niiden kaksikielisyydestä. Mahdollisuuksien mukaisesti palveluja ja toimintaa tuodaan tarjottimelle kielisyys huomioiden.
Sisällöt kuvataan helpolla yleiskielellä ja Hyvinvointiopastaja ominaisuuksien tulee tukea myös ruudunlukuohjelmia. Värien ja kontrastien kohdalla noudatetaan Varhan saavutettavuusehtoja. Mahdollisiin kuviin tehdään Alt-tekstit.
Hyvinvointiopastaja laaditaan saavutettavuusseloste, joka on kaikkien käyttäjien luettavissa.
Juurruttamisen strategia ja suunnitelma
Juurruttamisen edistämiseksi projektiryhmässä on jäseniä Varhan organisaation eri tasoilta. Juurruttamisella tässä tarkoitetaan hyte-tarjottimen käytön juurtumista asiakasohjauksen toimintamalliin, sen vakiintunutta käyttöä sekä ammattilaisten, että asiakkaiden toimesta.
Juurruttamista tehdään myös kehittämisen jatkamista ajatellen. Kehittämiseen nimetään avainhenkilöitä Varhan niistä organisaatioista, joilla on vastuu hyte-toiminnasta ja asiakasohjauksesta.
Tarkempi juurruttamisen suunnitelma kirjataan kehittämissuunnitelmaan.
Viestintäsuunnitelma
Viestintäsuunnitelman pohjana käytetään aiemmin toteutetun pilotin (Tarmoa) viestintäsuunnitelmaa sen onnistuneen toteutuksen takia. Viestintäsuunnitelma päivitetään vastaamaan tätä uutta hyte-tarjotinalustaa ja laaditaan yhteistyössä viestinnän asiantuntijoiden kanssa.
Kansikuva
