Varhan Hyvinvointiopastaja asiakasohjauksen tukena. (RRP P4 I2)
Sähköisen Hyvinvointiopastajan käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakasohjauksessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut tuodaan asiakkaille tarvelähtöisesti. Asukkaat voivat käyttää Hyvinvointiopastajaa itsenäisesti.
Toimintamallin nimi
Sähköisen Hyvinvointiopastajan käyttö Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakasohjauksessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut tuodaan asiakkaille tarvelähtöisesti. Asukkaat voivat käyttää Hyvinvointiopastajaa itsenäisesti.
Kuva
Toimintamallissa Hyvinvointiopastaja sisällytetään Varhan asiakasohjauksen toimintaan pysyvänä ominaisuutena. Hyvinvointiopastajan käyttö laajentaa asiakkaille tarjottavien palvelujen ja toiminnan määrää ja laatua, koska se nostaa esiin kolmannen sektorin, seurakuntien ja kuntien palvelut ja toiminnan, sote-palveluiden rinnalle, hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen muodossa. Asiakas voi tarkastella Hyvinvointiopastajasta nousevia palveluita ja toimintaa itsenäisesti tai asiakasohjaajan avustamana. Asiakasohjaaja voi myös tehdä asiakkaalle yhteydenottopyynnön (hyte-lähete)
Asukkaille on oltava tarjolla tarpeisiin perustuvia hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelukokonaisuuksien oleellisena osana nähdään myös järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen tuottamat palvelut. Palveluja tulee voida käyttää erikseen ja yhdessä, tarpeen mukaan.
Kustannustehokkuuden nimissä palveluntarpeen tunnistaminen on avainasemassa. Tarpeet tulee tunnistaa oikein, kattavasti ja oikea-aikaisesti, yhdessä asiakkaan kanssa. Osa asiakkaista tunnistaa itse tarpeensa ja ohjautuu itsenäisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin, toiset tarvitsevat tässä enemmän tukea. Oleellista on myös huomioida asiakkaan voimavarat, koska niitä voidaan hyödyntää palveluntarpeeseen vastattaessa.
Kohtaanto-ongelma ja häiriökysyntä, ovat ilmiöitä, jotka aiheuttava sekä hukkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä inhimillistä kärsimystä, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnan monella tasolla niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikajaksolla. Näitä ilmiöitä ei mitata, mutta niiden olemassaolo ja haaste nimellisesti tunnistetaan.
Varsinais-Suomessa on lähes 1000 nk sote-järjestöä. Tämän lisäksi seurakuntien ja kuntien palveluita tarjotaan jokaisen kunnan alueella runsaasti, samoin monitasoisesti liikuntaseurojen toimintaa. Näiden kokonaisuuksien hallintaan tarvitaan sähköinen yhteen kokoava työkalu.
Palveluita ja toimintaa on kuitenkin tarjolla vaihtelevasti kunnasta riippuen. Kunta- ja järjestörajat ylittävä yhteistyö onkin omiaan edistämään varsinkin pienemmillä kunnilla palveluiden tarpeeseen vastaamista.
Varsinais-Suomi on kaksi-kielinen alue, joten palveluita tulisi olla tarjolla ja löydettävissä sekä suomeksi, että ruotsiksi. Tulkkipalvelut tulee voida varmistaa muiden kielien osalta.
Käyttäjät, kohderyhmät
Varsinais-Suomen asukkaat voivat käyttää Hyvinvointiopastajaa itsenäisesti, maksutta ja kirjautumatta. Ohjeistusta voi saada itsenäiseen tarkasteluun verkkosivujen kautta sekä sote-ammattilaisilta. Digitukihenkilö koordinoi lisäavun antamisesta niille, jotka sitä tarvitsevat. Lisäksi voidaan tarvittaessa tukeutua Tikoteekkiin, joka ohjeistaa niitä asukkaita, jotka tarvitsevat apuvälineitä ja erityistä tukea digitaalisten laitteiden käyttöön. Osa alueen sote-järjestöistä tarjoaa digitukea asukkaille.
Asiakkaat voivat jättää palvelusta palautetta Varhan Roidujärjestelmän kautta. Kehittämistyössä mukana varhaisesta vaiheesta asti ovat kokemusasiantuntijat. Aiempia asiakaspalautteita Tarmoa-pilotista on tietyssä määrin voitu käyttää hyväksi Hyvinvointiopastajan kehittämisessä.
Ammattilainen voi hakea palveluita asukkaalle, sekä tehdä yhteydenottopyynnön. Palvelun/toiminnan etsimiselle aloitteen voi tehdä asiakas itse, ammattilainen tai asiakkaan läheinen.
Asiakasryhmiä, joiden kohdalla palvelun käyttöä erityisesti suositellaan
- paljon palveluita käyttävät asiakkaat
- henkilöt, joista herää erityinen huoli
- henkilöt, joille sotepalveluista ei löydy selkeää ja toimivaa ratkaisua.
- yksinäisyyttä kokevat
- mielen hyvinvoinnin haasteista oirehtivat
- päihteiden käytön lopettamista pohtivat
Käyttöönotto aloitetaan tunnistettujen ryhmien parissa, jolloin sote-ammattilaisten kokemuksia voidaan kohdennetummin seurata, samoin heidän asiakkaidensa reaktioita ja toimintaa prosessissa. Pilotoiva vaihe aloitettiin toukokuussa 2025.
Alueellinen vaihtelu
Varsinais-Suomen kunnat vaihtelevat asukasluvultaan suuresti. Pienten ja suurten kuntien tarjonta sekä kuntien palveluissa, että kolmannen sektorin toiminnassa vaihtelee ja onkin syytä tarkastella kunta- ja organisaatiorajat ylittävän toiminnan mahdollisuuksia. Yhteistyöverkostot kuten hyte-koordinaattoriverkosto (kunnat) sekä sote-järjestöjen neuvottelukunta, ovat alueellisen vaihtelun vaikutusten vähentämisessä avainasemassa.
Saavutettavuus
Hyvinvointiopastajan käyttö ja sisällöt on laadittu saavutettavuuden periaatteita noudattaen. Hyvinvointiopastajan käyttöön liittyvät tekniset ominaisuudet toimivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tarjolle tulevat palvelut ovat ulkopuolisten tahojen tuottamia, eikä Varha vastaa niiden kaksikielisyydestä. Mahdollisuuksien mukaisesti palveluja ja toimintaa tuodaan Hyvinvointiopastajaan kielisyys huomioiden.
Hyvinvointiopastaja on saavutettavuusauditoitu. Seloste löytyy Hyvinvointiopastajasta.
Juurruttamisen strategia ja suunnitelma
Juurruttamisen edistämiseksi projektiryhmässä on jäseniä Varhan organisaation eri tasoilta. Juurruttamisella tässä tarkoitetaan Hyvinvointiopastajan käytön juurtumista asiakasohjauksen toimintamalliin, sen vakiintunutta käyttöä sekä ammattilaisten, että asiakkaiden toimesta.
Juurruttamista tehdään myös kehittämisen jatkamista ajatellen. Kehittämiseen nimetään avainhenkilöitä Varhan niistä organisaatioista, joilla on vastuu hyte-toiminnasta ja asiakasohjauksesta. Projektiryhmään osallistuneista asiakas-ja palveluohjaajista kootaan käyttölähettiläiden ydinryhmä, jota toiminnan kehittyessä laajennetaan alueellisen ja toiminnallisen kattavuuden saavuttamiseksi.
Tarkempi juurruttamisen suunnitelma kirjataan kehittämissuunnitelmaan.
Viestintäsuunnitelma
Viestintäsuunnitelma sisältää mediatiedotteita, paperisia esitteitä, videoita sekä sisäistä tiedottamista infotilaisuuksin ja intran tiedottein. Viestintäsuunnitelma laadittiin viestinnän hanketyöntekijän sekä hyvinvointialueen hyte-asioista vastaavan viestijän kanssa. Viestintää tehdään myös yhteistyössä muiden toimintamallien kanssa. Näistä esimerkkeinä Varha-sovellus, mielenterveystalo sekä Oma-Helpperi.
Hankeaikana seurataan mitä kaikkia tahoja on informoitu ja missä jalkautusta on tehty.
Jalkautusta ja Hyvinvointiopastajasta tiedottamista pyritään saattamaan myös järjestöille, seurakunnille ja kunnille, jotta myös he voivat osaltaan edistää tietoisuuden lisäämistä.
Hyvinvointiopastajan palautekanavan ja yhteissähköpostin kautta voidaan seurata ja käyttöön saattaa kehittämisehdotuksia. Matomotyökalulla voidaan seurata Hyvinvointiopastajan käyttöä.
Kansikuva
