Virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu vammaisille henkilöille

Kokeilussa kehitetään ja käyttöönotetaan virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu Vaasan kaupungin vammaispalveluissa. Kuvapuhelimen välityksellä tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona, edistetään hänen sosiaalista toimintakykyä sekä kuntoutumista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu vammaisille henkilöille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokeilussa kehitetään ja käyttöönotetaan virtuaalinen kuvapuhelinpalvelu Vaasan kaupungin vammaispalveluissa. Kuvapuhelimen välityksellä tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä kotona, edistetään hänen sosiaalista toimintakykyä sekä kuntoutumista.

Toteutuspaikka
Vaasan kaupungin vammaisten kotikuntoutus ja kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vaasa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Jessica Nygård

Luotu

16.08.2021

Viimeksi muokattu

15.12.2021

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Digitaalisten palveluiden käyttömahdollisuuksien arviointi oli yksi Omannäköistä elämää -hankeen tavoitteista. Käytännön kokemuksia kehitystyön tueksi saatiin ottamalla vammaispalveluihin käyttöön kuvapuhelinpalvelu. Palvelun toteutustapa mallinnettiin ikäihmisten palveluista ja sitä muokattiin vammaispalveluihin sopivaksi. Palvelumallilla on toteutettu jo usean vuoden ajan kotihoidon eri toimintoja ja tuotu viriketoimintaa asiakkaiden kotiin. Kuvapuhelinpalvelun viriketoiminnalla viitataan interaktiiviseen toimintaan, jossa mukanaolijat voivat osallistua esimerkiksi kulttuuritoimintaan tai retkiin vuorovaikutteisen videoyhteyden välityksellä. Kuvapuhelinpalvelu mahdollistaa myös yhteydenpitoon omaisten kanssa. Asiakkaat voivat myös ilmoittautua kuvapuhelimella toteutettaviin ohjelmiin ja katsoa etukäteen kuvattuja tallenteita kalenteriosion kautta. Kuvapuhelinpalvelun palveluntarjoajaksi valittiin VideoVisit, joka toimii myös ikäihmisten palveluissa.

Mitä tehtiin?

Kuvapuhelinpalvelun käyttöönottoa suunniteltiin kehitysvammaisten ja autististen asiakkaiden päiväaikaiseen toimintaan, psykososiaaliseen kotikuntoutukseen sekä kehitysvammaisten ja neuropsykiatristen asiakkaiden kotiohjaukseen. Kuvapuhelinpalvelun kokeilussa oli käytössä 20 asiakaslaitetta ja 5 työntekijälaitetta. Kotikuntoutuksella oli käytössä 1 työntekijälaite ja 4 asiakaslaitetta. Kotikuntoutuksessa ja -ohjauksessa palvelua oli tarkoitus hyödyntää asiakkaiden tukemiseen etäyhteydellä kotona. Työntekijät käyttivät työpuhelimiaan yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa ja työntekijälaite oli lähinnä varalla, mikäli asiakkaaseen tuli saada yhteys silloin kun omatyöntekijä ei ollut paikalla. Kotikuntoutuksen asiakas pystyi halutessaan soittamaan työntekijälle, minkä nähtiin luovan turvallisuuden tunnetta kotiin. Rajallisista henkilöstöresursseista johtuen kotihoidossa kuvapuhelimella soitetaan vain työntekijän aloitteesta. Ohjaajille annettiin kotikuntoutuksessa pitkälti vapaat kädet suunnitella toimintaa asiakkaiden tarpeista lähtien.

Työ- ja päivätoiminnan yksiköissä kuvapuhelinpalvelun avulla on tavoitteena tarjota asiakkaille virikkeellistä toimintaa niin, että asiakas voi osallistua toimintaan etänä silloin, kun hän ei pääse paikan päälle. Asiakkaat osallistuivat palvelun kautta etänä retkiin, hartauksiin ja musiikkitoimintaan. Ohjaajat lisäsivät palveluun myös etukäteen nauhoitettuja tallenteita, ja kuvapuhelinta käytettiin keskusteluun ja kuulumisten vaihtoon. Kuvapuhelinta voisi myös käyttää asiakkaan ja hänen omaisten väliseen yhteydenpitoon, mistä ei synny palveluun lisäkustannuksia.

Miten toiminta suunniteltiin ja käynnistettiin?

Kuvapuhelinpalvelun käyttöönottoa vammaispalveluissa suunniteltiin alkuvuodesta 2021 ja toiminta käynnistyi syksyllä 2021. Palvelun oli tarkoitus käynnistyä keväällä, mutta käyttöönotto venyi, koska aikatauluja ei saatu yhteen sovitettua. Lisäksi kokonaisuuden hahmottaminen vei aikaa.

01-04/2021

Alkuvuodesta toimintaa suunniteltiin ja toteutuksesta palaveerattiin eri toimijoiden kanssa. Toimintaan valikoitui 4 yksikköä. Yksiköt suunnittelivat toimintaa, ja kokeiluun osallistuvia asiakkaita kartoitettiin.

05-07/2021

Touko-kesäkuussa saapuivat asiakas ja työntekijälaitteet. Laitteet olivat ikäihmisten palveluista saatuja. Palveluun tilattiin samoihin aikoihin virikelaitteisto, USB-hubit, asiakaslaitteiden suojat ja konferenssi-kamerat. Virikelaitteisto mahdollisti musiikkitoiminnan toteutuksen ja tallenteiden esittämisen reaaliajassa kuvapuhelimella. Virikelaitteistoon kuului kuulokkeet, USB-mikseri ja HDMI-kaappari sekä niiden johdot. 

Toimintaan tilatut tarvikkeet saapuivat heinäkuun alussa. Ensimmäiseen työ- ja päivätoiminnan yksikköön vietiin laitteet heinäkuun alussa. Yksikössä todettiin alustavan kokeilun jälkeen, että usean osallistujan yhteyksiin tarvittiin tehokkaampi päätelaite. Kahden muun päivätoiminnan yksiköiden käynnistys siirretään syksylle johtuen siitä, että kaikki kokeilussa mukana olleet työ- ja päivätoiminnan yksiköt olivat keskitetysti kesälomalla. Työntekijälaitteiden ongelmaa pohdittiin ja työntekijät siirtyivät käyttämään aiempaa tehokkaampia kannettavia tietokoneita kuvapuhelinpalvelussa. Laitteisiin myös hankittiin SIM-kortit, jotta vältytään siltä, että työntekijät joutuisivat jakamaan verkon työpuhelimiltaan. Heinäkuun lopussa tilatut SIM-kortit ja kannettavat saapuivat.

08-12/2021

Syksyn aikana kuvapuhelinpalvelua kokeiltiin muutaman kotikuntoutuksen asiakkaan kanssa. Työntekijän näkemyksenä oli, että palvelu voisi säästää aikaa ja lisätä asiakkaan turvallisuuden tunnetta kotona. Nämä kokeilut kuitenkin keskeytyivät. Kokeiluun osallistuneet asiakkaat olisivat toivoneet enemmän ohjattua vuorovaikutteista toimintaa.

Työ- ja päivätoiminnassa toiminta käynnistyi vähitellen syksyn aikana. Ohjaajat olivat alustavasti suunnitelleet käyttävänsä kuvapuhelinta yhteisten tapahtumien, kuten musiikkituokioiden, retkien ja muiden tilaisuuksien nauhoittamiseen. Yhdessä yksikössä toiminnasta tuli osa viikko-ohjelmaa ja toisessa yksikössä käyttö jäi vähäisemmäksi. Kolmannessa yksikössä toiminta käynnistyi hitaammin, mutta vauhtiin päästyään siihen osallistui jo useita asiakkaita.

Työ- ja päivätoiminnan yksiköissä haasteena oli resurssien riittävyys kuvapuhelinpalvelun käynnistämiseen perustyön ohella. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että palvelu käynnistyi hitaasti. Kuvapuhelinpalvelun kaltainen palvelumalli on uutta sekä työntekijöille että asiakkaille, joten ne vaativat kaikilta uusien taitojen opettelua ja sopeutumista uudenlaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Kokeilut osoittivat kuitenkin, että toimintaa kannattaa kehittää edelleen. Sekä asiakkaat että työntekijät olivat sitä mieltä, että palveluissa on paljon potentiaalia. Tästä katsottiin olevan hyötyä nimenomaan asiakkaille, jotka syystä tai toisesta haluavat osallistua etänä yksikön tapahtumiin tai katsoa sen myöhemmin nauhoitteena.

Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Kehitysvammaisten näkökulmasta olisi oleellista, että kuvapuhelimen käyttöjärjestelmän kalenteriin lisättäisiin mahdollisuus käyttää tukikuvia. Tämä palvelisi asiakkaita, jotka eivät osaa lukea tai kaipaavat tukikuvia sisällön ymmärtämiseen.  

 

  • Kahvila-toiminnossa asiakkaat olisivat voineet keskustella toistensa kanssa vapaasti silloin, kun suunniteltua toimintaa ei ollut. Kahvila-toiminto päätettiin ottaa pois vammaispalveluiden kuvapuhelinpalvelusta lähinnä väärinkäytösten ja mahdollisen sopimattoman käytöksen estämiseksi. Moni asiakas jäi kuitenkin kaipaamaan toimintoa ja sen palauttamista tulisi harkita.

 

  • Kuvapuhelimen ryhmämuotoisten toimintojen suunnittelussa olisi hyvä huomioida, että interaktiiviseen toimintaan voi enimmillään tällä hetkellä osallistua noin 8 asiakasta yhteyden vakauden varmistamiseksi. Myös vuorovaikutus toteutuu parhaiten pienryhmissä.

 

  • Kuvapuhelinpalvelun käyttöönotossa olisi hyvä esitellä palvelua, ja antaa työntekijöille mahdollisuus perehtyä laitteisiin. Heidät tulisi perehdyttää riittävästi laitteisiin ja sen toimintoihin, jotta he osaavat käyttää laitteita ja kertoa toiminnasta oikealla tavalla asiakkaille. Tämä on yksi keskeisin edellytys, jotta palveluun saadaan asiakkaita mukaan. Työntekijöiden epävarmuus ja innottomuus palvelusta voi helposti heijastua asiakkaaseen, jolloin asiakas ei kiinnostu palvelusta.

 

  • Laadukkaan palvelun takaamiseksi tulisi viriketoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen varata riittävästi aikaa. Toteutus vaatii myös erityisosaamista, jonka takia vastuu palvelun toteutuksesta voisi olla tietyillä henkilöillä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis