Yhdenmukaiset ja selkeät mielenterveyspalvelut sekä toimintamallit opiskeluhuollossa monialaisesti
Kehitetään yhdenmukaiset ja selkeät mielenterveyspalvelut sekä toimintamallit opiskeluhuoltoon monialaisesti. Laki määrittää opiskeluhuollon pavelut koulu- ja opisekeluterveydenhuollon, psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut.
Toimintamallin nimi
Kehitetään yhdenmukaiset ja selkeät mielenterveyspalvelut sekä toimintamallit opiskeluhuoltoon monialaisesti. Laki määrittää opiskeluhuollon pavelut koulu- ja opisekeluterveydenhuollon, psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut.
Mielenterveyspalvelujen parantaminen ja selkeyttäminen. Hyvinvointialueella on työstetty tehtäväkuvauksia terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin ja psyykkarin osalta. Opiskeluhuollon resurssit: Opiskeluhuollon resurssit: kuraattorit 1.1.2022 alkaen 670 op/työntekijä, psykologi 1.8.2023 780 op/työntekijä, kouluterveydenhuolto terveydenhoitaja 460 op/työntekijä, opiskeluterveydenhuolto 2. aste terveydenhoitaja 570 op/työntekijä ja korkea-aste 1200 op/työntekijä, kouluterveydenhuolto lääkäri 2100 op/työntekijä tai 1 työpäivä viikossa 500 lasta kohden, opiskeluterveydenhuolto 2. aste lääkäri 1800 op/työntekijä ja korkea-aste 3300 op. Psyykkareille ei ole määritelty oppilaismääriä. Mielenterveyden edistäminen sisältyy kaikkiin määräaikaisiin terveystarkastuksiin. Terveystarkastus tehdään oppilaalle joka vuosi peruskoulussa terveydenhoitajan toimesta ja laaja terveystarkastus 1, 5 ja 8. luokalla sekä lääkärin että terveydenhoitajan toimesta. Lukioissa ja 2. asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastus tehdään 1. opiskeluvuonna th ja 2. opiskeluvuotena tarjotaan lääkärintarkastusta. Käytössä on Thl:n esitietolomakkeet sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollossa.
THL on tehnyt valtakunnallisen kyselyn terveydenhoitajille, kuraattoreille, psykologeille ja lääkäreille auttamismahdollisuuksista oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmissa. Perusopetuksessa ja toisella asteella työskentelevät kuraattorit ja psykologit käyttivät asiakastyöajastaan (lukuvuosi 2021-2022) keskimäärin puolet, lääkärit vajaan kolmanneksen (30 %) ja terveydenhoitajat neljäsosan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. Toisella asteella mielenterveysongelmiin käytettiin aikaa selvästi enemmän kuin perusopetuksessa. IPC (masennus) ja Cool Kids (ahdistuneisuus)- koulutuksen käyneet kokivat auttamismahdollisuutensa paremmiksi kuin muut. Opiskeluhuoltopalvelut ovat tulosten mukaan muuttuneet suurelta osin lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiksi.
Viime vuosina lasten ja nuorten elämään ovat tuoneet paljon lisäkuormitusta vuoden 2020 alkupuolella alkanut koronapandemia ja vuoden 2022 keväällä alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Eristäytyminen ja suojautuminen ovat tulleet yhä voimakkaammin osaksi arkea ja lapset sekä nuoret ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen arkeen. Globaalisten asioiden ohella mm. suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia ja vuonna 2023 alusta aloittivat hyvinvointialueet. Maan talous on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa ja uuden hallituksen matkaan lähtö on ollut kuoppainen. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja palveluista on valtakunnallisesti pulaa. Lisäksi sotealan henkilöstöpula ja asutusten sekä palvelujen keskittyminen suurempiin keskittymiin tuovat lisähaasteita. Mahdollisuuksiakin on kehittää palveluja mm. digitaalisten palvelujen kautta, mitkä ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Ratkaistavaksi tulee se, miten ja mihin investointeja kohdennetaan.
Laki määrittää opiskeluhuollon palvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut. Psyykkaritoiminta eli psykiatriset sairaanhoitajat kouluympäristössä eivät ole lakisääteisiä palveluita, mutta on osaltaan vastaus nuorten toiveeseen siitä, että kouluihin saataisiin lisää mielenterveyden ammattilaisia. Yhteistyö koulussa terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin ja psyykkarin kanssa luo parhaat edellytykset siihen, että nuori saa palvelua oikea-aikaisesti. Samoin hyvin rakennetut lääkäripalvelut ja konsultaatiorakenteet tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä opiskeluhuollossa.
Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää alaikäisille lapsille palveluja ja tukimuotoja sinne, missä lapset arkeaan viettävät. Valtakunnallisten kyselyjen ja tuloksien perusteella, nuoret ovat toivoneet lisää ammattilaisia ja palveluita sinne, missä hekin ovat. Psyykkaritoiminnalla (psykiatriset sairaanhoitajat kouluympäristössä) voidaan osaltaan vastata yhteistyössä jo olemassaolevien lakisääteisten (kuten opiskeluhuolto) palveluiden kanssa tähän toiveeseen ja tavoitteena on, että lapset ja nuoret saisivat palvelua oikea-aikaisesti sekä matalalla kynnyksellä. Asiakkailta on kerätty mm. asiakastyytyväisyyskyselyjä ja pidetty nuorille diraati keväällä 2023. Digiraadin loppulausuma on luettavissa osoitteessa https://digiraati.fi/statement/preview/32
Vuoden 2022 aikana psyykkarit, akuuttitiimi ja opiskeluhuollon työntekijät olivat alueella jakaantuneena eri organisaatioihin. Vuoden 2023 alusta psyykkarit ja akuuttitiimi ovat kuuluneet Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Opiskeluhuoltoon tulivat terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ja opiskeluhuolto jaettiin kolmeen alueeseen. TSK-hanke on ollut tukemassa psyykkareiden verkostoa vuoden 2022 aikana ja jatkanut yhteistyötä vuoden 2023 aikana uuden organisaation kanssa. TSK-hanke on ollut tukemassa myös Opiskeluhuollon, Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyön rakentumista sekä yhteiskehittämistä. Millaista mallia Etelä-Pohjanmaalla voitaisiin viedä eteenpäin. Alueiden tarpeita ja resurssien kohdentamista oikein tulee tarkastella sekä viedä asioita eteenpäin siitä, että määräaikaisia työsuhteita saataisiin vakituisiksi. Perustason mielenterveys- riippuvuuspalveluissa tulee tehdä päätöksiä, mihin kehitystyötä halutaan viedä pitkäjänteiseksi. Hanke loppuu vuoden 2023 lopussa ja hankerahalla työskentelevien psyykkareiden ja akuuttitiimiläisten jatko tulisi turvata myös jatkossa.
Hyvinvointialueen psyykkareiden ja akuuttitiimiläisten määrää on saatu kasvatettua ja heitä on vähintään yksi jokaisella alueella. Perustason mieleterveys- ja riippuvuuspalveluita on saatu vahvistettua ja lapset ja nuoret ovat saaneet paremmin palvelua oikea-aikaisesti ja omassa arkiympäristössään. Kynnys palvelun saamiseen on matala ja sitä voi saada nopeammin kuin aiemmin. Lopullista psyykkarin ja akuuttitiimin työnkuvaa on ollut hankala rakentaa, kun työsuhteet ovat osittain määräaikaisia ja on menty eri alueilla pilotointeja ja haettu malleja, miten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita voitaisiin kehittää. Psyykkareita ja akuuttitiimiläisiä on ollut myös eri alueilla eri määrä ja eri-ikäisille, joten yhtenäistä työnkuvausta ei ole pystynyt vielä tehdä. Yhteistyö Opiskeluhuollon, Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon välillä on tiivistinyt. Eri ammattilaiset ovat tulleet tietoisemmiksi toistensa tekemästä työstä ja päällekkäistä työtä on saatu karsittua ja kohdennettua niitä paremmin apua tarvitseville. Ammattilaisten osaamista on saatu kasvatettua mm. IPC, CoolKids, KKT, nepsyosaamisen ja puheeksiottokoulutusten myötä. Työtä ja kehittämistä riittää myös jatkossa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kansikuva
