Yläkouluikäisten nuuskan käytön ja välityksen vähentäminen ja ehkäisy

Vertaisvaikuttamismallin tavoitteena oli lisätä nuorten valmiuksia suhtautua kriittisesti ympäristön nuuskamyönteisiin viesteihin sekä pohtia nuuskaan liittyviä kysymyksiä laajemmin globaaleista ja yhteiskunnallisista näkökulmista käsin. Tämän ajateltiin tapahtuvan kannustamalla nuoria ajattelemaan asioita hieman pintaa syvemmältä ja eri näkökulmista käsin. Ajatuksena oli saada aikaan oivalluksen kokemus oman pohdinnan kautta sen sijaan, että nuorille vain tarjottaisiin tietoa.

Palautteen kerääminen oli ensiarvoisen tärkeää vertaisvaikuttamismallin kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Palautetta kerätiin jokaisessa vertaisvaikuttamismallin kehittämisen vaiheessa aina työpajoista vertaistunnilla osallistuneisiin seitsemäsluokkalaisiin asti. Palautteen sekä havainnoinnin avulla vertaisvaikuttamismallin rakennetta ja sisältöä oli mahdollista kehittää koko hankkeen ajan.

Palautteiden mukaan nuoret kokivat saaneensa oivalluksia etenkin nuuskan ympäristövaikutuksiin ja lainsäädäntöön liittyen. Myös nuuskateollisuuden markkinointitaktiikoista, etenkin irrotettavat ja uudelleen liimautuvat nuuskapurkkien etikettitarrat jäivät mieleen. 

Parhaiksi asioiksi etenkin vertaisohjaajien, mutta myös seitsemäsluokkalaisten keskuudessa mainittiin usein uuden oppiminen ja uudet näkökulmat. Vertaisvaikuttajat pitivät myös siitä, jos saivat aikaan keskustelua ja oivalluksia ja seitsemäsluokkalaiset pitivät tunnin ohjaajista. Kehittämiskohteita tuli melko vähän ja yleisesti kaiken nähtiin menneen hyvin. Videoita ja kysymyskortteja toivottiin ensimmäisellä pilotointikerralla enemmän, joten niitä lisättiin mallin toiseen pilotoitavaan versioon. Myös työpisteen ohjaamista varten laadittuja ohjeita tarkennettiin ja selkeytettiin vertaisohjaajien pyynnöstä. 

Toisella pilotointikerralla seitsemäsluokkalaisten lomakkeeseen lisättiin kysymys ”Saitko tunnilta uutta tietoa”. Vastaukset tähän kysymykseen jakautuivat 103 sai uutta tietoa 5 ei.

Kaiken kaikkiaan hankkeen vertaisvaikuttamismallin piirissä oli yhteensä 272 nuorta.

Vertaisvaikuttamismallin vaikutuksia pyrittiin arvioimaan myös tarkastelemalla muutoksia yhdessä interventiokoulussa onnistuneesti toteutetuissa alku- ja loppukyselyissä. Ko. koulussa oli hankkeen aikana päässyt vertaisvaikuttamismallin piiriin 87 oppilasta. Kyselyssä oli kysymyksiä liittyen osa-alueisiin, joihin vertaisvaikuttamismallin avulla pyrittiin vaikuttamaan. Kysely kartoitti myös muiden hankkeen toimenpiteiden, kuten viestintämateriaalien tavoittavuutta.

Loppukysely oli alkukyselyn kaltainen, sillä erotuksella, että loppukyselyssä kysyttiin oppilailta, että olivatko he nähneet koulussaan nuuskaan liittyviä julisteita, nikotiinituotteiden käyttökieltokylttejä ja olivatko he kuulleet tai nähneet jossain termin ”Nuuskakoukku”. Vastanneista (109) 52,8 % oli nähnyt julisteita, 78,7 % kieltokylttejä/-tarroja ja Nuuskakoukku -termiin oli törmännyt 41,3 % vastanneista. 

Niiden oppilaiden osuudet, jotka ilmoittivat, etteivät olleet koskaan käyttäneet nuuskaa nousi hieman loppukyselyssä. Alkukyselyssä heitä oli 80,9 % ja lopussa 87,1 %. Myös nuuskaa kokeilleiden osuus laski (alussa 11,8 %, lopussa 5,6 %), samoin kuin niiden, jotka ilmoittivat käyttävänsä nuuskaa kerran viikossa tai useammin (alussa 2,2 %, lopussa 0 %). Kuitenkin kerran päivässä tai useammin nuuskaa käyttävien osuus pysyi lähes samana. (4,5 % / 4,8 %).

Myös niiden oppilaiden osuus kasvoi, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet (79,2 % / 86,2 %) ja savukkeita kokeilleitten määrä laski (9 %/4,9 %). Kuitenkin päivittäin tupakoivien määrä sen sijaan nousi hieman (2,2 % / 3,3 %).

Oppilailta kysyttiin myös heidän arvioitaan muiden ikätovereiden tupakoinnin ja nuuskan käytön yleisyydestä. Alku- ja loppukyselyn mukaan näytti siltä, että arviot hyvin yleisestä nuuskan tai savukkeiden käytöstä olivat laskeneet ja useampi koki etenkin nuuskan käytön olevan harvinaisempaa loppukyselyssä kuin alussa. Tätä vahvisti myös kysymys siitä, kuinka yleistä nuuskan käyttö on nuoren omassa kaveripiirissä. Arviot nuuskan käytön yleisyydestä omassa kaveripiirissä muuttuivat selvästi. Entistä suurempi osuus koki sen harvinaisena, eikä loppukyselyssä enää kukaan arvioinut sen olevan erityisen yleistä. Arvio siitä, että puolet käyttää ja puolet ei, laski myös alkukyselyn tuloksista.

Nuorten nuuskaan liittyviä asenteita, käsityksiä ja tietoja selvitettäessä oppilailta kysyttiin erilaisia väittämiä, joiden vastausvaihtoehdot olivat: Olen hyvin samaa mieltä, olen jokseenkin samaa mieltä, olen melko eri mieltä, olen täysin eri mieltä. 

Vertaisvaikuttamismallissa käsiteltiin nikotiiniriippuvuutta ja nuuskateollisuuden taktiikoita ja se on saattanut vaikuttaa siihen, että nuorten käsitykset nikotiiniriippuvuudesta ja sen kehittymisestä olivat muuttuneet alkukyselystä. Myös nuorten asenteet nuuskateollisuutta kohtaan olivat muuttuneet kielteisemmiksi.

Yllättävää oli kuitenkin, että väittämän ”Nuuskan valmistuksesta on haittaa ympäristölle” vastauksissa ei näyttänyt tapahtuneen muutosta. Koulussa A oli kuitenkin 87 oppilasta vertaisvaikuttamisen piirissä ja tämän lisäksi Nuuskakoukku -julisteet olivat olleet koulussa esillä, joista yhdessä kuvataan nuuskateollisuuden haittoja ympäristölle. Vertaisvaikuttamistunneilta kerätyn palautteen mukaan oppilaat mainitsivat usein nuuskaan liittyvät ympäristökysymykset asioiksi, joista he kokivat saaneensa uusia oivalluksia. 

Oppilaiden kiinnostuksesta ja intentiosta kokeilla nuuskaa kysyttiin kahdella kysymyksellä. Nämä olivat tärkeitä, sillä suunnitellun käyttäytymisen teorian mukaan intentio johtaa käyttäytymiseen. Nuorten päihteiden käytön suhteen intention on arvioitu ennustavan melko luotettavasti käyttöä noin kahden vuoden päähän.

Vastaukset väittämään ”Minua kiinnostaisi kokeilla nuuskaa ” näyttivät kehittyneen toivottuun suuntaan; Hyvin samaa mieltä olevien osuus alkukyselyssä oli 7,2 % ja lopussa 3,5 %. Jokseenkin samaa mieltä olevien osuus tippui 9,6 %:sta 4,4 %:iin.  Melko eri mieltä olevien osuus taas nousi alun 5,4%:sta lopun 6,1 %:iin ja samoin täysin eri mieltä olevien 77,7 % osuus kasvoi 86 %:iin.

Vastaukset kysymykseen ”Luuletko, että käytät savukkeita seuraavan 12 kuukauden aikana?” muuttuivat alun kyselystä selvästi. Varmasti en -vastaajien osuus kasvoi alun 78,8 %:sta loppukyselyn 85,6 %:iin. Luultavasti en -vastaajien osuus nousi 7,7 %:sta 9 %:iin. Luultavasti käytän -vastaajien osuus laski 7,1 %:sta 3,6 %:iin ja varmasti käytän vastaajien osuus, laski 6,5 %:sta 1,8 %:iin.

Nuuskan kohdalla muutos oli tupakkaa kompleksisempi. Nuuskan varmasti ei kokeilevien osuus nousi 78 %:sta 89,2 %:iin, mutta luultavasti en osuus laski 11,3 %:sta 4,5 %:iin. Luultavasti käyttävien osuus nousi alun 2,4 %:sta 4,5 %, mutta kuitenkin varmasti käytän -vastaajien osuus laski selvästi alun 8,3 %:sta lopun 1,8 %:iin.

Väittämässä ”Nuuskan saaminen on helppoa”, hyvin samaa mieltä olevien osuus laski hieman, mutta jokseenkin sama mieltä olevien nousi. Eri mieltä olevien osuudet laskivat hieman. Kyselyssä selvitettiin myös sitä mistä nuorten arvelivat nuuskaa saatavan. Niiden osuus, jotka vastasivat nuuskaa saatavan kavereilta, laski alun 62,6 %:sta loppukyselyn 51,5 %:iin. Tuntemattomat oman ikäiset sekä täysi-ikäiset ja sisarukset nähtiin useammin nuuskan saantikanavana loppukyselyssä kuin alussa.  Vanhemmilta nuuskaa koki saavansa alun kyselyssä 3,2 % ja loppukyselyssä 2 %.  

Vastauksissa väittämään ”Olen itse myynyt tai antanut nuuskaa kavereilleni” tapahtui toivottua kehitystä. Hyvin usein -vastanneiden osuus tippui 3 %:sta nollaan ja melko usein 3,6 %:sta 0,9 %:iin. Melko harvoin vastanneiden osuus tippui 3 %:sta 0,9 % :iin ja En koskaan- vastanneiden osuus nousi 90,5 %:sta 98,2 %:iin. Myös väittämissä ”Nuuskan ostaminen kaverilta tai tutulta on mielestäni ihan ok” ja ”Nuuskan myyminen kaverille tai tutulle on mielestäni ihan ok” samaa mieltä olevien osuudet pienenivät ja melko tai täysin eri mieltä olevien suurenivat.

Kyselyn perusteella näytti siltä, että nuorten tietoisuus nuuskaan liittyvästä lainsäädännöstä oli hieman parantunut. Lainsäädäntöön liittyvät asiat olivat ympäristökysymysten lisäksi mainittu sellaisiksi, joista vertaistunnille osallistujien mielestä he saivat uutta tietoa ja uusia oivalluksia.