Yöpartiotoiminnan kehittäminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Lesti- ja Perhonjokilaaksossa
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Lesti- ja Perhonjokilaakson alueille on luotu oma toimintamalli kotona tapahtuvan yöhoidon eli yöpartiotoiminnan toteuttamiseksi.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut kaikilla alueilla, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua.
Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistus tarkoitti sitä, että samaan organisaatioon siirtyivät:
- Soite-kuntayhtymän yksiköt pois lukien Kruunupyy
- Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta Keski-Pohjanmaan alueen toiminnot
- kolme vammaispalveluiden yksikköä Kårkulla-kuntayhtymästä
- sekä osa Keski-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien työntekijöistä (esimerkiksi koulukuraattorit ja -psykologit sekä ruokahuollon henkilöstöä).
Kuntayhtymästä tuttu Soite-nimi säilyi brändinimenä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue toimii seuraavien kuntien alueella:
- Halsua
- Kannus
- Kaustinen
- Kokkola
- Lestijärvi
- Perho
- Toholampi
- Veteli
Lestijokilaakson alueeseen kuuluu Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Alueen väestöpohja on n. 9000 asukasta.
Perhonjokilaakson alueeseen kuuluu Kaustinen, Veteli, Halsua ja Perho. Alueen väestöpohja on n. 11 000 asukasta
Toimintamallin kehittämistyön taustalla vaikuttavat kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät
Toimintamallin kehittämistyötä tehdään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Soitessa. Keski-Pohjanmaan alueella yöpartiotoiminta on ollut toiminnassa useamman vuoden kanta-Kokkolan alueella. Toiminta on vakiintunutta ja toimii kotisairaalan kanssa yhteistyössä. Yöpartiossa työskentelee pääsääntöisesti sairaanhoitajia ja muutama lähihoitaja.
Kanta-Kokkolan alueella yöpartiotoiminnalla tarkoitetaan kotihoidon ja kotisairaalan käyntejä yöaikaan. Toimintaan kuuluu niin ennalta sovitut käynnit asiakkaan luona kuin turvapuhelin- ja ovihälytysten vastaanottaminen. Asiakkuudet voivat olla säännöllisiä tai tilapäisiä ja jaksot vaihtelevat. Asiakaskuntaan kuuluu niin ikäihmisiä kuin vammaispalvelun asiakkaita.
Alueen väestön palvelutarjonnan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta toimintaa on lähdetty laajentamaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Soiten alueelle. Toimintaympäristö ja väestöpohja kuitenkin ovat erilaiset alueen eri osissa, joten käytössä olevaa toimintamallia ei kyetä ottamaan sellaisenaan maakunnan alueelle. Niinpä on alettu kehittää omaa toimintamallia Kokkolan reuna-alueille ja jokilaaksoihin.
Toimintamallin kehittämistyön taustalla vaikuttavat lakipykälät
Iäkkään henkilön palveluissa noudatettavat yleiset periaatteet määritellään vanhuspalvelulain 13 §:ssä. Palvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä. Ne on toteutettava niin, että ne tukevat asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Edellä kuvattujen yleisten periaatteiden lisäksi pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaa lain 14 §. Sen mukaan hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti iäkkään henkilön kotona. Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Hänellä pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.
”Kotiin annettavia palveluja olisivat kotihoito ja tukipalvelut sekä uutena sosiaalipalveluna turva-auttamispalvelu. Kotihoitoa olisi järjestettävä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta.”
”Iäkkään henkilön hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan.”
Vanhuspalvelulaki ohjaa ja velvoittaa tuottamaan yöaikaista palvelua ja sen myötä antaa tulevalle kehittämistyölle suuren merkityksen. Toimintamallia on lähdetty työstämään niin tarpeesta kuin velvoitteesta käsin.
Kuva
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson asukkaille on tarjottu kotihoidon palveluita vain 07.00-21.30 ajalle. Kanta-Kokkolan alueella yöaikaista hoitoa on tarjottu jo useamman vuoden ajan. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ei toteudu koko alueen väestön kesken. Yöaikaisen hoidon järjestäminen mahdollistaa samat palvelut koko alueella riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Näin ollen ikäihmisten palvelut paranevat ja lain velvoittamat asiat on huomioidaan.
Lisäksi on tehty laskelmaa siitä, että ikääntyneiden määrä tulevaisuudessa kasvaa ja palveluita pitäisi kyetä tarjoamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kotiin tarjottavat palvelut ovat kustannustehokkaampia sekä asiakaslähtöisiä verrattuna ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Kotiin tarjottavia palveluita kehittämällä sekä palvelutarjontaa laajentamalla voidaan tukea ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, joita lisääntyvä ikääntyvien määrä tuo hyvinvointialueelle. Yöpartiotoiminnalla voidaan osaltaan tukea paremmin kotona pärjäämistä, kuntoutumista sekä ennaltaehkäistä laitostumista.
Yöpartiotoiminnan pilottia pyrittiin jalkauttamaan jo soite 2.0 hankkeen alla, jolloin kehittämistyölle on saatu raamit ja pohja. Tulkoti-hankkeen myötä yöpartiotoiminnan jalkauttamiselle saatiin lisärahoitusta ja samalla Soiten hallituksen ja valtuuston päätöksellä saatiin kaksi lisävakanssia alueelle, jonka myötä kehittämistyö etenee ja pilotti toivottavasti päästään jalkauttamaan.
Kehittämisen taustalle on luotu kaksi erillistä kehittäjäjoukkoa, jotka pääsevät vaikuttamaan kehitettävään toimintamalliin. Toisen ryhmän tehtävänä on antaa suuntaviivat ja raamit kehittämiselle ja toisen joukon tehtävänä on tuoda toimintakentän näkemys ja pohtia konkreettisten asioiden työstäminen. Hanketyöntekijä toimii molemmissa ryhmissä ja toimii tiedon välittäjänä sekä asioiden eteenpäin viejänä.
Kun asiat ovat riittävän konkreettisia ja tuloksia täytyy saada aikaan, löytyy kehittäjäjoukolta toivottavasti riittävästi motivaatiota asian kehittämiseen. Ryhmät pidettävä ajantasalla, mutta liian tiheästi kokoontuminen vie liikaa kaikkien aikaa. Siksi alkuun tavoitteena, että kokoonnutaan noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Tavoitteena myös saada henkilöstöä osallistettua, jotta heillä olisi myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan.
Kehittäjäjoukko:
Ohjausryhmä:
Hoidon ja hoivan toimialueelta Toimialuejohtaja, palvelualuejohtajat sekä hanketyöntekijä.
Työrukkanen:
Hoidon ja hoivan toimialueen jokilaaksojen yksiköiden esihenkilöt (Kotihoito, YLE-osasto ja kotisairaala sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen ja jaksohoito), hanketyöntekijä sekä Kokkolan kotisairaalan esihenkilö ja yöpartion hoitaja. Lisäksi mukana myös henkilöstön edustusta sen mukaisesti kun pääsevät paikalle.
EVA-työryhmä:
Lisäksi kehittämistyön etenemiseksi ja evästyksien saamiseksi on koolle kutsuttu EVA(ennakkovaikutusten arvionti)-työryhmä, jossa mukana myös alueen vanhusneuvoston ja ikäihmisten asiakasraadin edustus, Soiten valtuuston/hallituksen edustus, henkilöstön edustus sekä Johtamisen ja tuotannon palveluiden edustus. Tämä joukko kokoontuu vain muutaman kerran vuodessa tarpeen mukaan.
Kuva
Toimintamallin jalkauttamisen myötä tavoitellaan, että voitaisiin tarjota yöaikaista hoitoa ja hoivaa kotiin koko Soiten alueelle, riippumatta asiakkaan asuinpaikasta.
Yöpartiotoiminnan tavoitteet:
•ihmiset pärjäisivät mahdollisimman pitkään kotona yöllisen avun turvin.
•viivästettäisiin palveluasumisen tarvetta, silloin kun kotona asumisen edellytykset muilta osin täyttyvät.
•turvattomuuden tunteen vähentäminen -> kotona pärjäämisen edellytykset ovat paremmat.
•hoidon jatkuvuuden onnistuminen osastolta tai jaksohoidosta kotiin --> kuntoutumisen näkökulma. Kotona kuntoudutaan paremmin kuin vieraammassa ympäristössä.
Ajan myötä, kun toiminta on saatu jalkautettua, tavoitteena myös kotihoidon aamu- ja iltaruuhkien vähentäminen, siirtämällä asiakkaita yöpartiolle.
Kuva
Yöpartiotoiminnan aloituksen myötä muutosta voidaan mitata asiakas- ja käyntimääriä sekä jaksojen pituutta seuraamalla.
Tavoitteena tehdä suunnitelma myös muista mittareista, joilla seurata toiminnan vaikuttavuutta.
- Montako tepa-paikkaa odottavaa on ollut yöpartion piirissä (kauanko on voitu viivästää palveluasumiseen siirtymistä?)
- Mistä yksiköistä yöpartion piiriin asiakkaita eniten ohjautuu?
- Mikä on taustatekijänä yöpartion tarpeelle? Mihin asiakasryhmään kuuluu?
Mittariston analysointi tehtäisiin osavuosikatsauksittain ja siitä tehtäisiin kooste/raportti.
Toimintasuunnitelman taustaa:
Toimintamallin työstäminen on aloitettu jo edellisellä Soiten 2.0 hankekaudella 2020-2021. Suurin pohjatyö tehtiin silloin ja käytännön asiat mietittiin lähes valmiiksi. Henkilöstöä osallistettiin kyselyiden avulla ja jokilaaksojen hoidon ja hoivan yksiköiden esihenkilöt olivat isossa roolissa käytännön asioiden miettimisessä ja suunnittelutyössä. Hanketyöntekijä koosti, vei asioita eteenpäin, teki selvitystyötä, oli tiedon välittäjänä eri työryhmien välillä sekä mallinsi asiat. Palvelualuejohtajat ja toimialuejohtaja antoivat raamit työskentelylle sekä toi esille kehittämistyön merkityksellisyyden ikäihmisten palveluiden tarjonnassa. Toimintaa ei kuitenkaan päästy aloittamaan suunnitellulla toimintamallilla, joka olisi vaatinut henkilöstöltä liikaa joustoa. Edelliselle toimintakaudelle ei saatu lisäresursseja ja se vaikutti siihen, että yöpartio palvelua olisi tarjottu vain tilapäisesti, tarpeesta lähtöisin.
Kehittämistyön aikajanaa ennen pilottia ja tulevan toimintamallin käyttöönottoa:
1. Aluksi kartoitettiin mahdollinen tarve -> tehtiin laskelmia Kokkolan alueen väestöpohjaan verrattuna ja silloin arvioilta todettiin, että tarve on ajoittaista, muutama asiakas silloin tällöin. (Vuonna 2020)
2. Mietittiin millä tavalla voitaisiin ilman henkilöstöresurssin lisäämistä lähteä jalkauttamaan pilottia, jossa nähtäisiin paremmin todellista tarvetta. (vuonna 2021)
3. Henkilöstöä osallistettiin toimintamallin eteenpäin viemiseksi kyselyin. Henkilöstö, joka vastasi kyselyyn oli molempien jokilaaksojen hoidon ja hoivan henkilöstö; Yleislääketieteen osastot ja kotisairaalat, tehostetunpalveluasumisen ja jaksohoidon yksiköt, kotihoito.
- Ensimmäisessä kyselyssä haluttiin näkemystä yöaikaisen hoidon tarpeesta sekä milloin yöaikainen tarve yleensä esiintyy. Samalla kartoitettiin millaista yöaikainen avuntarve on.
- Toisella kyselyllä kysyttiin henkilöstön halukkuutta osallistua yöpartiotoimintaan omia työvuoroja muokkaamalla niin, että saadaan järjestettyä mahdollisimman nopealla aikataululla yöhoito. Tarkoituksena oli tarjota yöhoitoa muunnelluilla yövuoroilla niin, että iltavuoro olisi alkanut klo 16 ja loppunut klo 24 ja aamuvuoro olisi alkanut klo 5.00 ja loppunut klo 13.00. -> Saatiin riittävästi halukkaita, joten lähdettiin kehittämään toimintamallia eteenpäin.
4. Koottiin kehittäjäjoukon kanssa toimintamalli, jossa oli määritelty tavoitteet, asiakasryhmät, toimintaympäristö ja työtehtävät. Lisäksi kuvattiin prosessikaavio ja kunkin osatekijän tehtävät. Toimintamalli oli valmis pilotoitavaksi.
4. Toimintamallista tehtiin esitys ja se annettiin yt-neuvotteluissa tiedoksi. Asiasta pidettiin useampi neuvottelu henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa. Viimeisessä ratkaisevassa neuvottelussa, kun pilotin piti alkaa, henkilöstön edustus puuttui toimintamalliin. Tämä toimintamalli hylättiin perustuen työntekijän työaikalakiin. Ei ole työntekijän edunmukaista, että jo suunniteltuja ja vahvistettuja työvuoroja muutetaan lyhyellä varoitusajalla systemaattisesti.
5. Nähtiin kuitenkin yöaikaisen hoidon tarve ja tahtotila pilotoida toimintamalli muulta osin ja haettiin talousarviosta määrärahaa 2 vakanssille jokilaaksojen yöpartiolle. Loppuvuoden 2021 talousarviossa saatiin vakanssit vuodelle 2022 ja hankerahoituspäätös tulevaa toimintamallin jalkauttamista varten Tulkoti-hankkeen myötä. (2021)
Tulevan hankekauden ja Lesti- ja Perhonjokilaakson yöpartion jalkauttamisen toimintasuunnitelma:
1. Edellisen hankkeen aikana tehtyä kehittämistyötä voidaan hyödyntää suurelta osin tulevassa toimintamallissa.
- Yöpartion tavoitteet, asiakasryhmät, toimintaympäristö ja yöpartiolaisen työtehtävät pysyvät ennallaan ja niiden pohjalta lähdetään kokoamaan jalkautussuunnitelmaa. Lisäksi kehittäjäjoukko oli edellisen hankekauden aikana koostettu ja hyväksi todettu, joten samoilla joukoilla jatketaan.
2. Pilotin käynnistymiseksi tarvittiin lisäresursseja kotihoitoon. -> Vuoden 2022 talousarviossa saatiin kaksi vakanssia jokilaaksojen yöpartiolle. Tarkoituksena, että 1 vakanssi on Lestijokilaaksoon ja 1 vakanssi Perhonjokilaaksoon. 1 vakanssilla ei kuitenkaan kyetä käynnistämään pilottia. Niinpä tehtiin suunnitelma, jossa
- vakanssit keskitetään Lestinjokilaaksoon aluksi, jotta voidaan tarjota yöhoitoa joka yölle, näin hoidon jatkuvuus ei kärsi. Samalla saadaan näkemystä alueen todellisesta yöhoidon tarpeesta ja käyntimääristä.
- Vakanssit täytetään, tehdään laskelmaa riittääkö 2 vakanssia, jos ei riitä, miten turvataan joka öinen hoitajaresurssi.
- Mietitään vaihtoehtoja puuttuville öille yövuorojen täyttämiseksi.
3. Lestijokilaakson yöpartion toimintamallin pilotti pyritään käynnistämään ennen kesää 2022.
4. Pilotin tulosten avulla voidaan tehdä arvioita ja suunnitelmaa seuraavalle vuodelle, jolloin toimintaa pyritään käynnistämään myös Perhonjokilaaksossa.
4. Hankkeen loppupuolella tulee miettiä myös Kokkolan reuna-alueiden yöhoito palvelun tarjoamisesta ja kuka käynnit tekee ja millaisella toimintamallilla se pystytään toteuttamaan.
Yöpartion asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, jotka tarvitsevat yöllistä apua ja tukea selvitäkseen kotona. Kotisairaalan saattohoitopotilaat, joilla on yöllisiä avuntarpeita, otettiin yhtenä asiakasryhmänä myös mukaan, kun mietittiin kenelle palvelu olisi hyvä suunnata. Alla kuvattuna asiakasryhmät tarkemmin.
Yöpartion asiakasryhmät:
1. Asiakasryhmä, kotiutuva kotihoidon asiakas
- Asiakas on kotihoidon asiakas
- Asiakkaalla taustalla hoitojakso osastolla tai jaksohoitoyksikössä ja kotiutumisen tueksi tarvitaan yöllä tarkistuskäynti tai tukea esim. vessassa käymiseen.
2. Asiakasryhmä, turvaton kotihoidon asiakas
- Asiakas on kotihoidon asiakas, joka tarvitsee psyykkiseen ahdistuneisuuteen tai turvattomuuden tunteeseen kontaktin hoitohenkilökuntaan.
- Näille tarjotaan kuvapuhelin- tai puhelinpalvelua fyysisen käynnin sijasta.
3. Asiakasryhmä, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottava kotihoidon asiakas
- Kotihoidon asiakkaita, jotka odottavat paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
- kotiutuminen täytyy olla turvallista
- mielellään jonon etupäästä ja henkilö, joka odottaa mahdollisimman moneen paikkaan, jotta odotus ei veny pitkäksi.
- mahdollisesti asuu vielä kotona
4. Asiakasryhmä, saattohoidossa oleva kotisairaalan asiakas
- Kotisaattohoitopotilaat, jotka tarvitsevat yöllistä apua, esim. vessa-avustukset tai kipupumppuasiat.
- Omaiset tiiviisti hoidossa mukana.
- Potilaat kotisairaalan asiakkaita.
- Osan tarpeista voi hoitaa kuvapuhelinpalvelulla.
- Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja konsulttina tarvittaessa.
Kohderyhmän asiakkaat ovat iäkkäitä ja usein muistisairaita ja hyvin monisairaita henkilöitä. Toiminta on vierasta ja vasta alkamassa. Varsinaisia käyttäjiä ei ole osallistettu suunnitteluvaiheessa. Vanhusneuvoston jäseniä ja ikäihmisten asiakasraatia on kuultu EVA-arvioinnissa ja he ovat sitä kautta päässeet vaikuttamaan suunnittelutyöhön ja olemaan tietoisia alueen ikäihmisille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Pilotointivaiheessa asiakkaille ja omaisille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely palvelun laadusta, toiveista ja kehittämisehdotuksista.
Kuvittele ja kokeile
Edellisellä hankekaudella tehtiin benchmarkkausta lähialueille, josta saatiin käsitystä, miten toiminta on muualla samankaltaisilla alueilla järjestetty. Tämän hankekauden alussa ei enää lähdetty muualta toimintamalleja etsimään vaan jo lähes valmista yöpartion toimintamallin jalkauttamista päätettiin lähteä soveltamaan heti, kun hankkeen tiimoilta saatiin työntekijä sitä viemään eteenpäin ja tarvittava henkilöstö saatiin rekrytoitua.
Lähtökohdista voit lukea tarkemmin EVA-työryhmälle tehdystä esityksestä, joka liitteenä.
Lähtökohdat hankkeen alussa:
Edellisen hankkeen aikana luotu pohja toimintamallille vaati henkilöstön rekrytoinnin ja toimintamallin toimivuuden varmistamisen mm. työvuorosuunnittelun koeponnistuksen sekä koko hoidon ja hoivan jokilaaksojen henkilöstöä koskevan yt-neuvottelun pitämisen.
Kehittämistyön eteneminen ja ratkaisujen testaaminen:
1. Heti hankekauden alussa tehtiin yöpartion työvuorosuunnittelun koeponnistus, joka osoitti, että 2 vakanssia ei riitä kattamaan kaikkia öitä, jos työvuorolistalla on ylimääräisiä vapaapäiviä, lomia tai sairastumisia.
- Tarvittiin ratkaisu, jonka avulla voidaan taata hoidon jatkuvuus. Esitettiin varallaolojärjestely yhdeksi vaihtoehdoksi.
2. Varallaolojärjestelyitä aloitettiin selvittämään.
- Tehtiin henkilöstölle kysely, moniko olisi valmis varallaoloon.
- Mietittiin varallaolon sisältö ja ehdot
- Varallaolohalukkuutta ilmeni. Sen myötä päätettiin työstää varallaolosopimus.
- Pidettiin yhteiset neuvottelut henkilöstöhallinnon ja ammattiliittojen kanssa.
- Varallaolosopimuksen työstämiseen osallistui Hoidon ja hoivan palvelualuejohtajat, toimialuejohtaja, hanketyöntekijä, henkilöstöhallinto ja ammattiliitot.
- Varallaolosopimus katsottiin olevan käytettävissä vain pilotin ajan. Henkilöstöhallinnosta painotettiin, että varallaolojärjestely ei voi olla pysyvä käytäntö vaan siihen on löydyttävä jatkossa ratkaisu muulla tapaa.
3. Vakanssit avattiin, ensimmäinen hakuaika oli 15.2.-11.3.22. Molemmat vakanssit täytettiin, mutta toinen hakijoista ei ottanut paikkaa vastaan. Paikkaa vastaan oli kiinnostusta, joten haku päätettiin avata uudelleen toukokuussa 2022 ja vakanssit saatiin täytettyä. Kesää vasten kuitenkaan ei päästy toimintaa aloittamaan valittujen henkilöiden kesälomista johtuen. Jalkauttamista päätettiin siirtää syksyyn 2022.
4. Taustalla tehtiin vielä tarkennusta työnkuvaan, asiakkaan hoitopolkuun ja prosessiin sekä luotiin mahdollisimman sujuvat käytänteet yöpartiolaisten arkeen.
5. Rakennettiin yhteistyötä hoidon ja hoivan yksiköiden välille, jotta toimintamallista saataisiin mahdollisimman sujuva, eikä resurssilla olisi ns. "tyhjäkäyttöä". -> kuukausittaiset palaverit, jossa oli mukana hoidon ja hoivan 24/7 yksiköiden ja kotisairaaloiden esihenkilöt sekä kotihoidon esihenkilöt (työrukkanen). Yhdessä mietittiin sujuvia käytäntöjä, miten yöpartioresurssia voidaan hyödyntää 24/7 yksiköissä. Resurssi kohdennettiin kuitenkin pääsääntöisesti kotihoitoon.
6. Henkilöstöä tiedotettiin yöpartion toimintamallista yt-neuvotteluin. Lisäksi hanketyöntekijä jalkautui yksiköihin pitämään erillisiä tiedotteita tulevasta pilotista Lestijokilaakson alueella.
7. Toimintamalli eteni varallaolon myötä jalkautusvaiheeseen pilotin muodossa 5.9.2022 - 28.2.2023 väliseksi ajaksi.
Toimintamallin sisällöstä voit lukea tarkemmin Powerpoint-esityksestä, joka liitteenä.
Toimintamallin jalkauttamista varten tehtyä kehittämistyötä oli tehty useamman vuoden ajan. Pilotin alettua toimintamallia päästiin vihdoin testaamaan ja yksiköissä odotettiin palvelun avautumista.
Pilotti käynnistyi edellä kuvatulla toimintamallilla.
Yöpartion pilotti jalkautettiin 5.9.2023 alkaen Lestijokilaaksossa 2 lähihoitajalla ja varallaolijoiden turvin.
Ennen pilotin jalkautumista yöpartiolaiset perehdytettiin tehtävään. Perehdytyksestä on oma powerpoint-esitys liitteenä. Siellä tarkemmin määriteltynä sen hetken toimintamalli ja kuvattuna prosessin eri tahojen tehtävät, asiakasryhmät ja kriteerit, yöpartiolaisen tehtävät ja toimintaohjeet sekä lisäksi turvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia.
Toimintamalli lyhyesti:
Yöpartion asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotihoidon asiakkaita, jotka tarvitsevat yöllistä hoidollista apua. Asiakkaiden hoitopolku kulkee samoja reittejä kotihoidon asiakkaan hoitopolun kanssa. Tarvittavat palvelut avataan ja käynnit suunnitellaan listalle. Toinen yöpartion asiakasryhmä on kotisairaalan palliatiiviset tai saattohoitopotilaat. Tämän asiakasryhmän hoitovastuu on kotisairaalalla. Käynnit sovitaan tapauskohtaisesti.
Yöpartioasiakkaita voi ohjautua Yleislääketieteen tai erikoissairaanhoidon osastoilta, kotisairaalasta, jaksohoitoyksiköistä tai kotihoidosta. Kotiutuminen ilmoitetaan kotihoidon vastaavalle sairaanhoitajalle, joka "optimoi" käynnit listalle.
Pilottivaiheessa on sovittu, että hoidon suunnittelu ja organisointi, yöpartioasiakkaiden kohdalla, toteutetaan kotihoidon vastaavan sairaanhoitajan toimesta. Asiakkaita yöpartion piiriin voi ilmoittaa vain virka-aikana. Nopeita kotiutuksia ei voida luvata vaan kotiuttamiseen on hyvä varata aikaa, jotta tarvittavat palvelut ehditään avata ja turvallinen kotiutuminen taata. Lähettävän yksikön ja vastaavan sairaanhoitajan tehtävänkuvat hoitoprosessissa kuvattuna tarkemmin.
Yöpartioasiakkaiden jaksot pyritään pitämään lyhyinä, tavoitteena asiakkaan kuntoutuminen ja omatoimisuus. Kotiutumisen tueksi voidaan yöpartio ottaa 1-5vrk:ksi. Käynneillä tehdään jatkuvaa hoidontarpeen arviointia. Jaksoihin voidaan tehdä poikkeuksia mm. kotisairaalan saattohoitoasiakkaille tai kotihoidon ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottavien kohdalla.
Ellei yöpartiolaisella ole omia yöpartiokäyntejä tai yöpartion käyntien välissä jää useampi tunti aikaa, työskentelee yöpartiolainen alueen hoidon ja hoivan 24/7 yksikössä, jossa sillä hetkellä on suurin tarve. Hän saa informaation sijoituspaikasta ennen vuoron alkua tai vuoron alussa ajanvarauskirjalta. Yöpartiolainen on yksikössä apukätenä ja tekee hänelle osoitettuja työtehtäviä. Yöpartiolaista ei käytetä sijaisena vaan hän menee yksikköön lisäavuksi esim. jos yksikössä on useampi saattohoito tai aggressiivisesti tai muuten levottomasti käyttäytyviä asiakkaita. Yöpartiolainen on yksikössä sen aikaa, kun häneltä omilta tehtäviltä jää aikaa.
Pilotti aloitettiin 5.9.2023, jolloin heti ensimmäisestä yöstä lähtien yöpartiolla oli asiakkaita. Lestijokilaakson yöpartio pilotti osoittaa, että tarvetta yöpartiolle alueella on. Kotiutuksia osastoilta on voitu tehdä aiemmin, kun on voitu tarjota yöllistä turvaa kotiin. Yöpartiolla on ollut vaihtelevasti 1-3 asiakasta yössä ja joinain öinä ei ole ollut asiakkaita. Resurssia on kuitenkin voitu hyödyntää alueen yksiköissä ja siitä on ollut yksiköille apua. Pilotin aikana asiakasryhmät olivat juuri niitä, joita alunperin oltiin ajateltu yöpartiolle. Kotiutuksia tuli useammasta eri yksiköstä. Tiedottamisessa oltiin onnistuttu. Yöpartiotoiminnan jalkauttamisesta myös media oli kiinnostunut. Yöpartion käynnistämisestä tehtiin juttu YLE:n alueuutisiin sekä Keski-pohjanmaa lehteen.
Pilotti jouduttiin tauottamaan henkilöstöhaasteiden vuoksi 27.10.2022-8.1.2023 väliseksi ajaksi, jonka jälkeen se jatkui normaalisti.
Yöpartiopilotin aikana keräsimme asiakkailta ja heidän omaisiltaan palautetta.
Palautekyselyssä vastauksia pyydettiin mm. kokemusta turvallisuuden tunteesta, käyntien järjestelyistä ja riittävyydestä, tyytyväisyydestä ajankohtaan, kohtaamisesta ja kohtelusta, tiedottamisesta sekä odotuksista. Lisäksi annettiin mahdollisuus vapaaseen sanaan.
Palautteita tullut melko vähän, mutta se asiakaspalaute, mitä on saatu, on ollut positiivista. Vapaassa sanassa on ollut toive, että palvelu ei jää vain pilotiksi vaan jatkuisi myös pilotin jälkeen. Palvelu on tuonut turvallisuuden tunnetta asiakkaalle, mutta ehdottomasti myös omaiselle. Kommenteissa tuli esille myös mielipide, jossa korostettiin etenkin sairaalajaksojen jälkeen yöpartiopalvelun tärkeyttä muistisairaalle.
- Kevään ja kesän 2022 aikana
- Rekrytoitiin henkilöstö, 2 lähihoitajaa yöpartioon.
- tarkennettiin toimintamallin sisältöä ja koeponnistettiin työvuorolistat
- tarkennettiin työnkuvaa, asiakkaan hoitopolkua ja prosessia sekä luotiin mahdollisimman sujuvat käytänteet yöpartiolaisten arkeen.
- Odotettiin työtaisteluiden päättymistä, jotta päästäisiin etenemään hankkeen kanssa ja pitämään tarvittavat neuvottelut
- Tehtiin varallaolosopimukseen liittyvä selvitystyö ja pidettiin neuvottelut
- Tiedotettiin henkilöstöä, pidettiin yt-neuvottelut ja pidettiin Lestijokilaakson yksiköissä tiedotustilaisuudet
Toimintamallin etenemisen ja pilotin aloittamisen ongelmaksi muodostui keväällä 2022 pitkittynyt työtaistelutilanne, jonka aikana ei voitu hallinnollisia päätöksiä tehdä ja yt-neuvottelut siirtyivät useamman kuukauden ajan.
- Syksyn 2022 aikana
- Uusien työntekijöiden perehdytys ennen pilotin alkua.
- Yöpartiopilotti 5.9.2022-28.2.2023 Lestijokilaaksossa.
- Pilotin seuranta
- Yöpartiosta vastaavien esihenkilöiden kanssa oman palaverikäytännön muodostaminen, jotta hanketyöntekijä pystyy reagoimaan ongelmatilanteisiin mahdollisimman pian ja on tietoinen sen hetkisestä tilanteesta. (Teams joka toinen viikko)
- Viestintä ja tiedottaminen (henkilöstö, EVA-työryhmä, väestö)
- Talousarviosuunnitelmat ja esitykset
- Vakanssien sisällön pohdinta
- Turvapuhelin- ja ovihälytys vastaanoton selvitystyöt
Koska pilotin aloitus viivästyi monesta eri syystä ja pilotti jouduttiin tauottamaan, jouduttiin tekemään seuraavan vuoden talousarviota vain vähäisten kokemusten perusteella.
- Seuraavalle vuodelle tehtiin kuitenkin esitys 4 uuden vakanssin perustamisesta kotihoitoon yöhoidon järjestämistä varten. Vakanssit saatiin ja ne jakautuvat niin, että molempiin jokilaaksoihin saadaan 3 lähihoitajaa, jotka pyörittävät alueella yöaikaista kotihoitoa.
- Alkuun suunniteltiin, että vakanssit ovat pelkkään yötyöhön. Jälleen työvuorolistojen koeponnistuksen jälkeen huomasimme, että kolmella vakanssilla tulee useita ns. päällekkäisiä öitä. Tavoite kuitenkin on, että yössä on yksi työntekijä. Niinpä lähdettiin kartoittamaan miten vakanssit kannattaa laittaa hakuun. Yhteisen pohdinnan tuloksena tultiin siihen tulokseen, että uudet vakanssit laitetaan kolmivuorotyöhön kotihoitoon, mutta painopiste on yötyössä ja heidät valitaan ns. yöpartioyksikköön. Tällä tavoin voidaan ns. "ylimääräinen" resurssi kohdentaa siellä, missä tarve suurin.
EVA-työryhmä (ennakkovaikutusten arvionti-työryhmä, jossa mukana alueen vanhusneuvoston ja ikäihmisten asiakasraadin edustus, Soiten valtuuston/hallituksen edustus, henkilöstön edustus sekä johtamisen ja tuotannon palveluiden edustus.) kokoontui syksyllä 2022 ja heille annettiin tiedoksi pilotin tuloksia sekä tulevia suunnitelmia. Työryhmä kokoontui ja heiltä saatiin kannustavaa ja rakentavaa palautetta tehdystä kehittämistyöstä.
- Kevään 2023 aikana
- Uudet vakanssit heti alkuvuodesta auki. Kaikki vakanssit kolmivuorotyöhön.
- Lestijokilaaksossa yöpartiotoiminta jatkuu kotihoidon alaisena toimintana 1.3.2023.
- Perhonjokilaaksossa yöpartiotoiminta käynnistyi 3.4.2023.
- Perhojokilaakson esihenkilöt mukaan tilannepalavereihin. (hyvää kokemusten jakamista, yhteneväisten käytäntöjen luomista sekä yhteistyön ylläpitämistä)
- Yöpartiolaisten perehdytys -> Hanketyöntekijä piti yöpartiolaisille perehdytyspäivän, jossa käytiin käytännön asiat läpi.
- Kaikkien alueen yksiköiden tiedottaminen ja osastotuntien pito. -> potilasohjautuvuuden tehostaminen. Hanketyöntekijä jalkautui yksiköihin.
- Kokkolan Ullavan alueen liittyminen jokilaaksojen yöpartion piiriin.
- Yksiköiden yhteistyöpalaverit alueittain
- yhteistyöpalaverit toiminnanohjauskeskuksen kanssa. -> toiminnanohjauskeskuksen rooli potilasohjauksessa kasvoi, vastaavan sh:n rooli väheni.
- Yhteistyöpalaveri ensihoidon kanssa palliatiivisten ja saattohoitoasiakkaiden sekä turvapuhelinhälytysten vastaanottamisesta.
- Jatkuva toiminnan seuranta ja tiedottaminen
- Yöpartiotoiminnan prosessikaavion mallintaminen kts. liite.
- Tulevan syksyn suunnittelutyö ja yhteisen kehittämispäivän sopiminen molempien jokilaaksojen kesken.
- Kesän 2023 aikana
- Hanketyöntekijä irrotettuna pois hankkeesta alueen kovan hoitajapulan vuoksi.
- Yöpartiotoiminta jatkui kesän ajan ontuen henkilöstöhaasteista johtuen. Toisessa jokilaaksossa oli yöpartio suljettuna kahden kuukauden ajan, toisessa jokilaaksossa noin kuukauden ajan.
- Syksyn 2023 aikana
- Jokilaaksojen yöpartioiden yhteinen kehittämispäivä. -> Tutustuttiin, verkostoiduttiin ja yhteistyössä tehtiin toimintaohjeita. Henkilöstö pääsi vaikuttamaan omaan työhönsä ja toivat ehdotuksillaan suurta lisäarvoa toimintamallin sujuvuudelle erinäisissä henkilöstön saatavuushaasteissa.
- Tehtiin suunnitelmaa toimintamallin juurruttamiselle edelleen ja toimivan yhteistyön jatkumiselle. Palaverikäytäntöjä jatketaan, mutta niitä harvennetaan. Palavereiden vetovastuuta jaetaan jokilaaksojen kesken.
- Suunnitelma yöpartiotoiminnan jatkokehittämiselle tehtiin ja päätettiin, että asioita lähdetään edistämään alueen Sote-tiken valmisteluiden yhteydessä.
- Viestinnän merkitys niin sisäisesti ja ulkoisesti tunnistettava ja sitä tehostettava, jotta palvelu ja toiminta saadaan juurrutettua mahdollisimman tehokkaasti.
- Turvallisuusjärjestelmän pilotointi Kokkolan alueella, laajentamissuunnitelma tehtävä ensivuodelle jokilaaksojen alueelle.
- Perehdytysmateriaalin kasaaminen yhteen ja suunnitelma sen käytöstä yöpartioyksiköissä tehty.
- Yhteistyöpalaverit eri yksiköiden kesken pidetty, jotta tiedonkulku ja toimintatavat saadaan yhteneväisiksi.
Kuva
Pilotin tavoitteena oli kerätä informaatiota
- asiakasmääristä
- asiakasryhmistä
- mistä asiakkaat kotiutuu
- millaisia avuntarpeita asiakkailla on
- hoitojakson pituuksia.
Tähän teimme mittariston, jota on hyödynnetty koko hankkeen ajan raportoinnissa.
- Tilastotiimin kautta saatiin exreportiin oma tilasto, jonka pohjalta seurataan asiakasmääriä, hoitojakson pituutta, asiakkaiden ikää, asuinpaikkakuntaa, käyntien määrää sekä kestoa. Lisäksi hanketyöntekijä koosti yhdessä ohjausryhmän kanssa oman excel-taulukon, jonka pohjalta saatiin laadullisempaan tietoa pilotista. kts. liite.
- Taulukkoa täyttää kotihoidon esihenkilö tai vastaava sairaanhoitaja, joka hallinnoi pilotin aikana yöpartioasiakkaiden vastaanoton ja käyntien suunnittelun.
- Tilastotiedot käsitellään työrukkasessa ja ohjausryhmässä kuukausittain.
- Lisäksi pilotin aikana halutaan kerätä asiakaspalautetta ja osallistaa asiakkaita kehittämistyöhön.
Mittariston ja tulosten perusteella saamme informaatiota siitä millainen hoidon tarve alueella on, paljon asiakkaita on kuukausitasolla ja miten toimintamallia tulisi kehittää edelleen.
Tavoitteena on, että toiminta saadaan vakiinnutettua molempien jokilaaksojen alueella kotihoidon omaksi toiminnaksi, jolloin yhdenvertaiset palvelut asiakkaan asuinpaikasta riippumatta toteutuu sekä asiakas saa tarvittavat palvelut vuorokauden ajasta riippumatta.
Kuva
Jokilaaksojen yöpartion pilotin käynnistyminen vaati varallaoloneuvottelut. Ennen varallaolon alkamista oli tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön varallaolojärjestelyiden sujuvuuteen ja sopimusten aukikirjoittamiseen. Varallaolojärjestelyt tulisi olla hyvin perusteltu, eivätkä ne voi olla pysyvä ratkaisu. Varallaolojärjestelyt täytyy olla kirjattuna ja varallaoloon suostuneiden varallaolosopimukset allekirjoitettuna, jotta jokainen on tietoinen, mihin on ryhtymässä. Koska kyseessä oli KVTES:stä poikkeava käytäntö, tuli neuvottelut pitää henkilöstöhallinnon ja ammattiliittojen kanssa yhteistyössä.
Pilotin aikana saatiin varmistus, että seuraavalle vuodelle saadaan 4 uutta lisävakanssia. Työvuorolistoja koeponnistettaessa huomattiin, että jos kaikki vakanssit haetaan pelkkään yötyöhön, tulee kolmella vakanssilla useita päällekkäisiä öitä. Useat päällekkäiset yöt olisivat resurssin tuhlausta. Tavoite kuitenkin on, että yössä on yksi työntekijä. Niinpä lähdettiin kartoittamaan miten vakanssit kannattaa laittaa hakuun. Yhteisen pohdinnan tuloksena tultiin siihen tulokseen, että uudet vakanssit laitetaan kolmivuorotyöhön kotihoitoon, mutta painopiste on yötyössä ja heidät valitaan ns. yöpartioyksikköön. Tällä tavoin voidaan ns. "ylimääräinen" resurssi kohdentaa siellä, missä tarve suurin eli kotihoidon aamu- ja iltavuoroissa.
Turvapuhelin- ja ovihälytyksien vastaanottamisesta teimme pilotin aikana selvitystyötä. Mietittiin voidaanko se asiakasryhmä ottaa yöpartiolle vai ei. Aluksi otantaa otettiin kuukauden ajalta, joka osoittautui liian lyhyeksi ajaksi, jotta nähdään edes suuntaa antavia lukuja. Myöhemmin keväällä otettiin otantaa kolmelta kuukaudelta. Otannasta oli kuitenkin vaikea saada selvää, mitkä tehtävistä johti käynteihin ja kuka hälytyksiin on vastannut. Tällä hetkellä Soitessa jokilaaksojen osalta yöllisiin turvapuhelinhälytyksiin vastaa ensisijaisesti omaiset tai ensihoito. Ympärivuorokautisten palveluasumisyksiköiden yhteydessä olevat yhteisöllisen asumisen turvapuhelinhälytykset menevät ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Lähtökohtaisesti yhteistyössä ohjausryhmän kanssa päädyttiin siihen, että turvapuhelin- ja ovihälytyksiä ei ainakaan alkuun oteta yöpartiolle. Yöpartiotoiminnan täytyy ensin vakiintua, jotta nähdään yöhoidon säännöllinen todellinen tarve alueellisesti. Lisäksi yöpartion toimintasäde on niin laaja, ei voida taata nopeaa vastaamista hälytyksiin, tämä vaatisi hyvän suunnitelman. Selvityksessä todettiin myös se, että tehtävät voivat usein olla sen tyyppisiä, jossa tarvitaan kahta hoitajaa ja jokilaaksojen osalta yössä on vain yksi hoitaja.
Lesti- ja Perhonjokilaakson yöpartio jalkautettiin kotihoitoon niin, että saatiin molempiin jokilaaksoihin 3 uutta vakanssia vastaamaan kotihoidon yölliseen tarpeeseen. Yöpartiolaiset tekevät pääsääntöisesti 3-vuorotyötä ja yksi lähihoitaja on yövuorossa vuorollaan molemmissa jokilaaksoissa. Yhdelle työntekijälle kuuluu koko jokilaakson alue eli n. 3-4 kunnan alue. Välimatkat voivat olla hyvinkin pitkiä.
Yöpartiota tarjotaan pääsääntöisesti kotihoidon asiakkaille, joilla on lyhyt aikainen yöhoidon tarve esimerkiksi osastolta kotiutumisen tueksi tai turvattomuuden vähentämiseksi. Yöpartiota tarjotaan myös myönteisen ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksen saaneille kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat yöllistä apua kotonapärjäämisen tueksi. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottajille yöhoidon jaksot voivat olla pidempiaikaisia. Yöhoitoa tarjotaan niin pitkään kunnes paikka löytyy tai muuten tilanne vaatii siirtymisen 24/7 palvelun piiriin. Lisäksi kotisairaalan saattohoitopotilaat, jotka ovat kotona kotisairaalan ja omaisten turvin ajoittain tarvitsevat myös yöpartiopalvelua. Tälle asiakasryhmälle voidaan räätälöidä myös kotihoidon yöpartio omaisten tueksi yöaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamiseksi. Yöpartion piiriin eivät sovellu aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat tai päihteiden käyttäjät ja yöpartioasiakkaan kotiolot tulee olla kotihoidolle soveltuvat.
Yöpartioasiakkaaksi voi ohjautua useammasta eri toimintayksiköstä, näitä ovat mm. yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon osastot, kotisairaala, kotihoito ja ensihoito. Vammaispalvelusta voi kotiutua palvelun piiriin, jos kriteerit täyttyvät. Nämä asiakkaat käsitellään aina erikseen. Palvelu on pääsääntöisesti ikäihmisille suunnattu. Päivystystä ei ole otettu vielä mukaan tässä vaiheessa, odotetaan, että toimintamalli saadaan vakiinnutettua. Kun asiakkaan kriteerit kotihoidon yöpartiotoimintaan täyttyy, ilmoitetaan asiakas kotihoidon toiminnanohjauskeskukseen, josta asiakkaalle räätälöidään palvelut ja asiakas laitetaan yöpartion ajanvarauskirjalle. Molemmilla jokilaaksoilla on oma ajanvarauskirja, josta yöpartiolaiset saavat informaation asiakkaasta sekä mahdollisesta yöllisestä sijoitusyksiköstä. Yöpartioasiakas voi kotiutua, kun asiakkaan kaikki tarvittavat palvelut on saatu järjestettyä ja palvelupäätökset tehtyä.
Yöpartiolaisen päätehtävänä on käydä sovituilla käynneillä tai huolehtia muu yhteydenottotapa asiakkaisiin. Käynneillä yöpartiolaiset käyvät tekemässä sairaalajakson jälkeen voinnin tarkistusta, tukevat kotona selviytymistä avustamalla päivittäisissä toiminnoissa tai arvioivat kipulääkityksen riittävyyttä. He tekevät tarvittaessa erilaisia sairaanhoidollisia tehtäviä esim. virtsakatetrin laittaminen, runsaasti vuotavan haavan sidosten uusiminen, kommootioseurantaa jne. Yöpartiojaksojen pituus sekä käyntimäärät yön aikana vaihtelee hoidon tarpeen mukaan. Etukäteen ei luvata pitkiä jaksoja ja useita käyntejä yöhön vaan jaksojen aikana tehdään jatkuvaa hoidon tarpeen arviointia kuntouttavalla otteella ja käynnit suunnitellaan sen mukaisesti. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen ja omatoimisuus, etenkin kotihoidon asiakkailla, jotka kotiutuvat joko osastoilta ja jaksohoitoyksiköistä. Saattohoitoasiakkaiden kohdalla tavoitteena on hyvä oirehoito sekä omaisten jaksamisen tukeminen.
Ellei yöpartiolaisella ole yöpartiokäyntejä, työskentelee yöpartiolainen alueen hoidon ja hoivan 24/7 yksikössä, jossa sillä hetkellä on suurin tarve. Hän saa informaation sijoituspaikasta ennen vuoron alkua/vuoron alussa ajanvarauskirjalta. Yöpartiolainen on yksikössä apukätenä ja tekee hänelle osoitettuja työtehtäviä. Yöpartiolaista ei käytetä sijaisena vaan hän menee yksikköön lisäavuksi esim. jos yksikössä on useampi saattohoito tai aggressiivisesti tai muuten levottomasti käyttäytyviä asiakkaita. Yöpartiolainen on yksikössä sen aikaa, kun häneltä omilta tehtäviltä jää aikaa.
Turvapuhelin ja ovihälytyksien vastaanottoa ei jokilaaksojen yöpartiolle ole otettu, sillä resurssi on pieni, alue laaja ja vaatii toimintamallin vakiintumisen ja lisäselvittelyjä sekä yhteistyökuvioita ensihoidon kanssa. Palvelu on tällä hetkellä tuotettu jokilaaksojen alueilla ensihoidon turvin sekä omaisten rooli turvapuhelinhälytysten vastaanottajina on tärkeä. Jatkossa tätä kehittämistyötä jatketaan niiden selvitystöiden pohjalta, joita on tehty toimintamallin kehittämisvaiheessa.
Kuva
Toimintamallin jalkauttaminen on vaatinut kuuden lisävakanssin perustamisen Lesti- ja Perhonjokilaakson alueelle. Vakanssit on jaettu niin, että molemmissa jokilaaksoissa on 3 työntekijää. Vakanssit perustettiin kotihoidon alaisuuteen. Suurin osa vakansseista on täytetty kolmivuorotyöhön, jotta resurssia voidaan hyödyntää kotihoidon kiireisimmillä ajoilla aamu- ja iltavuoroissa myös. Vakanssien perustaminen on ollut iso kustannus, joka osaltaan on muokannut toimintamallin toimivuutta ja resurssin mahdollisimman tehokasta käyttöä myös eri yksiköissä.
Toimintamallin juurruttaminen on lähtenyt liikkeelle työryhmien kokoamisesta, toimintamallin sisällön ja raamien työstämisestä ja muutamasta vakanssista, jolla päästiin jalkauttamaan pilotti, jolla kerättiin kokemusta ja tietoa siitä millainen yöhoidon tarve alueellisesti on. Pilotin myötä tehtiin arvio ja haettiin lisävakansseja seuraavalle vuodelle. Pilotin jälkeen saatiin lisävakanssit ja päästiin jalkauttamaan toimintaa molemmille alueille.
Toimintamallin toimivuutta seurataan tiiviisti ja pyritään reagoimaan riittävän nopeasti epäkohtiin ja muokataan toimintamallia toimivampaan suuntaan. Pidetään kaikki yhteistyökumppanit tietoisina tehdyistä muutoksista sekä aktiivisesti seurataan vaikuttavuutta. Toimintamallin tavoitteet on pidettävä jatkuvasti mielessä ja on tehtävä rohkeita päätöksiä tulosten perusteella, mihin suuntaan toimintaa lähdetään viemään eteenpäin.
Toimintamallin juurruttaminen ja toimivuus on vaatinut säännöllistä eteenpäin vievää kokoontumista työryhmiltä, jotta on saatu sovittua kaikista toimintamallin ulottuvuuksista. Vaikka vakanssit perustettiin kotihoidon alle, työnkuvaan kuuluu 24/7 yksiköissä toimiminen, jotta resurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä eri yksiköiden esihenkilöiden kesken ja sen vuoksi kehittämistyössä on ollut laaja joukko. Tällä on tavoiteltu myös sitä, että kaikki yksiköt ovat tietoisia siitä, mitä on sovittu ja sen myötä myös sitoutuvat sen kehittämiseen ja toimivuuteen. Työryhmien kokoontumista jatketaan edelleen, mutta kokoontumisvälejä harvennetaan. Roolijakoa kokoontumisten sujumiseen tehty.
Tiedottamisen rooli korostuu toimintamallin juurruttamisessa. Uuden toiminnan jalkauttaminen vaatii, että lähettävissä yksiköissä ollaan tietoisia palvelun sisällöstä ja mahdollisuuksista. Tässä osaltaan myös työryhmien merkitys korostuu ja heidän rooli tiedottamisesta omissa yksiköissään korostuu. Viestinnän merkitys myös palvelun käyttäjille on tärkeää, jotta myös väestössä ollaan tietoisia palveluista.
Yksiköiden esihenkilöt ja palvelualuejohtaja, jotka vastaavat palvelun tuottamisesta, ovat isossa roolissa toimintamallin juurruttamisessa edelleen. Heidän tehtävänään on jatkaa hyvää yhteistyötä ja ottaa vastuu toimintamallin toimivuudesta ja jatkokehittämisestä.
Lesti- ja Perhonjokilaaksoon yöpartion toimintamallin myötä on voitu koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarjota yöaikasta kotihoidon palvelua. Alueen väestön tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus on parantunut. Myös eri yksiköissä henkilöstön kuormitusta on voitu vähentää tarjoamalla lisäapua yksikköön yöaikaan, jolloin muutenkin henkilöstön määrä yksiköissä on vähäinen.
Toimintamallin jalkauttaminen vaati pilotoinnin, johon saatiin muutama vakanssi. Tämä kuitenkaan ei riittänyt kattamaan joka öistä hoitajaresurssia ja palvelun saatavuutta. Niinpä jouduttiin kehittelemään pilotin ajaksi varallaolojärjestely, jotta saatiin toimintamallin pilotti käynnistettyä. Varallaolojärjestelyt vaativat laajaa selvitystyötä, koska sellaista ei oltu aiemmin organisaatiossa tämän tyyppiseen toimintaan käytetty. Järjestelyissä oli mukana ammattiliitot, henkilöstöhallinto sekä yöpartion ohjausryhmä. Varallaolojärjestelyt saatiin järjestettyä ja päästiin pilotti jalkauttamaan.
Toimintamallin pilotointivaiheessa jo nähtiin, että palvelulle on tarvetta. Asiakkaita oli alkuun joka yölle ja asiakkaita ohjautui useammasta eri yksiköstä. Tiedottamisessa oltiin onnistuttu. Toimintamallin myötä perustetut yksiköt ovat pieniä ja henkilöstöresurssin hallinnolliset haasteet ovat osittain kuormittaneet enemmän kotihoidon esihenkilöitä. Yölliseen henkilöstövajeeseen on ollut haastavaa löytää sijaista ja henkilöstöresurssia on kesäaikaan jouduttu käyttämään perustoiminnan eli aamu- ja iltavuoron henkilöstövajeen paikkaamiseen ja palvelu on jouduttu tauottamaan. Jokilaaksojen yöpartion kehittämispäivässä henkilöstö itse ehdotti henkilöstövajeen helpottamiseksi toimintamallia toisen yksikön auttamisesta. Tämä oli tärkeä avaus työntekijöiltä ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan konkreettisesti omaan työhönsä. Niinpä yhdessä mietittiin käytäntö, joka helpottaa työntekijöitä tekemään keskinäistä yhteistyötä. Näin saatiin ratkaisu myös henkilöstövajeeseen ja toiminnan ylläpitämiseen sekä mahdollistetaan yöllinen hoito myös sairastapauksissa ja tilanteissa, jossa henkilöstöä ei muuten ole saatavilla.
Palvelun tarjonnan saatavuus ja vaihtelevuus on tuonut haasteita, jonka vuoksi asiakasvirtaa on ajoittain vähemmän. Yksiköissä ei välttämättä olla tietoisia siitä, milloin palvelua voidaan tarjota ja milloin ei, joka vaikuttaa asiakasohjautuvuuteen. Kun henkilöstötilanne saadaan vakautettua, kertoo mittaristo tarkemmin siitä, kuinka kustannustehokasta ja tarpeellista palvelu on organisaation näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta palvelu on asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja oikea-aikaista. Kerätyn palautteen myötä asiakkaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Palvelu on tuonut turvaa niin asiakkaille kuin omaisille ja lisännyt asiakkaiden toimintakykyä selvitä kotona pitkänkin osasto- tai laitoshoitojakson jälkeen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palvelulla on voitu vastata lakivelvoitteeseen vanhuspalvelulain 13§ ja 14§:ssä kuvatulla tavalla.
Kehitetyn toimintamallin myötä Hoidon ja hoivan toimialueen eri yksiköiden kesken yhteistyö on tiivistynyt, on saatu ymmärrystä muiden palvelualueiden toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Alueellinen tuntemus on lisääntynyt, toimintatavat yhtenäistyneet ja kehittämistyö on tuonut alueita lähemmäs toisiaan. Toimintamallin kehittäminen ja toiminta on niin ammattilaisten, organisaation kuin asiakkaidenkin näkökulmasta tärkeää ja merkityksellistä.